1. Näin yt-neuvottelut käynnistyvät 

Jos työnantajan palveluksessa on vähintään 20 työntekijää, työnantajan on käytävä yhteistoiminta- eli yt-neuvottelut ennen lomauttamista tai irtisanomista. Prosessi käynnistyy siten, että työnantaja antaa henkilöstölle neuvotteluesityksen.  

Esityksessä tulee käydä ilmi missä ja milloin neuvottelut alkavat sekä pääkohdat käsiteltävistä asioista. Esitys tulee antaa vähintään viisi päivää ennen ensimmäistä neuvottelua.

2. Kuka neuvottelee?

Henkilöstöä edustaa yt-neuvotteluissa työehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies tai työsopimuslain mukainen luottamusvaltuutettu. Luottamusmiestä voidaan kutsua myös luottamushenkilöksi tai yhteyshenkilöksi riippuen toimialasta.  

Luottamusmies ja luottamusvaltuutettu ovat henkilöstön edustajia. Jokaisella henkilöstöryhmällä on yleensä oma edustajansa. 

Jos henkilöstön edustajaa ei ole, voidaan valita yhteistoimintalain mukainen yhteistoimintaedustaja. Ensisijaisesti kannattaa aina valita luottamusmies tai luottamusvaltuutettu, sillä heillä on paremmin turvatut oikeudet ja mahdollisuudet toimia, saada tietoja sekä kouluttautua tehtäväänsä. 

Yhteistoimintaedustaja voidaan valita kahden vuoden toimikaudeksi tai yksittäistä neuvottelua varten. Jos työpaikalla päädytään valitsemaan yhteistoimintaedustaja, hänet kannattaa valita kahden vuoden toimikaudeksi. Silloin edustajalla on lain mukainen irtisanomissuoja ja siten parempi neuvotteluasema. Yksittäiseen neuvotteluun valitulla yhteistoimintaedustajalla ei ole irtisanomissuojaa. 

Vaikka yt-neuvotteluja ei olisikaan näköpiirissä, työpaikalle kannattaa ehdottomasti valita henkilöstön edustaja, jos sellaista ei vielä ole. 

3. Neuvottelujen kesto vaihtelee

Yhteistoimintalaissa on määritelty neuvottelujen vähimmäiskesto. Se on vähintään 14 päivää tai 6 viikkoa riippuen toimenpiteiden vakavuudesta ja siitä, kuinka montaa henkilöä ne koskevat. Neuvotteluaika käynnistyy pääsääntöisesti ensimmäisestä neuvottelukerrasta. 

Keväällä lomautuksiin liittyvä neuvotteluaika lyhennettiin määräaikaisesti viiteen päivään koronatilanteen takia. Tarkoituksena oli antaa yrityksille mahdollisuus sopeuttaa nopeasti toimintaansa, jotta pahimmalta irtisanomisaallolta vältyttäisiin. Määräaikainen muutos on voimassa vuoden loppuun ja koskee yksityistä sektoria. 

On hyvä huomioida, että työehtosopimuksissa voi olla yhteistoimintatoimintalaista poikkeavia määräyksiä esimerkiksi neuvotteluajan ja sen käynnistymisen suhteen.  

4. Kun yt-neuvottelut on käyty

Hyvä tiedotus on keskeisessä roolissa koko yt-prosessin ajan, mutta etenkin päätöksistä ilmoittaessa. Kun neuvottelut on käyty, työnantajan tulee kohtuullisessa ajassa antaa henkilöstöedustajille selvitys neuvottelujen perusteella harkittavista päätöksistä, eli vähennettävien työntekijöiden määrä henkilöstöryhmittäin, lomautusten kesto ja toimenpiteiden aikataulu.  

Lomautuksesta ja irtisanomisesta tulee ilmoittaa jokaiselle henkilökohtaisesti. Esihenkilön tehtävänä on selvittää muun muassa, mitä työsuhteen ehdoille tapahtuu lomautus-/irtisanomisaikana.  

Työnantaja voi halutessaan tarjota irtisanotuille esimerkiksi työnhakuvalmennusta tai uudelleensijoittumisohjausta, mutta tämä on yrityskohtaista. 

5. Mistä saan tietoa ja apua?

Paras tieto yt-neuvottelujen kulusta löytyy työpaikalta. Henkilöstöedustajan tehtävänä on pitää edustettavansa ajan tasalla tilanteesta. 

Autamme jäseniämme yt-prosessiin liittyvissä kysymyksissä:

• Jos työpaikallasi ei ole henkilöstöedustajaa, neuvomme, miten sellainen valitaan. 
• Jos toimit henkilöstöedustajana yt-neuvotteluissa, autamme sinua ongelmatilanteissa. Näihin liittyvissä asioissa voit laittaa viestiä osoitteeseen edunvalvonta@ekonomit.fi.
• Juristimme neuvovat, kuinka toimia päättösopimuksen kanssa.
• Jos päädyt lomautetuksi tai irtisanotuksi, työttömyysturvaneuvontamme auttaa sinua askarruttavissa kysymyksissä. 
• Ura-asiantuntijamme ovat tukenasi, jos olet uuden urapolun edessä.