Ekonomit maailmalla: uraseuranta vuonna 2004 ulkomailla työskennelleiden keskuudessa

(Raportti julkaistu vuonna 2012)

Ulkomailla työskentelevät ekonomit kokivat uraseurantatutkimuksessa kansainvälisten tehtävien koettiin olleen hyvin kehittäviä, sillä tehtävät ovat tyypillisesti monipuolisempia ja haastavampia kuin ennen, itsenäisyyden aste on suurempi ja monet toimivat myös ylemmillä organisaatiotasoilla kuin Suomessa. Lisäksi toimitaan kansainvälisessä toimintaympäristössä ja vieraassa kulttuurissa.

Haasteiden kautta osaaminen oli monipuolistunut ja usko omiin kykyihin kasvanut. Kansainvälisten kokemusten kautta hankittuun osaamisen kehittymiseen oltiinkin hyvin tyytyväisiä.

Jatkouraa ajatellen merkittävää oli, että lähes 90 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä siitä, että pystyivät hyödyntämään kansainvälisissä tehtävissä oppimansa asioita nykyisissä tehtävissä. Merkittävin lisäarvo analyysin mukaan oli henkilökohtaisella kasvulla: itsetuntemus, luottamus omiin kykyihin ja siten positiivinen suhtautuminen uusiin haasteisiin tulevaisuudessa auttoivat jatkossa.

Verrattuna muihin johdonkehittämisen muotoihin, ulkomaankomennuksella onkin havaittu olevan muita menetelmiä suurempi vaikutus henkilökohtaisessa kehittymisessä.

Kansainvälisiä uramahdollisuuksia koettiin olevan enemmän

Tarkasteltaessa konkreettisia työmahdollisuuksia, kokemuksissa oli jo jonkin verran hajontaa. Työllistymismahdollisuuksissa silloisen työnantajan palveluksessa tai muiden organisaatioiden palveluksessa ei ollut suuria eroja – noin puolet koki, että oli tai olisi halutessaan pystynyt helposti saamaan kilpailukykyisen työn kotimaasta (47%) tai kansainvälisesti (53%).

Kansainvälisillä työmarkkinoilla mahdollisuuksien koettiin olevan hieman parempia kuin kotimaassa. 35 prosenttia oli eri mieltä siitä, että tarjolla oli monia mahdollisuuksia omassa organisaatiossa ja 31 prosenttia siitä, että ulkoisilla työmarkkinoilla tarjolla oli useita kokemusta ja osaamista vastaavia työpaikkoja.

75 prosenttia vastaajista oli ylennetty kahdeksan vuoden aikana – tyypillisesti 1-3 kertaa – ja lähes kaikki olivat jo eri tehtävissä kuin 2004. Uutta tehtävää oli tyypillisesti tarjottu, sillä vain 35 prosenttia oli itse hakenut tulevaan tehtäväänsä.

Kun ekonomeja pyydettiin arvioimaan ulkomailla työskentelyn vaikutuksia heidän jatkouraansa sekä yleensäkin työllistymismahdollisuuksia kokemusten jälkeen, tulokset olet keskimäärin positiivisia. Kysymyksen asettelusta riippuen 60-80 prosenttia prosenttia vastaajista näki kansainvälisen kokemuksen edistäneen uraansa.

Uravaikutuksiin ei vaikuttanut se, oliko henkilö ulkomaankomennuksella vai itsenäisesti kansainvälisiin tehtäviin hakeutunut.

Tulokset osoittivat myös, että henkilön itseohjautuvuus eli henkilökohtaisen vastuun ottaminen oman uran edistämisestä vaikutti positiivisesti uramenestykseen. Kokonaisuutena ottaen kansainvälisissä tehtävissä toimineiden ekonomien uratyytyväisyys oli korkealla tasolla, sillä peräti 80 prosenttia vastaajista oli tyytyväinen urallaan saavuttamaan menestykseen.

Näin tutkittiin

Vaasan yliopiston johtamisen yksikkö ja Suomen Ekonomit kartoittivat yhteistyössä ulkomailla vuonna 2004 työskennelleiden urakokemuksia kahdeksan vuotta myöhemmin. Hankkeesta vastasivat professori Vesa Suutari, tutkijatohtori Liisa Mäkelä sekä projektitutkija Kati Saarenpää.

Kyselyyn vastasi 203 ekonomia, joista reilut puolet oli ollut ulkomaankomennuksella yrityksen lähettämänä ja vajaat puolet oli itse hakeutunut ulkomaille töihin.

86 prosenttia vastaajissa oli tällä hetkellä myös työssä, jossa oli ainakin jossain määrin kansainvälisiä vastuita, vaikka enemmistö (62%) vastaajista olikin palannut kotimaahan. 25 prosenttia toimi puolestaan edelleen samassa kohdemaassa ja 13 prosenttia jossakin muussa maassa. 45 prosenttia oli edelleen saman työnantajan palveluksessa.

Lue koko raportti

Kansainvälinen työmatkailu osana työnkuvaa haastavaa mutta palkitsevaa

(Tutkimus tehty keväällä 2011)

Matkustavaa työtä ei koeta erityisen haastavaksi tai raskaaksi, vaan siinä nähdään jopa enemmän myönteisiä kuin kuormittavia seikkoja. Myönteiset kokemukset heijastuivat tutkimuksessa myös hyvinvointiin sekä työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisen kokemuksiin.

Kansainvälinen työmatkailu osana työnkuvaa luo omia haasteitaan mutta on myös palkitsevaa. Matkustavaa työtä tekevät ekonomit ovat varsin tyytyväisiä työhönsä ja kokevat työn imua.

Kansainvälisen matkustavan työn tuottamia haasteita ovat esimerkiksi aikaerojen tuottama rasitus, matkoihin kuluva aika, terveys- ja turvallisuusriskit. Kansainvälisen matkustavan työn positiivisia puolia ovat esimerkiksi matkustamisen tuoma työtehtävien vaihtelu, osaamisen kehittyminen, mielekkäissä maissa ja kaupungeissa käyminen.

Näihin kokemuksiin on yhteydessä myös työntekijän mahdollisuudet vaikuttaa muun muassa työmatkojen ajankohtaan, kestoon ja kohteeseen.

Tutkimukseen vastanneet matkustavaa työtä tekevät ekonomit kokevat keskimääräistä hieman vähemmän matkustavaan työhön liittyviä haasteita ja keskimääräistä hieman enemmän positiivisia tekijöitä matkustavaan työhön liittyen.

Työnantajalta odotetaan tukea

Työnantajalta saatu tuki matkustamiseen liittyen nähtiin hieman puutteellisena.

Työnantajille vastaajat antoivat vinkkejä matkustavan työntekijän tukemiseksi. Vastaajat korostivat että käytännön järjestelyjen tulisi olla sujuvia, työajoissa tulisi olla joustavuutta ja aikaerojen ja mahdollisten lentojen ynnä muun myöhästymisten huomiointi olisi tärkeää.

Matkustamisen kuormituksen minimoimiseksi matkustajalle tulisi järjestää turvallinen ja mukava majoittuminen, joustava matkan tekeminen (esimerkiksi suorat lennot tai business-luokassa lentäminen etenekin mannertenvälisillä lennoilla), ja sallia lomamatkojen yhdistäminen työmatkoihin.

Tärkeinä asioina nostettiin esiin myös perehdytyksen ja hyvin työohjeistusten tarpeellisuus, matkustamisesta työntekijän kanssa sopiminen. Turvallisuuden ja työnteon sujuvuuden vuoksi ajan tasalla olevat yhteystiedot niin matkaajasta kuin työnantajasta ja yhteyshenkilöistä tulee olla saatavilla.

Matka-ajasta halutaan korvaus

Tutkimukseen osallistujien mielestä matka-aika tulisi korvata joko rahallisesti tai vapaa-aikana. Matkustavassa työssä vastaajien mielestä oli oleellista että osataan valita ihmisiä jotka haluavat kykenevät sen tekemiseen. Tarpeelliseksi koettiin myös säännölliset keskustelut esimiehen kanssa.

Työn ja yksityiselämän välinen dynamiikka on usein nostettu esiin keskeisenä haasteena kansainvälisessä työkontekstissa. Verrattaessa muihin ammattiryhmiin matkustavaa työtä tekevät ekonomit kokevat että työelämä ei kuormita yksityiselämää erityisen voimakkaasti, ja kuormitus on vähäisempää kuin koko aineistossa keskimäärin. Yksityiselämästä työhön suuntautuva kuormitus koetaan erittäin vähäiseksi.

Tutkimuksen taustaa

Suomen Ekonomit on ollut mukana kansainväliseen työmatkailuun ja matkustavien työntekijöiden työhyvinvointiin keskittyvässä tutkimuksessa. Tutkimuksen toteutti Vaasan yliopiston henkilöstöjohtamisen tutkimusryhmä yhteistyössä Tampereen yliopiston psykologian laitoksen kanssa. Päävastuullisena tutkijana toimi KTT Liisa Mäkelä.

Tutkimuksessa oli mukana Suomen Ekonomien lisäksi kolme suurta yritystä, jotka kohdensivat kyselyn paljon kansainvälistä matkustamista tekevän henkilöstönsä. Tämä on hyvä huomioida tutkimuksen tuloksia tarkasteltaessa, sillä yritysten kautta kerätyssä aineistossa matkustaminen oli huomattavasti runsaampaa kuin Suomen Ekonomien ainestossa. Tutkimukseen osallistui 84 Suomen Ekonomien jäsentä, kokonaisuudessaan vastaajia oli 246.

Ekonomi-vastaajista yli 50 prosenttia oli tehnyt 8 tai vähemmän ulkomaan työmatkaa viimeisen 12 kuudauden aikana, 79 prosenttia oli tehnyt 20 matkaa tai vähemmän. Työmatkapäiviä oli keskimäärin 34 vuodessa.

Matkoja tehtiin selvästi useimmin Eurooppaan (lähes 85 %), toiseksi useimmin Aasiaan. Matkojen tarkoituksena oli yleisimmin oman organisaation sisäinen kokous tai tapaaminen.

Omassa organisaatiossa matkustamisen kertoi viimeisen vuoden aikana vähentyneen 31 prosenttia vastaajista, 23 prosenttia kertoi matkustamisen lisääntyneen ja loput olivat joko sitä mieltä, että muutosta ei ole tapahtunut. Eniten matkustamisessa tapahtuneeseen muutokseen vaikuttivat uuden teknologian käyttäminen ja kustannussäästöt.

Katso tutkimuksen esittely

Ota yhteyttä

Tutkimuspäällikkö

Juha Oksanen

p. +358201299248

juha.oksanen@ekonomit.fi