Itsetuntemus on avain työhyvinvointiin. Suomen Ekonomien työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikan erityisasiantuntija Riikka Sipilä kehottaa miettimään, mitä asioita sinä arvostat ja mitkä asiat motivoivat juuri sinua.

Sipilä vieraili Radio Helsingin Anne ja Heikki show’ssa puhumassa työhyvinvoinnista.

Mitä työhyvinvointi merkitsee ja mitä erilaisia piirteitä siinä on, erityisasiantuntija Riikka Sipilä?

Työhyvinvoinnin kokonaisuus koostuu monesta eri asiasta. Me ihmiset olemme hyvin erilaisia, joten eri ihmisille eri asiat ovat tärkeitä eri aikoina. Esimerkiksi pikkulapsiperheille työelämän joustot voivat olla tärkeitä, jotta arki saadaan rullaamaan. Tällöin ei tarvitse töissä koko ajan miettiä, kuka hakee lapset tai mitä teen, jos lapsi sairastuu. Jollekin toiselle voi puolestaan olla tärkeintä, että omassa työssään voi kehittyä koko ajan ja omaa työtään voi kehittää.

Mikä on sellainen ydinasia, jota kaikki ihmiset kaikenlaisissa töissä kaipaavat työhyvinvointiin liittyen? 

Meillä on toki sellaisia asioita, jotka ovat ainakin suurimmalle osalle tärkeitä. Yksi sellainen asia on oman työn hallinta ja riittävä osaaminen. Se ei tarkoita, että töissä tarvitsisi olla aina kivaa tai työn tarvitsisi olla jotenkin helppoa, koska haasteet kuuluvat asiantuntijatyöhön. Se tarkoittaa ennemminkin sitä, että jos minulle tulee haasteita, osaan ratkaista ne. Luotan siihen, että pärjään. Jos minusta tuntuu, että en pärjää, tiedän, että saan apua. Tiedän myös, että jos työni muuttuu ja sen vaatimukset muuttuvat, saan riittävää osaamista, jotta pärjään työssäni jatkossakin.

Toinen asia, joka on kaikille yhteinen, on arvostus. Meille kaikille on tärkeää saada kokea, että minua arvostetaan ja työtäni arvostetaan.

Kolmas asia on oikeudenmukaisuuden tunne: minua kohdellaan samalla tavalla ja yhtä hyvin kuin kaikkia muitakin. Sen takia olisi todella tärkeää, että tehtäisiin yhteiset pelisäännöt etätyöhön liittyen. Todennäköisesti suurimmalla osalla työpaikoista tullaan välillä työskentelemään etänä ja välillä toimistolla. Kun on kirjalliset yhteiset pelisäännöt, jotka kaikki tuntevat, ei tule väärinkäsityksiä, että muut saavat tehdä, mutta minä en. Työtehtävistä voi tulla eroavaisuuksia, mutta kun ne on kirjattu ja selitetty, miksi näin toimitaan, ihmiset ymmärtävät sen.

Miten korona-aika on vaikuttanut esihenkilötyöskentelyyn?

Korona on varmasti vaikuttanut kaikkien meidän töihin jollain tavalla. Erityisesti muutokset ovat näkyneet esihenkilöiden työssä.

Toki korona-ajan alussa mietimme sitä, miten käytännössä järjestämme työtehtävät ja miten huolehdimme esimerkiksi tietoliikenneyhteyksistä, tietoturvasta ja laitteista. Samalla olemme joutuneet miettimään, miten seuraamme sitä, miten me työyhteisönä voimme. Miten huomaamme, jos joku työyhteisössä meinaa uupua? Miten huolehdimme osaamisen kehittämisestä ja huomaamme, jos työyhteisössä tarvitaan uutta osaamista? Miten saamme uudet ja varsinkin nuoret työntekijät kiinnittymään työyhteisöön? On siis aika paljon asioita, joita on jouduttu miettimään uusiksi esihenkilötyössä.

Miten tietotyöläisten tulisi pitää huolta omasta jaksamisestaan ja työhyvinvoinnistaan?

Työhyvinvointi lähtee liikkeelle itsetuntemuksesta. Siitä että tiedän, mitkä asiat ovat minulle tärkeitä. Mitä asioita arvostan? Entä mitkä asiat motivoivat ja innostavat minua?

Moni mittaa fyysistä kuntoa säännöllisesti, mutta harva keskittyy tarkastelemaan, miten voin ja jaksan henkisesti. Olisi todella tärkeää, että jokainen meistä pysähtyisi aika ajoin miettimään, mitä hyvää työssäni on ja miten voin vahvistaa vahvuuksiani entisestään. Toisaalta tulee myös miettiä, mitkä ovat sellaisia asioita, joihin pitäisi tulla muutosta ja mitä asioita pitäisi kehittää. Jos on paljon sellaisia asioita, joihin pitäisi saada muutosta, voi miettiä, mistä ne koostuvat. Moni nostaa esille esimerkiksi sen, että on hirveä kiire koko ajan. Mistä kiire käytännössä koostuu? Eli paloitellaan se. On tärkeää, että ei jäädä yksin, vaan haetaan apua ja keskustellaan esimerkiksi työkavereiden kanssa.

Onko korona-aika tuonut mukanaan jotain uutta toimintatapaa tai vinkkiä, miten työhyvinvointia voisi omalta osaltaan parantaa?

Varmaan me kaikki olemme oppineet itsemme johtamista – ainakin meidän olisi pitänyt oppia. On tärkeää, että jokainen ottaa aikaa työhyvinvoinnille ja huolehtii siitä: pitää taukoja sekä miettii omat siirtymäriitit siihen, miten erottaa työn ja vapaa-ajan toisistaan. Miten pääsen työpäivän jälkeen eroon töistä, kun olen jatkuvasti samoissa tiloissa? 


Kuuntele työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikan erityisasiantuntijan Riikka Sipilän haastattelu:



Lisää aiheesta:
Työterveyden ravistelija Laura Jalasto: ”Jaksamisesta ja kuormituksesta olisi tärkeää puhua ajoissa”
Ekonomeja stressaavat työtaakka, kiire ja johtamisongelmat – muista, että lomalla töistä saa irtautua kokonaan