EU on perustettu ihmisten hyvinvointia varten

Blogi 10.5.2019

Sirpa Pietikäinen Europarlamentaarikko


Sosiaalisen vastuun puolella EU:lla on vielä pitkä matka kuljettavana. Taloudellinen kestävyys ja kilpailukyky voi syntyä vain reilun työelämän pelisäännöillä, jotka suosivat fiksuja ja reiluja yrityksiä.


Vuonna 2017 komission esittämällä sosiaalisella pilarilla pyritään rakentamaan oikeudenmukaisempaa Eurooppaa, huomioiden myös sosiaalinen kehitys. Pilariin kuuluvat 20 periaatetta ja oikeutta on esitetty kolmen osa-alueen ympärille: yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja sosiaalinen osallisuus.

Parannuksia naisten asemaan

Iso ja tärkeä uudistus oli työelämän ja perhe-elämän tasapainottamista koskeva direktiiviehdotus. Direktiivillä uudistettiin äitiysvapaadirektiiviä ja vanhempainvapaadirektiiviä. Uudistusten myötä saatiin kaikkiin jäsenmaihin sovittua vähintään 10 päivän mittaisesta vanhempainvapaasta ja neljän kuukauden vanhempainvapaasta, josta 2 kuukautta korvamerkittiin siirtämättömäksi vanhempain välillä. Tämä ei ehkä suomalaisesta näkökulmasta kuulosta kovin kummoiselta, mutta oli tärkeä periaatteellinen kulmakivi EU-tasolla. Tasa-arvonäkökulmasta merkittävää oli myös tunnustus, että oikeudet koskevat myös ns. ’kansallisessa lainsäädännössä vahvistettuja vastaavia toisia vanhempia’.
 
Uutuus oli myös viiden päivän omaishoitovapaa hoitoa tarvitsevan omaisen hoitoon. Tämä on merkittävä tunnustus omaishoitajien tekemästä hoitotyöstä. Noin 80 prosenttia kaikesta EU:ssa tehdystä hoivatyöstä on omaisten hoitamista, jonka tekijöistä 75 prosenttia on naisia. Hoitovelvoitteet ovat työssäkäymättömyyden syy lähes 20 prosentille työelämän ulkopuolella olevista naisista. Tällä on kauaskantoisia vaikutuksia omaishoitajien sosiaaliturvaan ja eläkkeisiin.
 
Ilman naisten aseman parantamista ja työelämän ja perheen parempaa yhteensovittamista hukkaamme kansakuntiemme potentiaalista ja lahjoista puolet.

Työvoiman liikkuvuus edellyttää pelisääntöjä ja valvontaa

Ihmisten mahdollisuus hakeutua töihin muihin jäsenmaihin on tärkeä voimavara erilaisen tarvittavan osaamisen saamiseksi yritysten käyttöön. Se tuo myös mukanaan uudenlaista osaamista silloin, kun ihmiset palaavat takaisin kotimaahansa.
 
Reilut työehdot ovat sekä työntekijän että hyvien yritysten etu. On kuitenkin pidettävä huolta, että työmarkkinoilla kilpaillaan samoilla säännöillä ympäri EU:n. Epäreilu kilpailu satuttaa myös suomalaisia yrityksiä: ei ole kenenkään etu, että kilpailutuksen voittaa osaamisen ja laadun sijasta yritys, joka esimerkiksi polkee työntekijöiden oikeuksia ja työolosuhteita tai laiminlyö tuoteturvallisuuden. Tarvitsemmekin EU-alueella yhteisesti sovitut ja valvotut pelisäännöt, joilla taataan esimerkiksi hyvä ja korkea työsuojelun ja -ehtojen taso, sekä tehokkaampi valvonta.
 
Ei riitä, että päätetään säännöstä, vaan niiden noudattamista on myös valvottava. Euroopan työviranomainen on erityisen merkityksellinen työvoiman rajat ylittävän liikkuvuuden lisääntyessä. Työviranomainen tulee tarjoamaan operatiivista ja teknistä apua mm. tarkastusten toteuttamiseksi ja edistämään kansallisten viranomaisten välistä yhteistyötä erityisesti kiistatapauksissa. Lisäksi se tulee edistämään sosiaalisten oikeuksien noudattamista ja pimeän työn kitkemiseksi.

Hyvinvoinnin kehittämistä jatkettava

Miten nykyisessä silppu-, pätkä- ja alustatyön sekä yksinyrittämisen maailmassa turvataan työntekijöiden suojelu, on merkittävä asia. Tämä ongelma ei koske enää vain koulutettuja, vaan leviää koko työelämään. Komission seuraavassa toimintaohjelmassa tulee olla laaja tämän alueen lainsäädäntöhankkeiden kirjo, joka toimisi sosiaalisen pilarin jatkumona.
 
Ensi kaudella tulee hyväksyä sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisasetus sekä kehittää yleiseurooppalainen yksilöllinen eläketuote. Ihmiset ovat yhä enemmän työuransa aikana töissä eri puolilla Eurooppaa sekä yksityisellä että julkisella puolella. On pidettävä huoli, ettei tämän seurauksena henkilön sosiaaliturva muodostu täysin riittämättömäksi. Sosiaaliturva- ja etuudet tulee olla paremmin siirrettävissä. Liittyminen vapaaehtoiseen elämäntilannetukijärjestelmään tulee mahdollistaa, että henkilö voi huolehtia riittävästä sosiaaliturvasta myös liikkuvan työuran päätteeksi.