Joustotyö

Työaikalaki antaa työntekijälle ja työnantajalle mahdollisuuden sopia joustotyöajasta. Joustotyöaika on tapa järjestellä työaikaa. Se on tarkoitettu etenkin vaativaan asiantuntijatyöhön ja tietotyöhön. Joustotyöaikaa voidaan käyttää myös muunlaisessa työssä, joka ei ole sidottu tiettyyn aikaan tai työn tekemisen paikkaan.

Joustotyöajasta voidaan sopia tehtävissä, joissa vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää. Joustotyöajassa työnantaja voi määritellä tehtävät ja tavoitteet, mutta työntekijän tulee voida pääosin itse päättää, milloin ja missä hän tekee työn.

Joustotyö ei lisää työntekijän säännöllistä työaikaa, vaan mahdollistaa vapaamman työajan sijoittelun. Viikoittainen säännöllinen työaika saa joustotyöajassa olla keskimäärin enintään 40 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana.

Kirjallinen sopimus joustotyöajasta

Joustotyöstä tehdään kirjallinen sopimus. Sopimuksessa on sovittava ainakin päivistä, joille työntekijä saa sijoittaa työaikaa. Lähtökohtana on, että työtä tehdään vain arkipäivisin. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia, että työtä tehdään esimerkiksi yli tai alle viitenä päivänä viikossa.

Sopimuksessa on myös sovittava viikkolevon sijoittamisesta. Työajan ulkopuolelle voidaan sijoittaa tietty päivä, kuten sunnuntai, jolloin työntekijän viikkolepo sijoittuu aina sunnuntaille. Jos työntekijä voi työskennellä kaikkina viikonpäivinä, työnantajan tulee seurata viikkolevon toteutumista.

Sopimuksessa on sovittava mahdollisesta kiinteästä työajasta, jolloin työntekijän tulee olla läsnä tai tavoitettavissa. Kiinteä työaika voi olla esimerkiksi osa päivästä tai tietty päivä viikosta. On kuitenkin huomattava, että kiinteä työaika voi kattaa korkeintaan puolet työntekijän säännöllisestä työajasta. Kiinteää työaikaa ei saa sijoittaa kello 23:n ja 06:n väliselle ajalle.

Joustotyöaikaa koskeva sopimusehto voidaan irtisanoa päättymään kuluvaa tasoittumisjaksoa seuraavan jakson lopussa. Joustotyöaikaa koskevassa sopimuksessa on sovittava, mitä työaikaa sovelletaan sopimuksen päättymisen jälkeen.

Lisä- ja ylityöstä sovittava

Joustotyöajassa lisä- ja ylityön tekemisestä on nimenomaisesti sovittava. Joustotyöajassa on mahdollista sopia myös, että lisä,- yli- ja sunnuntaityö korvataan erillisenä kiinteällä korvauksella.

Myös sunnuntaityötä voidaan teettää sovittaessa. Jos työntekijällä on vapaus valita, tekeekö hän kyseisen työn arkipäivänä vai sunnuntaina, sunnuntaina tehdystä työstä maksetaan normaali palkka. Jos taas työnantaja edellyttää työskentelyä sunnuntaina, siitä tulee maksaa sunnuntaityökorvaus.

Työaikakirjanpito joustotyöajassa

Joustotyöajan työaikakirjanpito poikkeaa muista työaikamuodoista. Työntekijän on palkanmaksukausittain toimitettava työnantajalle luettelo säännöllisen työaikana tekemistään tunneista siten, että siitä ilmenevät viikoittainen työaika ja viikkolepo. Työnantaja on velvollinen kirjaamaan vain nämä työntekijän ilmoittamat tiedot työaikakirjanpitoon. Samalla työnantajan on valvottava, että lepoajat täyttyvät eivätkä enimmäistyöajat ylity.