Blogin kirjoittajina ovat Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKOn hallituksen puheenjohtaja Veli-Pekka Nurmi ja KOKOn kassanjohtaja Outi Mäki.

Yleisestä työttömyysvakuutuksesta ja nykyisen ansioturvajärjestelmän väitetystä epäoikeudenmukaisuudesta on keskusteltu paljon. Haluamme osallistua keskusteluun erityisesti keskituloisten näkökulmasta, koska muutos vaikuttaisi vahvasti juuri heidän työttömyysturvaoikeuksiinsa ja työttömyysturvasta maksamaansa rahoitusosuuteen.

Ansiopäiväraha rahoitetaan työnantajilta ja työntekijöiltä kerättävillä työttömyysvakuutusmaksuilla, verotuloilla, kassojen jäsenmaksuilla ja sijoitustuotoilla. Keskituloisista palkansaajista lähtien tasamääräisillä työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan merkittävästi työttömyysturvan kokonaiskustannuksia.

Esimerkiksi Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKOn jäsenet rahoittivat vuonna 2018 noin 70 M€ enemmän kuin saavat etuuksina ainoastaan työntekijän työttömyysvakuutusmaksusta laskettuna. Jos otetaan huomioon työnantajan maksama työttömyysvakuutusmaksu ja jäsenten maksamat verot, nousee heidän osuutensa vielä selvästi suuremmaksi. KOKO-kassan jäsenet siis rahoittavat oman työttömyysturvansa lisäksi myös muiden työttömyysturvaa, eikä niin, että kassaan kuulumattomat subventoisivat kassan jäseniä.

Yleisen työttömyysturvavakuutuksen on arvioitu aiheuttavan lisäkustannuksia noin 250 M€/v. Kustannus jouduttaisiin rahoittamaan korottamalla työttömyysvakuutusmaksua tai verotusta sekä mahdollisesti laskemalla työttömyysetuuden määrää ja kestoa. Koska työttömyysvakuutusmaksu on tällä hetkellä tasaprosenttinen maksu, ei maksun korottaminen kovin paljon nykyisestä liene mahdollista. Todennäköisempää olisi muutoksen ylimääräisen kustannuksen siirto verotuksen piiriin. Tämä tarkoittaisi KOKO-kassan jäsenistölle veroasteen nousua.  

Yleinen ansioturva aiheuttaisi myös painetta laskea etuuden määrää muutoksesta aiheutuvien lisämenojen kattamiseksi. Ansioturvan nykytaso pienituloisilla on niin matala, ettei heidän etuustasoaan käytännössä voida madaltaa. Vaihtoehdoksi jäisi laskea korkeampia etuustasoja, mutta tämän ryhmän korvaustasoa on jo merkittävästi laskettu useissa aikaisemmissakin lakimuutoksissa. Työttömyysturvassa ns. korkeampien päivärahojen leikkuri vaikuttaa jo yli 3 197,70 €/kk ansaitsevien kohdalla.

Korkeasti koulutettujen työsuhteiden ehdoissa on paljon erityispiirteitä. Nämä tunnetaan alan kassoissa ja jäsenet saavat palvelun juuri omaan tilanteeseensa kohdennettuna. Jos yleisen ansioturvavakuutuksen toimeenpanisi vain yksi taho, menetettäisiin nykyisen järjestelmän toimialaosaaminen ja asiakkaan tilanteen tunteminen.

Keskustelussa ei tule unohtaa, että järjestelmämme on nykyisellään toimiva ja jokaisella palkansaajalla on mahdollisuus liittyä työttömyyskassaan. Yleistä ansioturvaa ajavien todelliset motiivit eivät ole epäoikeudenmukaisuuden poistamisessa, vaan jossain aivan muualla. Kehityksessä olisi tärkeää katsoa, että lapsi ei mene pesuveden mukana, eikä nykyistä toimivaa kassajärjestelmää hävitetä muiden tavoitteiden takia.

Kirjoitus on julkaistu alun perin sanomalehti Kalevassa 17.8.2020.