Korkeakoulujen perusrahoituskin koheni lopulta opetus- ja kulttuuriministeriön esityksen mukaisesti, kun yliopistoille kohdennettiin 40 miljoonaa, ammattikorkeakouluille 20 miljoonaa. Lisäksi molempien rahoituksista poistettiin indeksijäädytykset. Erityisen tyytyväinen voi olla siihen, että ensimmäistä kertaa niin sanotun uuden yliopistolain aikana indeksi on voimassa kokonaisuudessaan, kun säätämisvuodesta 2009 tänne asti se on ollut joko puolitettu tai jäädytetty kokonaan.

Koulutuksessa tai koulutuspolitiikassa raha ei kuitenkaan, valitettavasti, tee yksin autuaaksi. Siksi on ilahduttavaa, että budjetissa annetaan tilaa myös uuden kokeilemiselle ja nykyisen jalostamiselle.

Hallitus nimittäin selvittää pikaisella aikataululla mahdollisuutta määräaikaiseen tutkimusyhteistyökannustimeen. Hallituksen mukaan kannustin voisi olla sellainen, että yrityksille voitaisiin myöntää 50 prosentin ylimääräinen verovähennys yritysten sekä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja innovaatiohankkeiden rahoitusmenoista. Mikäli selvitys tuottaa myönteisen tuloksen, uudistus tulee voimaan jo ensi vuonna. Yritysten TKI-toimintaan on etsitty vauhdittajaa jo hyvän tovin, toiveikkaana odotan, että tästä sellainen vihdoin löytyy.

TKI-toiminnassa hallitus pitää edelleen tähtäimessään sen, että TKI-toiminnan osuus nostetaan neljään prosenttiin BKT:sta. Tavoitetta edistääkseen hallitus muun muassa korottaa Business Finlandin myöntövaltuuksia. Lisäksi uusien juttujen listalla on myös mm. Creative Business Finlandin perustaminen. Näistäkään ei oikeastaan voi olla muuta kuin iloinen ja tyytyväinen, kaivattuja rahoja ovat nimittäin nämäkin.

Uutena asiana budjettitiedotuksesta on selvinnyt myös se, että hallitus päätti investointiluonteisista menoista “julkisen datan avaamiseen ja sen hyödyntämiseen sekä digitalisaation edistämiseen ja tekoälyn käytön rahoituksesta”. Tässä vaiheessa, kun budjettikirjaa ei vielä ole annettu, on hankala sanoa, mitä tämä ihan tarkalleen pitää sisällään. Huikkaankin kuitenkin ministeriön suuntaan toiveen, että tämä investointi antaisi mahdollisuuden korkeakoulujen verkkopohjaisen alustamallin kehittämiseen ja siten esimerkiksi osaamistason nostamiseen ja jatkuvan oppimisen edistämiseen. Alustamallihan on jo hallitusohjelmaan kirjattu, mutta käytännön työ on vielä aloittamatta.

Kaiken kaikkiaan tehtyihin päätöksiin voi olla tyytyväinen. Nyt ollaan sillä suunnalla, jolla pitääkin. Ihan kaikkea tällä nyt luvatulla rahalla ei kuitenkaan vielä saa. Esimerkiksi hallitusohjelmassa kaavaillut korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiset tarvitsevat erillisen määrärahansa. Suunnitelmissa kun on kasvattaa aloituspaikkoja jopa 5000 paikalla, on varsin mahdoton ajatella, että ne lisätään ilman tuntuvaa lisäpanostusta. Tutkintojen määrää ei voi lisätä nykyisellä rahoitustasolla ilman, että koulutuksen laadusta joudutaan tinkimään.