Fjäderin aloitteesta työmarkkinakeskusjärjestöt ja maan hallitus kokoontuivat ja saivat ripeästi aikaan määräaikaisia muutoksia lainsäädäntöön. Niiden avulla yritykset pystyivät sopeuttamaan toimintaansa ilman irtisanomisia, ja työntekijät – ja nyt myös yrittäjät – pääsivät nopeammin työttömyysturvan piiriin.
Fjäder myöntää, että lomautusten helpottamiseen liittyvät toimet olivat melko rajuja palkansaajien kannalta, mutta sillä pelastettiin työpaikkoja. ”Akava on korkean työllisyysasteen liike, joten aloitteen tekeminen oli meille luontevaa”, Fjäder toteaa.
Haastavan kevään opetus oli hänen mielestään se, että kun tulee kriisi, pitää siirtää syrjään vanhat edunvalvontatavoitteet ja vastakkainasettelu. ”Täytyy löytää yhteisymmärrys niistä asioista, joilla on oikeasti merkitystä siinä tilanteessa. Vastuullisuutta pitää olla läpi linjan, omaa etua ei voi ajaa väärin perustein”, Fjäder muistuttaa.
Keskiössä työllisyyden ja talouden vahvistaminen
Nyt katse on jo tulevaisuudessa. Akava on tehnyt omat ehdotuksensa jälleenrakennusvaiheen tervehdyttämistoimiksi. Niissä keskeisellä sijalla ovat työllisyyden ja talouden vahvistaminen, julkisen talouden tasapainottaminen, tehokas palvelutuotanto sekä kasvupotentiaalin vahvistaminen verotuksen ja sosiaaliturvan keinoin. Mukana on pitkän ja lyhyen aikavälin toimia.
Fjäderin mukaan ensisijaisen tärkeää on saada ihmisille töitä. Sitä kautta luodaan tehokkaimmin hyvinvointia koko yhteiskunnalle. Lisäksi pitää panostaa korkeatasoiseen osaamiseen ja koulutukseen, sillä niiden avulla lisätään talouden kasvupotentiaalia.
”Emme voi myöskään tuudittautua siihen, että korona tuli ja meni. On oltava valmiina, jos viruksen toinen aalto tulee. Mutta enää ei pelota. Kevät osoitti, että pystymme tiukassa paikassa vetämään yhtä köyttä ja vieläpä samaan suuntaan.”
Mitä koronakevään jälkeen? Sturen kolme teesiä:
- Suomi nousee panostamalla TKI-investointeihin
Kriisistä noustaan luomalla uutta. Se edellyttää merkittävää resurssointia tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä panostamista koulutukseen ja osaamiseen. TKI-investointien neljän prosentin BKT-osuuden saavuttaminen on edelleen yksi tärkeimpiä tavoitteita.
Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan kansallinen herääminen eli laaja yhteinen näkemys investointien tärkeydestä ja resurssien suuntaamisesta laajasti eri toimialoille.
- Lisää ennakointia sosiaali- ja terveyspalveluihin
Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat keskiössä kriisin aikana, mutta myös kriisin jälkihoidossa. Satsaukset näihin pitää nähdä tulevaisuusinvestointeina, ei pelkkinä menoerinä. Mitä vähemmän meillä on sairauksia, syrjäytymistä ja työkyvyttömyyttä, sitä paremmat mahdollisuudet on korkeampaan työllisyyteen.
Ennakointi on avainasemassa. Kun ongelmista saadaan kiinni jo varhaisessa vaiheessa, niitä on helpompi ratkoa. Se on usein myös kustannustehokkaampaa.
- Ay-liikkeen aika ei ole ohi
Työmarkkinajärjestöt – Akava etunenässä – pystyivät reagoimaan todella nopeasti tilanteeseen. Määräaikaisilla lakimuutoksilla onnistuttiin säilyttämään valtaosa ihmisten työpaikoista ja vältettiin vielä suurempi taloudellinen ja sosiaalinen katastrofi. Kolmikantainen sopiminen toimi ja näytti parhaat puolensa.
Liitoista löytyy paras osaaminen työelämän haasteisiin, ja sitä käytetään aina jäsenten parhaaksi. Kriisi osoitti, että ay-liikkeellä on edelleen tärkeä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. On todella hienoa, että saan olla osa tätä liikettä ja tehdä työtä kaikkien akavalaisten paremman tulevaisuuden puolesta.
Akavalle valitaan puheenjohtaja liittokokouksessa 25.8. Ehdolla on nykyisen puheenjohtaja Sture Fjäderin lisäksi Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen palvelujohtaja Maria Teikari.
Teksti: Riikka Mykkänen
Kuva: Liisa Takala / Akava