Akavalainen yrittäjä on yksinyrittäjä, mutta ei työskentele yksin

Blogi 3.10.2018

Timo Saranpää ekonomi, yrittäjä, puheenjohtaja/AKY-Akavalaiset yrittäjät ry


Tilastojen mukaan ”tyypillinen” akavalainen yrittäjä on ammatinharjoittaja tai itsensä työllistävä yksinyrittäjä. Vuonna 2016 Akavaan kuului noin 30 000 yrittäjää. Suurin osa heistä on yksinyrittäjiä ja toimii yrittäjänä päätoimisesti. He eivät kuitenkaan työskentele yksin, vaan he ovat verkottuneita ja tottuneita projektityöskentelyyn. Alihankkijana toimiminen ja yhteisprojektit ovat heille arkea.

Akavalaiset yrittäjät ovat toimialansa substanssin asiantuntijoita. Haasteita heille tuottaa useimmiten yrittämisen liiketaloudellinen puoli: myynti, markkinointi, hallinnolliset asiat, laskentatoimi ja rahoitus. Tämän vuoksi AKY-Akavalaiset yrittäjät ry korostaa koulutustarjonnassaan näitä osa-alueita.

AKY-Akavalaiset yrittäjät kokoaa yhteen yrittäjäjäsenet 22 Akavan liitosta. Koulutusten lisäksi AKY tarjoaa jäsenilleen tapahtumia ja verkostoitumismahdollisuuksia sekä monia palveluita ja jäsenetuja. AKY kuuluu Suomen yrittäjät ry:hyn toimialajärjestönä. Lisätietoja palveluista ja eduista saat verkkosivulta https://www.akateemisetyrittajat.fi/. Monet Akavan liitot tarjoavat lisäksi yrittäjäjäsenilleen omia palveluitaan.

Akavalaisten yrittäjien määrä on kasvanut 10 viime vuoden aikana lähes 70 prosenttia. Muutos on suuri, mutta vielä merkittävämpää on yleisen asenneilmaston muutos. Yrittäjyys on esillä tärkeänä työllistymisen vaihtoehtona, monilla paikkakunnilla on vireää yrittäjäyhdistystoimintaa, eri koulutusasteilla tarjotaan yrittäjyyskoulutusta osana koulutusta ja oppilaitosten yhteydessä toimii yrityshautomoja. Myönteinen lumipalloilmiö on sekä syy että seuraus yrittäjyyden nosteesta.

Yrittäjyys on yhä useammalle akavalaiselle varteenotettava vaihtoehto – joko elämän mittainen tai yksittäisen elämänvaiheen valinta. Siirtyminen palkansaajasta yrittäjäksi ja takaisin on luontevaa ja luonteenomaista. Ongelmatonta tämä ei kuitenkaan ole, joten AKY painottaa edunvalvonnassaan muun muassa yrittäjän sosiaaliturvan kehittämistä. AKY pyrkii kehittämään sekä yrittäjien eläkejärjestelmää että heidän ansiosidonnaista työttömyysturvaansa. Tavoitteena on myös, että eri järjestelmissä yhtenäistetään yrittäjämääritelmää. Kaikki tämä helpottaisi yrittäjän liikkumista työnteon eri muotojen välillä.

Siirtymä yksinyrittäjästä työnantajaksi on monen toive. Palkkaamiskynnys on olemassa, mutta kollegoiden rohkaisevat esimerkit madaltavat sitä. Julkisuudessa korostuu ensimmäis(t)en työntekijöiden palkkaamisen vaikeus. Olisi hyvä huomata se seikka, että ensimmäisen työntekijän palkatessaan yrittäjä valitsee itselleen työkaverin!

Kauhutarinat esimerkiksi sairauslomista ja erimielisyyksistä eivät ole todellisuutta kaikkien kohdalla. Useammin työ on saanut uuden ulottuvuuden, kun on kaveri jakamassa murheet ja onnistumisen ilot. Henkilöstöhallinnollisen ja esimiestyön paineet eivät vielä yhdellä työntekijällä räjähdä käsiin. Työkaverin kanssa saa yhdessä pohtia jatkokehitystä ja lisärekrytointeja. Toinen rekrytointi muuttaa dynamiikkaa. On kolmannen pyörän mielipiteet, mutta myös kolmannet aivot ja osaaminen mukana auttamassa. Seuraavat rekrytoinnit lisäävät esimiestyön määrää, mutta onhan edellisten kanssa jo kertynyt lisäoppia. Seuraavan isomman harppauksen yrittäjä ottaa 7–10 työntekijän havinoilla: yksi esimies ei kohta enää riitä. Pitää rakentaa organisaatiota.

Henkilöstön ja esimiesten määrän kasvaessa yrittäjä vähitellen joutuu (tai pääsee) muuntautumaan työnjohtajasta liikkeenjohtajaksi. Myös yrittäjä kehittyy ja työ saa uusia mielenkiintoisia piirteitä. Työllistämisen alkuvaiheita tulee tukea, mutta yrittäjän pitää uskaltaa ottaa riskiä. Siitähän yrittämisessä pohjimmiltaan on kysymys. Rohkaisen ensiaskeleeseen ja työnantajayrittäjyyteen. Yrittäjätyön rikkaus on ihmisissä ympärillä.