Euroopan mittakaavassa tarkasteltuna koulutusalat ovat Suomessa poikkeuksellisen eriytyneet sukupuolen mukaan. Sukupuolen lisäksi etninen tausta vaikuttaa merkittävästi korkeakoulutukseen hakeutumiseen ja sitä myöten työllistymiseen.
Kauppatieteissä tilanne on perinteisesti ollut varsin tasaväkinen, mutta viime vuosina kauppikset ovat alkaneet miehistyä. Vaihtelua on sekä yksiköiden että oppiaineiden välillä, mutta muutoksen suunta on selkeä. Jotta kauppiksiin saadaan varmasti rekrytoitua parhaat kyvyt, nykyistä kehitystä on syytä lähteä purkamaan.
Viime vuosina kauppikset ovat alkaneet miehistyä.
Viime vuonna julkaistiin Purkutalkoot-hankkeen loppuraportti Mikä ois mun juttu, joka käsittelee koulutusalojen eriytymistä. Se on omaan tietooni viimeisin tutkimus, joka kokoaa laajasti koulutuksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustietoa yksiin kansiin.
Vaikka tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvät ilmiöt ovat päällekkäisiä, käsittelen niitä tässä tekstissä erillään luettavuuden parantamiseksi.
Yhteiskunta muuttuu, odotukset eivät
Palataan hetkeksi agraariyhteiskuntaan. Tuohon aikaan miehet tekivät pääasiassa tuotantoon liittyviä töitä, kun naiset osallistuivat sekä tuotantoon että lastenhoitoon ja kotitöihin. Maatalouden ulkopuoliset työt miellettiin miehisiksi.
1900-luvulle tultaessa yhteiskunnallinen kehitys muutti työnjakoa Suomessa, ja peltotöiden mekanisointi vähensi naisten osallistumista maatilan töihin. Kun maatalouden kansantaloudellinen merkitys vähentyi, kaupungeissa avautui naisille uusia koulutus- ja työmahdollisuuksia.
Yhteiskunnan muutokset eivät tahdo johtaa stereotypioiden tai odotusten murtumiseen.
Stereotyyppiset roolit elävät sitkeässä, vaikka vuosikymmenten myötä kehitystä on tapahtunut ja naisten ja miesten erillisistä palkkataulukoistakin päästy. Tutkimukset osoittavat, että yhteiskunnalliset rakennemuutokset haastavat perinteisiä ammatti-identiteettejä, mutta muutokset eivät tahdo johtaa stereotypioiden tai odotusten murtumiseen.
Eikä tässä vielä kaikki: tutkimukset osoittavat, että työnantajat rekrytoivat työtehtäviin stereotyyppisten käsitystensä mukaisesti. Työntekijät reagoivat tähän hakemalla stereotypian mukaisia tehtäviä.
Purkutyö vaatii tekoja, sillä eriytymistä on myös niissä organisaatioissa, joissa tasa-arvon ajatus on yhteisesti jaettu.
Esimerkeillä on valtava voima
Koulutusalojen eriytymiseen ei ole yhtä selvää syytä. Usein katsotaan yksilön tekemiä valintoja, vaikka on selvää, että kukaan ei tee päätöksiä tyhjiössä. Valintoihin vaikuttavat muun muassa kasvatus, lähipiirin esimerkit, mainonnassa luodut mielikuvat, stereotypiat, harrastukset sekä yhteiskunnalliset rakenteet ja käytännöt.
On siis tarkasteltava sitä ympäristöä, jossa päätökset tehdään.
Jos äiti on IT-alalla, se rohkaisee myös tytärtä miesvaltaiselle alalle.
Yksi suurista vaikuttimista on se, miten nuoret sosiaalistetaan: millaisia roolimalleja heille annetaan ja millaista harrastustoimintaa tuetaan. Esimerkiksi lapsen kanssa samaa sukupuolta olevan vanhemman epätyypillinen koulutusvalinta lisää lapsen vastaavan koulutusvalinnan todennäköisyyttä. Eli jos äiti on IT-alalla, se rohkaisee myös tytärtä miesvaltaiselle alalle. Samantyyppinen ilmiö on nähtävissä myös harrastuksissa: pojilla kirjojen lukeminen ja kuvataideharrastus lisäävät todennäköisyyttä hakeutua naisvaltaiselle alalle.
Stereotypiat ovat herkästi itseään toteuttavia. Tutkimuksissa on havaittu, että nuoret luovat käsityksiä sopivista ammateista esikuva-ammattilaisten avulla. Nuoret muodostavat mielikuvan ammattilaisesta ja vertaavat tätä itseensä pohtiakseen, sopivatko he kyseiseen ammattiin. Jos esikuvana voi nähdä itsensä kaltaisen ihmisen, se kannustaa ja rohkaisee.
Etninen tausta
Sukupuolen lisäksi koulutusalat eriytyvät etnisen taustan perusteella.
Vuonna 2015 uusista korkeakouluopiskelijoista ulkomaalaistaustaisia oli vain kolme prosenttia, kun samanikäisestä väestöstä heitä on kuusi prosenttia. Lisäksi monilla hakijoista on jo yksi ulkomailla suoritettu korkeakoulututkinto.
Mikä ois mun juttu -raportista käy ilmi, että muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat miehet tekevät epätyypillisiä valintoja useammin kuin äidinkieleltään suomen- tai ruotsinkieliset miehet. Naisilla puolestaan muunkielisyys vähentää epätyypillisiä valintoja.
Syitä valintoihin on varmasti monia. Yksi niistä on varmasti se, miten työmarkkinat ottavat heidät vastaan.
Erityisesti ei-eurooppalainen nimi vaikeuttaa työpaikan saantia.
Rodullistetut ihmiset kohtaavat työmarkkinoilla rasismia. Tutkimuksista tiedetään, että jo “ulkomaalaisen kuuloinen nimi” vaikeuttaa merkittävästi työllistymistä. Erityisesti ei-eurooppalainen nimi vaikeuttaa työpaikan saantia.
Jos esikuvat eivät vastaa omaa identiteettiä tai viiteryhmää ja samaan aikaan on tiedossa, että pelkästään nimen perusteella voi tulla syrjityksi, on vaikea rohkaistua hakemaan aloille, joilla työpaikoista on enemmän kilpailua. Hukkaamme valtavan määrän osaamispotentiaalia joka vuosi, jos emme saa suuntaa käännettyä.
Irti stereotypioista
Edellä olen käsitellyt vain osaa koulutusvalintoja määrittävistä ympäristötekijöistä. Onneksi tilanne ei ole aivan toivoton, vaan suunta voidaan muuttaa.
Ensiksi on käännettävä katseet kouluun ja ohjaukseen: tuetaanhan siellä oppijaa omien lahjakkuuksiensa mukaan stereotypiat ja ennakkoluulot tiedostaen?
Esikuviksi on nostettava erilaisia ihmisiä, sillä yksikin samastuminen voi kääntää nuoren suunnan.
Toisekseen: esikuviksi on nostettava erilaisia ihmisiä, sillä yksikin samastuminen voi kääntää nuoren suunnan.
Ja kolmanneksi: opiskelijoiden moninaisuus on otettava nykyistä paremmin osaksi korkeakouluun hakemista sekä opintojen ja koulutusohjelmien suunnittelua. Olipa ala mikä hyvänsä, se tarvitsee parhaimmat osaajansa, eikä yhtään vähempää.
Viimeiset sanani haluan sanoa sinulle, joka haaveilet kauppatieteistä, ehkä jopa salaa: hae. Kadut enemmän sitä, jos et koskaan hae. Kauppiksissa on hurja määrä erilaisia tutkinto-ohjelmia aina henkilöstöjohtamisesta rahoitukseen ja kansainvälisestä kaupasta ympäristöjohtamiseen. Vaikka usein muuta luullaan, kauppislaiset eivät ole kaikki samaan muottiin valettuja, ja ekonomejakin työskentelee tällä hetkellä tuhansilla eri ammattinimikkeillä. Mistä tulee sinun supervoimasi?