Kuvituskuva: Karl Forsberg Johner

Eivätkö kesätyörekrytoijat tiedä tai muista, millaisen kiireen ja paineen keskellä etenkin maisterivaiheen opiskelijat painivat? Tätä miettii Tuovi Hämäläinen, 24, joka tekee LUT-kauppakorkeakoulussa kansainvälisen markkinoinnin maisteriopintoja.

”Kesätöiden hakeminen puhututtaa meitä opiskelijoita paljon, kun se tuntuu niin stressaavalta. Prosesseissa on jotain pielessä, koska ne ovat niin pitkiä ja työläitä. Monesti esimerkiksi videohakemus vaaditaan jo ihan alkuvaiheessa”, Hämäläinen sanoo.

Moni opiskelija tekee pitkää päivää opintojen parissa. Työnhaku vie illat ja viikonloput, jolloin palautumisaika jää vähiin.

Omat kesätyönsä Hämäläinen on löytänyt harrastuksen kautta. Hän on työskennellyt kaksi vuotta Ilosaarirock-festivaalin vip-koordinaattorina. Hän aloitti organisaatiossa 16-vuotiaana vapaaehtoistöissä. Myöhemmin hän pyysi pomoaan suosittelijaksi oman alan kesätyöhakemuksia varten, mutta pomo tarjosikin hänelle koordinaattorin pestiä. 

Hämäläinen työllistyi siis niin sanottuun piilotyöpaikkaan ja vältti kiivaan hakurumban. Hän oli samaan aikaan edennyt muutamassa kesätyöhaussa alkukarsinnasta eteenpäin, mutta luopui niistä ja valitsi tutut festarit. Tällä hetkellä hän toimii Ilosaarirockin osa-aikaisena projektipäällikkönä.

Ensin haetaan kiireellä, sitten kukaan ei vastaa

Ellen Vinkvistille, 22, on kertynyt oman alan kesätyökokemusta Lappeenrannan Energialla myyntineuvottelijana sekä kansainvälisessä logistiikkayhtiö Dachser Logisticsilla laskutuksessa. Nyt hän työskentelee osa-aikaisesti sähköyhtiö Väreessä. Vinkvist opiskelee LUTissa kansainvälisen markkinoinnin maisteriohjelmassa. 

Vinkvistin kesätyöpaikat ovat olleet erilaisia kuin ne, joihin hän ajatteli fuksina työllistyvänsä. Hän on havainnut, että kiinnostavia tehtäviä on myös siellä, mistä ei heti hoksaa etsiä. 

Kesätyönhaussa kehittyy Vinkvistin mukaan harjoittelemalla. Vaikeinta on ollut löytää hakemiseen aikaa. Avoinna olevaan kiinnostavaan paikkaan tulee paine hakea heti.

”Keväällä on paljon koulujuttujakin, ja sitten stressaa sitä kesätöiden hakemista. Että jos en hae nyt, joku muu hakee tänään. Niitä varmasti priorisoidaan, jotka hakevat heti, vaikka hakuaikaa olisi jäljellä”, hän sanoo. 

Vinkvist ihmettelee, miksi iso osa työnantajista hoitaa kesätyöhakuun liittyvän viestinnän huonosti.

”40 prosenttia työnantajista ei ikinä vastaa mitään. Hakijoita on iso joukko, ja jos 90 prosentille jää huono fiilis tiedotuksesta, se vaikuttaa firman maineeseen todella paljon. Työnantajille toive, että tiedotukseen kannattaa panostaa, sillä iso merkitys.”

Älä hakkaa päätä seinään, löydä kesätyöpaikka helpommin

Suomen Ekonomit tarjoaa opiskelijoille Kylterin kesätyöpalvelun, joka toimii digitaalisesti. Palvelussa on faktaa, harjoituksia, esimerkkejä ja konkreettisia neuvoja kesätyötä hakevalle.

”Vahvat työnhakutaidot auttavat hakemaan tehokkaammin ja löytämään myös muita vaihtoehtoja kuin perinteiset massahaut. Uuden palvelumme avulla saat työnhausta enemmän irti, koska et vain hae työpaikkoja vaan opit itsestäsi ja vahvistat työelämätaitojasi”, uravalmentaja Kristiina Kurki sanoo.

Pyrimme myös saamaan rekrytoivassa asemassa olevat jäsenet sekä kesätöitä etsivät kylterit löytämään toisensa. 

”Haluamme, että jokainen kylteri voi saada mielekkään kesätyön. Meillä on ekonomiyhteisö, jonka eri osapuolet voivat olla hyödyksi toisilleen”, Kurki toteaa. 

Rekrytoivassa asemassa olevat jäsenet voivat ilmoittaa Suomen Ekonomien LinkedIn-ryhmässä kyltereille sopivista kesätyöpaikoista.

Teksti: Ida Levänen