Olen pyörittänyt ja kehittänyt pitkään ”Palautetta ekonomikoulutuksesta” -kokonaisuutta, jossa eri selvitysten kautta tuetaan kauppatieteellisen koulutuksen laadun kehittämistä ja ylläpitämistä sekä tätä kautta edesautetaan kauppatieteilijöiden menestymistä omalla työurallaan (ns. työelämärelevanssi). Suomen Ekonomeilla on tiivis keskusteluyhteys alan koulutusyksiköiden opintohallintoon ja johtoon sekä isot panostukset tutkimussisältöjen kehittämiseen ja raportointiin. Tuloksista viestitään yhtäältä mediassa ja toisaalta erikseen räätälöityinä yliopistoyksiköiden kanssa sovitulla tavalla. Tarkastelutasoja ovat alakohtainen kokonaisuus, eli kaikki yliopistot yhdessä, sekä jokainen yliopisto erikseen. Ekonomit saa samalla arvokasta tausta-aineistoa omaan vaikuttamistyöhönsä.
Koulutuksen laatua tutkitaan laajasti
Keskeisimpiä osia tästä kokonaisuudesta ovat vuotuinen vastavalmistuneiden kauppatieteiden maisterien palautekysely (tilanne valmistumishetkellä, jatkuva seuranta) sekä joka toinen vuosi toteutettava yliopistojen ura- ja rekrytointipalvelujen ns. Aarresaari-verkoston uraseurantahankkeen ”Viisi vuotta työelämässä” -aineiston raportointi KTM-vastaajien osalta. Lisäksi Aarresaaren uraseurannasta raportoidaan alku-urallaan olevien kauppatieteiden tohtorien palautetta. Näiden lisäksi tehdään tarpeen mukaan muita selvityksiä. Yliopistoyksiköiden edustajien rooli on olennainen ja yhteistyö on ollut aktiivista ja sitoutunutta. Vastausasteet ovat eri selvityksissä yhä korkeita, vakka yleisesti kyselyihin vastaamisen aktiivisuus on ollut laskussa. Tämä viestii siitä, että aihepiiri koetaan hyvin tärkeäksi.
Yliopistoyksiköiden edustajien rooli on olennainen ja yhteistyö on ollut aktiivista ja sitoutunutta.
Selvitettävät teemat liittyvät muun muassa työmarkkinatilanteeseen ja palkkaukseen, näkemyksiin omasta osaamisesta eri osa-alueilla ja koulutusyksikön eri ulottuvuuksista (opetushenkilöstö, opintojen ohjaus, tilat, laitteet jne.), vaihto-opiskeluun ja sen tuottamaan osaamiseen, opintojen rahoitukseen, oman koulutusyksikön valinnan taustoihin, opintojen mahdollisen viivästymisen syihin ja tutkielmaohjaukseen. Näin saadaan kattava kuva eri palasista, joiden voidaan katsoa peilaavan koulutuksen ja koulutusyksikön laatua. Aikasarjat tuottavat tietoihin merkittävää lisäarvoa ja eri selvitysten (esim. vastavalmistuneet / viisi vuotta sitten valmistuneet) sisällöt ovat monelta osin yhteisiä ja keskenään vertailtavissa. Peilauspintaa etenkin palkkausta ja työmarkkinatilannetta ajatellen näihin löytyy esimerkiksi palkkatasotutkimuksesta sekä kylterien kesätyökyselystä.
Mihin yliopistot käyttävät tätä tietoa?
Kukin kymmenestä Suomessa kauppatieteellisiä tutkintoja tuottavasta yliopistosta tekee tätä hieman omalla tavallaan eri työ- ja kehittämisryhmissä sekä koulutuksen laatua pohtivissa elimissä mukaan lukien kylteriyhteisöjen omat työryhmät. Tietoa on hyödynnetty myös eri yksiköiden akkreditointiprosessien yhteydessä (ns. laatuleimat). EQUIS ja AACSB ovat näistä tunnetuimpia, laajasti koko yliopiston toiminnallista laatua peilaavia akkreditointeja, jotka tuovat mainetta ja houkuttelevuutta yliopistolle. Ohjelmakohtainen EPAS-akkreditointi on sekin tunnettu ja arvostettu.
Tietoa on hyödynnetty myös eri yksiköiden akkreditointiprosessien yhteydessä (ns. laatuleimat).
Ekonomien tarkoitus ei ole asettaa yliopistoja keskenään ”paremmuusjärjestykseen” tulosten pohjalta vaan tukea niitä omassa laadunkehittämistyössään, omiin profiileihinsa tukeutuen. Tuoreimmat raportit lyhyine tiivistelmäartikkeleineen ovat luettavissa: Ekonomit.fi / Tutkimukset / Ekonomikoulutuksen laadunarviointi. Työ jatkuu, kiitos siinä mukana oleville ja olleille sekä kyselyihin vastanneille.