Kuvituskuva

Työn kuormittavuus on kasvanut huolestuttavasti, käy ilmi YTN-datasta. Tutkimusryhmän puheenjohtajan, tutkija Varpu Multisillan mukaan työn kuormittavuuden kasvu yllätti, vaikka siitä oli merkkejä havaittavissa.

Joka kahdeksas koki työmääränsä jatkuvasti liian suureksi ja liki puolet ajoittain liian suureksi. Yli puolet kertoi työtahdin kiristyneen. Eniten kuormitusta kokivat tilintarkastus- ja konsultointialalla työskentelevät, 72 prosenttia. Työtahti oli kiristynyt eniten rahoitusalalla.

Yhdellä kymmenestä vakavia stressioireita

Joka kymmenes YTN:läinen kärsii työstressistä tai hänellä on uupumisen oireita. 15 prosentilla naisista ja 9 prosentilla miehistä oli vakavia oireita. Uupumisoireet ovat yleistyneet varsinkin naisilla, sillä viisi vuotta sitten vastaava osuus oli 12 prosenttia.

Multisillan mukaan osuus on hälyttävän suuri. Stressiä koetaan etenkin finanssi- ja järjestöalalla.

– Kun esimies on kuormittunut, se vaikuttaa alaiseenkin. Työhyvinvointi kasvaisi hyvän johtamisen myötä. Se on ylimmän johdon tehtävä. Vastaajien mukaan työhyvinvointia lisäisi parhaiten selkeämpi työnjako. Toiseksi tehokkaimpana pidettiin organisaation toiminnan tavoitteiden ja päämäärien selkeyttämistä. Kolmanneksi eniten esitettiin työkuorman vähentämistä.

– Merkittävää on, että työajan lyhentäminen on saanut kaikista vähiten mainintoja.

Sovittu työmäärä on pääsääntöisesti 37,5 tuntia viikossa, mutta YTN:läinen tekee työtä keskimäärin 40,4 tuntia työaikakirjanpidon mukaan. Harmaata työtä, eli töitä vapaa-ajalla, tehdään 3,9 tuntia viikossa.

Työajan seuranta on parantunut hieman. Viisi vuotta sitten 30 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei heidän työaikaansa seurata lainkaan. Viime vuonna osuus oli 27 prosenttia. Eniten puutteita työajanseurannassa oli pienissä yrityksissä, mutta myös yli 3 000 hengen suuryrityksissä.

Kolme neljästä saattoi tehdä etätöitä

Työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista helpottavat etätyöt. 77 prosenttia vastaajista kertoi voivansa halutessaan tehdä etätöitä.

– Työn ja muun ajan yhteen sovittamisen pitäisi olla helpompaa. Se lisäisi työssä jaksamista ja sitä kautta tuottavuutta. Etätyö on yksi mahdollisuus lisätä työajan joustoja, Multisilta sanoo.

Myös työaikapankit ovat yleistyneet. Joka kolmas saattoi tallentaa ylityönsä työaikapankkiin, viisi vuotta sitten vain joka neljäs. Pienissä yrityksissä järjestelmää käytetään enemmän kuin suurissa.

Liukuva työaika oli 77 prosentilla vastaajista. Neljä viidestä pystyi ottamaan saldotunteja kokonaisina vapaapäivinä. Työn ja vapaa-ajan rajaa hämärtää harmaa työ. Yli puolet sai työhönsä liittyviä yhteydenottoja viikonloppuisin, lomien aikana peräti 77 prosenttia.

Työaikoja kirjataan yhä ruutupaperille

Miltei joka kolmas hoitaa työajan kirjanpitonsa itse. Yleisintä se on suunnittelu- ja konsulttialalla sekä tietotekniikan palvelualoilla.

YTN työsuojelutoiminnan vastuullinen asiamies Sirkku Pohja kertoo, että osa merkitsee tehdyt työtunnit ja mahdolliset ylityöt Exceliin, osa jopa ruutupaperille. Hänestä olisi paras, että työnantaja tarjoaisi asialliset seurantajärjestelmät.

Parhaiten työajan seuranta on hoidettu kemianteollisuudessa. Vähiten työaikoja seurattiin kaupan alalla sekä rahoitus- ja rakennusalalla. Tavallisesti niissä on kiinteä työaika.

– Yleensä ei tiedetä, mitä hyötyjä työajan seurannalla olisi. On työnantajankin etu tietää, paljonko projekteihin menee aikaa. Kun aikataulut eivät ole liian kireät, projektien laatu paranee, Pohja toteaa.

Työn imu kääntyy haitaksi

Pohja huomauttaa, että asiantuntijatyössä työn imu saattaa kääntyä haitaksi. Tehtävät ovat mukaansa tempaavia, vaativia ja laaja-alaisia, eikä niitä malteta jättää kesken.

– Työpäivät venyvät kuin varkain. Työtä voi tehdä missä tahansa, eikä harmaan työn määrää hahmoteta. Harmaasta työstä kertyy ihan rahallisia menetyksiä, ja yhteiskunta menettää veroeuroja. Siksikin työajan seuranta pitäisi saada kuntoon.

Työuupumusta on etenkin järjestö- ja rahoitusalalla. Pohjan mukaan työstä on vaikea irrottautua. Globaali työyhteisö tuo omat haasteensa, sillä esimies tai alaiset voivat olla toisella puolella maapalloa.

– Ylipäätään paineet, uuden osaaminen, asiakkaiden vaatimukset ja kova kilpailu lisäävät kuormitusta. Matkatyö lisää rasitusta varsinkin, kun siihen joutuu käyttämään omaa vapaa-aikaansa.

Työn takia joutui matkustamaan 75 prosenttia vastaajista. Matkatyöhön kului keskimäärin 26 päivää vuodessa, mediaani oli 14 päivää. Eniten matkoja kertyi metsäteollisuudessa ja kemianteollisuudessa.

Työn kuormituksesta yhä vaikeampi palautua

Työn aiheuttamasta kuormituksesta palaudutaan entistä huonommin. Miltei joka kahdeksas kertoi palautuvansa huonosti ja kohtalaisesti yli puolet. Hyvin palautuvien osuus on pudonnut viidessä vuodessa.

Pohjan mukaan työsuojeluvaltuutetun pitäisi jaksaa muistuttaa työnantajaa työntekijöiden henkisestä jaksamisesta.

– Uupumisuhkaa lisää, että työpaikoilla on epäasiallista kohtelua ja häirintää. Siitä ei ole puhuttu paljoa. Työsuojeluvaltuutetun ja työnantajan tulisi yhdessä kehittää ennaltaehkäiseviä toimia ja keinoja puuttua häirintään.

Työn kuormitusta vähentäisi datan mukaan oikeudenmukainen työnjako.

– Pelisääntöjen pitäisi olla läpinäkyviä, ja niistä pitäisi voida keskustella avoimesti. Se ei paljoa aikaa vie, jos työyhteisössä keskustellaan työajoista ja työn sisällöistä. Siitä voi saada ideoita omaan työhönsä.


Tutkimuksen data kerättiin lokakuussa 2017. Otannassa on mukana puolet palkansaaja-asemassa kokopäiväisesti yksityisellä sektorilla työskentelevistä. Vastaajia oli yhteensä 18 220. Vastaajien mediaani-ikä oli 40 vuotta. Vastaajamäärät vaihtelevat aloittain. YTN-data kootaan YTN-liittojen työmarkkinatutkimuksista.


Teksti: Birgitta Suorsa, UP