Järjestösektori

Suomessa on noin 125 000 rekisteröityä yhdistystä, joista suurin osa on pieniä, vapaaehtoisvoimin toimivia yhdistyksiä. Lisäksi säätiörekisterissä on noin 2 800 säätiötä, joista varsin monen palveluksessa on palkattua henkilökuntaa.

Järjestöissä työskentelee noin 82 000 työntekijää, joista 25 000 on osa-aikaisia. (3,5 % työssä olevasta työvoimasta).

Edunvalvonnan kannalta järjestösektori on haastava kokonaisuus, sillä toimintakenttä on erittäin laaja ja hajanainen. Ylempien toimihenkilöiden YTN-jäsenliittojen jäsenet työskentelevät yli 1 800 eri järjestössä, jotka ovat hyvin erityyppisiä.

Järjestöt voidaan jakaa karkeasti eri ryhmiin. Järjestöryhmiä ovat muun muassa sosiaali- ja terveysalan järjestöt, opiskelijajärjestöt, kulttuurijärjestöt ja liikuntajärjestöt.

Akavalaiset asiantuntija- ja johtotehtävissä

Järjestösektorilla ei ole eritelty ylempiä toimihenkilöitä omaksi henkilöstöryhmäkseen, vaan kaikki ovat toimihenkilöitä. Ylemmiksi toimihenkilöiksi rinnastettava, vaativia asiantuntijatehtäviä tekevien ryhmä on kuitenkin selkeästi nähtävissä. Akavalaiset työskentelevätkin usein johto-, hallinto-, talous-, suunnittelu-, projekti- ja erityisasiantuntijatehtävissä.

Alalla useita työehtosopimuksia

Alalla on useista järjestöryhmistä johtuen myös useita eri työehtosopimuksia sekä talokohtaisia työehtosopimuksia.

YTN:n sopimustoiminta järjestösektorilla

YTN:llä on tällä hetkellä järjestöalalla voimassa kaksi alakohtaista (ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat ja ylioppilaskunnat) ja kaksi talokohtaista (opiskelijajärjestöt SYL ja SAMOK) työehtosopimusta.

Tämän lisäksi eräät YTN-liitot ovat itsenäisesti mukana järjestöalan sopimuksissa.

Suomen Ammattivalmentajat ry on liittynyt liityntäpöytäkirjalla urheilujärjestöjä koskevaan työehtosopimukseen ja Agronomiliitto on puolestaan neuvotteluosapuolena maaseutuelinkeinojen ja neuvonta-alan runkosopimuksessa. Lisäksi kristillisissä järjestöissä ja säätiöissä työskentelevät akavalaiset ovat Akavan kirkolliset ammattiliitot ry:n sopimusten piirissä.

Palkankorotukset

  • Palkantarkistuksista sovitaan yleensä työehtosopimuksessa.
  • Koska kaikilla järjestösektorilla työskentelevillä jäsenillä ei ole työehtosopimusta, palkankorotus on pääasiassa esimiehen kanssa käytävän palkkaneuvottelun varassa.
  • Suosittelemme, että palkankorotuksissa sovitaan tällöin jo omassa työsopimuksessa esimerkiksi sitomalla palkankorotukset jonkin tietyn työehtosopimuksen palkankorotuksiin.

Työsuhteen ehdot ja työsopimus

  • Työsuhteen keskeiset ehdot määritellään työsopimuksessa.
  • Työpaikalla voi olla käytössä myös esimerkiksi henkilöstön edustajan solmimia paikallisia sopimuksia tai työpaikan omia ohjesääntöjä. Näistä saat tietoa henkilöstön edustajalta tai työpaikan henkilöstöasioista vastaavalta.
  • Sopimukset ja ohjesäännöt eivät saa olla tasoltaan huonompia, kuin työlainsäädännössä on säädetty.
  • Työlainsäädännön keskeinen sisältö löytyy YTN:n työsuhdeoppaasta

YTN on tehnyt järjestösektorille oman työsopimusmallin, jossa huomioidaan keskeiset ehdot, joista tulisi sopia omassa työsopimuksessa. Tutustu YTN järjestösektorin työsopimusmalliin.

Henkilöstön edustaja

  • Luottamusmiesjärjestelmä perustuu yleensä työehtosopimukseen.
  • Jos henkilöstöryhmällä ei ole työehtosopimuksen puuttumisen vuoksi oikeutta valita luottamusmiestä, nämä voivat valita luottamusvaltuutetun, jonka asema perustuu työsopimuslakiin.
  • Lisätietoa luottamusvaltuutetun valinnasta saat Suomen Ekonomien asiamiehiltä.

Työsuojeluvaltuutettu

  • Työsuojelutoiminta on lakisääteistä kaikilla työpaikoilla.
  • Työpaikoilla, joilla työskentelee yli 10 henkilöä, on valittava työsuojeluvaltuutettu.
  • Työsuojeluvaltuutettu edustaa koko henkilöstöä, ei pelkästään liittojen jäsenistöä.
  • Lue lisää työsuojeluvaltuutetusta.

Ota yhteyttä

Asiamies

Riikka Sipilä

p. +358400458226

riikka.sipila@ekonomit.fi