Investointi isyyteen tuottaa hyvinvointia

Miehen kannattaa pitää kiinni oikeudestaan perheen kanssa vietettyyn aikaan, Suomen Ekonomien tasa-arvioasioista vastaava asiamies Kosti Hyyppä sanoo. Miehen ei kannata Hyypän mielestä antaa perheasioita yksin lasten äidin etuoikeudeksi ja vastuulle.

Hyyppä kannustaa isiä käyttämään rohkeasti perhevapaita, esimerkiksi osittaista perhevapaata. Hyyppä epäilee, että miehet käyttävät vähän perhevapaita, koska naiset päättävät perheessä käyttää perhevapaat. Näin naisen valinnasta tulee miehen valinta.

Isillä on Hyypän mukaan jo nyt mahdollisuus käyttää eri perhevapaita, vaikka koko perhevapaajärjestelmä on tehty pääosin äidin ehdoilla. Ennen kaikkea Hyypän mielestä on kyse asenteista.

- Monella työpaikalla perhevapaalle jäävä mies on ensimmäinen taistelija, jonka jälkeen muiden isien on helpompi jäädä perhevapaille.

Miehen aikapanostus perheelle tuottaa hyvinvointia, Hyyppä painottaa ja viittaa vuoden 2012 Nuorisobarometrin tuloksiin. Barometrin mukaan erityisesti isän kanssa vietetyllä ajalla on kauaskantoisia vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvoinnille. 

Neljäsosa isistä ei käytä lainkaan isyysvapaata, ja syyksi isät kertovat työpaikan asenteet. Selvityksien mukaan työnantajat näkevät miesten perhevapaiden käytön tekevän työn jakamisesta hankalaa. Isät pitävätkin usein vain heille suunnatut perhevapaat.

Perheen ja työn yhteensovittamisesta on tullut suomalaisorganisaatioissa kilpailuvaltti varsinkin kilpailtaessa osaajista.

Svenska Handelshögskolanin tutkija Charlotta Niemistön tutkimissa organisaatioissa on 86 prosentissa käytössä joustava työaika, etätyö on mahdollista 67 prosenttia organisaatioista, työaikapankki 35 prosentissa, sairaan lapsen hoitaja 24 prosentissa ja työaika- tai vuoroautonomia 16 prosentissa tutkituista työpaikoista.

Tosimies pitää perhevapaita

Työ ei saa olla miesten koko elämä. Miehekkäiden tekojen listaa on laajennettava niin, että perhevapaiden käyttö on tosi miehekästä, isyystutkija Jouko Huttunen herättelee. Isyyteen sitoutuminen on katsottava ansioksi myös työyhteisössä, sillä hyvin perheeseensä sitoutunut sitoutuu myös työhönsä, Huttunen latasi Isänä työelämässä -projektin aloitusseminaarissa.

Miehen ensisijaisen "lauman" ei pidä olla työyhteisö, vaan perhe. Työnarkomania pitää hänestä nähdä työpaikoilla yhtä vaarallisena tautina kuin alkoholismi.
Naisten on annettava miesten isyydelle tilaa, Huttunen vaatii.

- Äitiys ei saa olla naisen koko elämä ja eikä lapsi ole äidin jatke. Äidin ei pidä tehdä kaikkea yksin ja vastuu lapsesta on puolitettava oikeasti.

Miehen roolit vaikea yhdistää

Perheen ja työn yhteensovittaminen on miehelle haaste myös, koska asenteet työpaikoilla eivät aina tue miehen perheen ja uran yhdistämistä.

Miehen roolien yhdistämiseen liittyy erilaisia paineita kuin naisilla, Lahden ammattikorkeakoulun Isänä Työelämässä -projektin Projektipäällikkö Markus Forsell väittää.

- Isyys on tullut yhdeksi rooliksi vasta 70-luvulta. Monen nykyisän oman isän mallikin on hyvin työ- ja uraorientoitunut. Ja koska odotus- ja vauva-aikana äidin ja lapsen suhde on elintärkeä ja isän ja lapsen suhde "vain" tärkeä, ei miehelle koti-isyys tule pakosta, vaan halusta. Kun sitten on työ ja perhe, joita yhdistellä, on lapsi siinä yhtälössä se uusin pyörä.

Silloin punnitaan Forsellin mielestä miehen asenteet ja kantti: kaikkihan tänä päivänä haluavat olla hoivaavia ja osallistuvia läsnä olevia isiä, mutta hoivavastuussa, arkihulabaloossa, yövalvomisissa ja työn asettamisessa "vain" työksi isyys todella punnitaan.

Myös kotona pitäisi kyseenalaistaa perinteiset vastuujaot. Tutkimuksien mukana äidit näkevät lasten hoidon omana vastuunaan ja perheen elättämisen yhteisenä vastuuna samalla kun isät näkevät itsensä perheen elättäjinä ja lasten hoidon jaettuna vastuuna.

Jotta isien hoitovastuu toteutuisi, tarvitaan työelämässä työnantajien, lähiesimiesten ja työtoverien tukea.

Suomessa onkin vielä parannettavaa isäystävällisessä työkulttuurissa. Maailmalla, etenkin USA:ssa ja Australiassa father friendly workculture on jo tutkittu ja puhuttu aihe. USAssa se yhdistetään vahvasti yrityksen menestysmahdollisuuksiin työntekijöiden sitoutumisen, innovointikyvyn ja pysyvyyden kautta, Forsell kertoo.

- USAssa se yhdistetään vahvasti yrityksen menestysmahdollisuuksiin työntekijöiden sitoutumisen, innovointikyvyn ja pysyvyyden kautta, Forsell kertoo.