2-3 vuotta aiemmin valmistuneiden tohtorien palaute vuosilta 2020-21

(Raportti julkaistu syyskuussa 2022)

Vastavalmistuneiden tohtorien työuran alkua seurataan vuosittain yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden verkosto Aarresaaren kautta. Kaikille suomalaisista yliopistoista valmistuneille tohtoreille lähetetään kolme vuotta valmistumisen jälkeen kysely tyytyväisyydestä tutkintoon ja työllistymiseen, mutta kyselyyn on myös mahdollista vastata sähköisesti. Suomen Ekonomit toteuttaa kauppatieteiden tohtorien tutkimuksia kahden vuoden välein kyseisten aineistojen pohjalta.

Suomalaisista yliopistoista valmistuu vuosittain hieman reilut sata kauppatieteiden tohtoria, joka on vajaa 6 % kaikista Suomessa valmistuvista tohtoreista. Eniten kauppatieteiden tohtoreita on viime vuosina valmistunut Aalto-yliopistosta. Tutkimuksen vastausprosentissa on havaittavissa selvää kasvua edelliseen tutkimukseen verrattaessa.

”Kolme vuotta työelämässä olleiden kauppatieteiden tohtorien työllisyystilanne on tieteenalojen välisessä vertailussa hyvä”

Vastaajien työllisyystilanne valmistumisen ja kyselyn toteuttamisen välisenä aikana on ollut hyvä, sillä 87,0 % vastaajista ei ole ollut työttömänä kyseisen ajanjakson aikana. Yli puolet vastaajista oli kyselyhetkellä vakituisessa kokopäivätyössä, kun taas määräaikaista kokopäivätyötä tekevien osuus oli 29,1 %. Määräaikaista kokopäivätyötä tekevien vastaajien korkeampi osuus esimerkiksi ekonomeihin verrattaessa voi selittyä yliopistojen yleisellä määräaikaisuuskäytännöllä.

Naiset ovat miehiä useammin sekä vakituisissa että määräaikaisissa työsuhteissa. Miehet puolestaan työllistyvät useammin itsenäisiksi yrittäjiksi, ammatinharjoittajiksi tai freelancereiksi. Muun kansalaisuuden omaavien vastaajien ja Suomen kansalaisten välinen vertailu osoittaa puolestaan kansainvälisten vastaajien tekevän useammin määräaikaista kokopäivätyötä.

Kolme vuotta työelämässä olleiden kauppatieteiden tohtorien selvästi yleisin päätyönantaja on yliopisto. Suurin osa Suomessa työskentelevistä vastaajista sijoittuu Uudellemaalle. Vastaavasti kansainväliset vastaajat työskentelevät Suomen kansalaisia selvästi useammin ulkomailla.

”Tieteenalojen välisessä palkkatason vertailussa KTT-vastaajat pärjäävät hyvin”

Vuosina 2017-2018 valmistuneiden kauppatieteiden tohtorien bruttopalkkojen mediaani kyselyhetkellä oli 4400 € ja keskiansio 5213 €. Mediaani on laskenut 400 € edelliseen tutkimukseen verrattaessa, mutta keskiansio noussut reilut 150 €. Sukupuolten välinen palkkaero on edelleen havaittavissa, sillä miesten palkkamediaani oli 265 € naisia korkeampia, keskiansion ollessa peräti 742 € korkeampi.

Vastaavasti muun kansalaisuuden omaavien vastaajien palkkataso jäi selvästi Suomen kansalaisten palkkatasosta. Tätä voi kuitenkin selittää kansainvälisten vastaajien työskentely ulkomailla, jolloin palkat eivät ole suoraan vertailukelpoisia.

Yliopistokohtaisessa vertailussa korkein bruttopalkkojen mediaani oli Vaasan yliopistosta valmistuneilla kauppatieteiden tohtoreilla (4750 €) ja korkein keskiansio puolestaan Aalto-yliopistosta valmistuneilla kauppatieteiden tohtoreilla (6123 €). Tieteenalojen keskiarvoon verrattaessa vastaajat pärjäsivät hyvin.

”Miltei 95 % kolme vuotta työelämässä olleista kauppatieteiden tohtoreista kokee olevansa tavoitteidensa mukaisella työuralla”

Kyselyyn osallistuneiden kauppatieteiden tohtorien yleisin työnantaja oli yliopisto (50,0 % vastaajista). Seuraavaksi yleisimmät päätyönantajat olivat alle 250 työntekijän yksityiset yritykset tai valtionyhtiöt sekä yli 250 työntekijän yksityiset yritykset tai valtionyhtiöt. Selvästi yleisimmäksi työtehtäväksi valikoitui tutkimus.

Valtaosalle vastaajista tutkinnon suorittaminen on mahdollistanut vaativampien sekä mielekkäämpien työtehtävien saamisen, ja paremman aseman sekä työpaikalla että työmarkkinoilla. Lisäksi 44,5 % vastaajista koki saaneensa lisää palkkaa tutkintonsa ansiosta.

”Tutkintoon ollaan edelleen varsin tyytyväisiä”

Vastaajat olivat kokonaisuudessaan tyytyväisiä suorittamaansa tutkintoon, vaikka ekonomien tavoin kokivat sen välillä teoriapainotteiseksi. Tämä toki korostui enemmän niiden vastaajien keskuudessa, jotka eivät työskennelleet yliopistoissa. Tyytyväisyys tutkintoon oli sama kuin kaikilla tieteenaloilla keskimäärin, miesten ollessa hieman naisia tyytyväisempiä. Kykyyn hyödyntää tohtorikoulutuksessa opittuja asioita nykyisessä työssä suhtaudutaan erittäin myönteisesti. Sama koskee työn vaatimustason ja tohtorikoulutuksen välistä vastaavuutta.

Työelämän valmiuksia tarkasteltaessa huomataan, kuinka analyyttiset ja systemaattisen ajattelun taidot koettiin tärkeimmiksi. Taitojen kehittymisen ja työelämän vaatimusten välisestä vertailusta nähdään, kuinka tutkimusalaan liittyvät sisällölliset tiedot ja taidot, sekä metodologiaan ja tutkimusmenetelmiin liittyvät tiedot ja taidot ovat kehittyneet vaadittua paremmin. Tämä on luonnollista ottaen huomioon, että yleisin työtehtävä oli tutkimus ja yleisin päätyönantaja yliopisto.

Valtaosa kauppatieteiden tohtoreista suoritti tutkintonsa edelleen kokopäiväisesti (68,8 %), vaikkakin osuus on laskenut miltei kymmenen prosenttiyksikköä edelliseen tutkimukseen verrattaessa. Opintojaan vastaajat rahoittivat pääasiallisesti väitöskirjatyöhön liittyvällä työsuhteella yliopistolla. Myös henkilökohtaisen apurahan merkitys oli korostui, erityisesti tieteenalojen keskiarvoon verrattaessa.

Raportin tekijä: Sami Rojo