”Aloitin vapaaehtoisena Helsinki Foundationin marketing managerina viime talvena. Minussa oli kytenyt haave, että olisi kivaa tehdä jotain, jolla on suurempi tarkoitus. Sitten kuulin, että Helsinki Foundationissa tarvittaisiin apua markkinointiin. Tuli tunne, että jos en nyt lähde mukaan, se harmittaa myöhemmin.

Helsinki Foundation perustettiin 2015. Silloin järjestö osti Lapista ensimmäisen luonnonsuojelualueensa, joka jaettiin digitaalisesti pienempiin lohkoihin. Yksittäinen lahjoittaja pääsee valitsemaan digikartalta juuri sen pisteen, jonka hän haluaa lahjoittamallaan summalla suojella.

Kun tietää tarkkaan, missä oma suojelualue sijaitsee, siihen syntyy henkilökohtainen suhde, pystyy seuraamaan sen kehitystä ja vaikka vierailemaan siellä. Luonnonsuojelusta tulee konkreettista, ja uskon, että se vaikuttaa tapoihimme toimia myös kuluttajina. Onhan se toki myös hauskaa, että voi jakaa oman alueensa koordinaatit vaikkapa sosiaalisessa mediassa ja nimetä alueen. Tasmaniasta löytyy Mirvala, minun ensimmäinen luonnonsuojelualueeni.

Lahjoitukset menevät täysin siihen, että maata hankintaan lisää. Lapin ja Tasmanian lisäksi alueita on tällä hetkellä Muhun saarella Virossa.

Teen päivätyötä myynnin ja asiakasjohtamisen parissa, kun taas vapaaehtoistyö Helsinki Foundationissa vie syvälle vaikuttaja- ja digimarkkinointiin. Antoisaa on, kun pääsen laajentamaan osaamistani ja kokeilemaan asioita, joita ei päivätyössä välttämättä tule vastaan. Myös startup-henkinen suhtautuminen asioihin viehättää.

Vapaaehtoistyössä päivät monesti venyvät ja viikonloput kuluvat. Ystäväni ihmetteli hiljattain, mistä revin energiani. Ajattelin, että okei, minulla on pienet lapset, mies yrittäjänä ja vaativa työ, mutta vielä ei ole tullut sellaista oloa, että voimat loppuisivat. Aina ei ehdi, mutta asiat hoituvat kuitenkin.

Yhteisön tuki merkitsee paljon. Vapaaehtoistyöhön hakeutuu ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita samoista asioista ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Vaikka me Helsinki Foundationissa olemme hyvin eri aloilta, meitä yhdistää yhteinen päämäärä. Kun yhteisö ja tiimi on hyvä, päätöksenteko onnistuu hetkessä ja yhdessä tekeminen motivoi.

Palkitsevuus tulee myös siitä, kun ihmiset innostuvat, lähtevät mukaan ja huomaavat, että voivat tehdä muutakin kuin vain ahdistua ympäristöongelmista.”
 

Teksti: Heidi Haapalainen
Kuva: Roni Rekomaa

Artikkeli on julkaistu Ekonomi-lehdessä 3/2019.

Lue myös:

Veikkausliigan toimitusjohtaja Timo Marjamaa: ”Tarvitsemme ihmisiä, jotka tavoittelevat korkeita”

Kolme asiaa, jotka yksittäinen ihminen voi tehdä Amazonin pelastamiseksi