Our blog

(mainly in finnish)

Latest blogs

angle-left Uusi työaikalaki on merkki paikallisen sopimisen edistämisestä

Uusi työaikalaki on merkki paikallisen sopimisen edistämisestä

Blogi 2.10.2019

Veera Hellman Avustava asiantuntija, Suomen Ekonomit


Uusi työaikalaki, joka astuu voimaan 2020 alusta, on hyvä esimerkki paikallisen sopimisen edistämisestä. Työelämä on muuttunut valtavasti 2000-luvulla ja perinteinen ”kasista neljään”-toimistotyöaika ei enää ole arkipäivää.

Nykyaikana työn tekeminen, etenkin esimerkiksi asiantuntijatehtävissä, on harvoin sidottu aikaan ja paikkaan. Kokoustaminen onnistuu etänä ja toisinaan on hyvä poistua neuvotteluhuoneista esimerkiksi kahvilaan tai kävelylle parantamaan maailmaa ja työelämää. Iso osa töistä on hoidettavissa läppärillä vaikka laiturin nokasta samalla, kun aamu on töiden sijaan pyhitetty esimerkiksi lenkkeilylle. Tällöin työt jatkuvat pidemmälle iltaan, mutta oma terveys ja vireys kiittävät aamuisesta päätöksestä. 

Joustoilla huomioidaan perheiden erilaiset tilanteet 

Jokaisessa kodissa on erilaisia tilanteita, joita joustava työaika ottaa paremmin huomioon. Lapsiperhearkeen kuuluvat erilaiset kyytitarpeet päiväkoteihin, kouluun ja harrastuksiin, kun taas lapsettoman arjessa voi olla muita arkea vauhdittavia tekijöitä. Sen vuoksi onkin hyvä, että uusi laki antaa myöden joustoa kolmella eri tavalla: liukuvalla työajalla, työaikapankin käyttämisellä sekä joustotyöajalla. Viimeinen näistä on uusin tuotos, joka antaa entistä laajemmat oikeudet päättää milloin ja missä työtä tehdään. 

Mikä ihmeen joustotyöaika? 

Joustotyöajasta voidaan sopia, jos yli 50% työajasta on sellaista, että työntekijä voi itsenäisesti päättää työaikansa sijoittelusta ja tekemispaikasta. Työnantajalla on oikeus edellyttää yhteisiin asioihin osallistumista, mutta muuten joustotyöaika antaa laajat mahdollisuudet sille, että työntekijä tekee työtä esimerkiksi kotoa tai muualta käsin. Sen sijaan, että kellokorttia leimataan päivittäin, tullaan työaikaa katsomaan jatkossa enemmän tuloksen kautta. Tämä huomio työntekijöiden yksilöllisiä eroja entistä paremmin. 

Joustotyöajan käyttöönotto vaatii työnantajan luvan lisäksi ennen kaikkea luottamusta molemmin puolin. Työnantajalta tämä vaatii hyviä esimiestaitoja samalla kun työnantajan on voitava luottaa siihen, että työntekijä suorittaa hänelle määrätyt tehtävät oikea-aikaisesti huolimatta työntekopaikasta. Ketään ei kuitenkaan saa pakottaa joustoihin. Siksi joustotyöajalle tarvitaan pelisäännöt, joissa jokaista osapuolta kuullaan ja kohdellaan samanarvoisesti. Joustotyöajan ja sopimisen onnistuessa, voi tämä tuoda lisää esimerkiksi viihtyvyyttä sekä tuottavuutta. Sen lisäksi voivat joustot edesauttaa myös työntekijöiden hyvinvointia. 

Riskinä joustotyöajan käyttöönotossa on se, että itsensä johtaminen on haastava laji. Työaikojen pituudesta on pystyttävä huolehtimaan ja se ei ole aina helppoa. Tämä näkökulma on otettava huomioon ja pidettävä huoli siitä, että yksittäisten työntekijöiden hyvinvointia seurataan myös jaksamisen saralla. 

Jatkossakin työaikalakia tullaan soveltamaan niin, että esimerkiksi ylitöistä maksetaan korvaus. Myös asiantuntijat ja keskijohto kuuluvat uudistetun työaikalain piiriin. 

Askel kohti tulevaisuuden työelämää 

Työelämä tulee jatkossakin muuttumaan ja sen myötä myös työn tekemisen tapojen on pystyttävä elämään ajassa. Työaikalain muutos on hyvä askel eteenpäin. Ammattiliittojen tehtävänä on jatkossakin pitää huoli siitä, että työelämä elää ajassa eikä jää junnaamaan kaavoihin kangistuneisiin käytänteisiin. Joustotyöajalla voi olla merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi työntekijöiden hyvinvointiin, kun perheen ja työn yhdistäminen on entistä helpompaa ja joustavampaa. Nyt tarvitaan yhteiset pelisäännöt ja ennakkoluuloton tahtotila, joilla joustotyöaika otetaan käyttöön.