Hallituksen verolinjoissa ei suurta draamaa

Blogi 4.7.2019

Tage Lindberg Asiamies, työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka, Suomen Ekonomit


Antti Rinteen hallitusohjelmaa odotettiin suurella mielenkiinnolla; miten suomalaisittain varsin vasemmistolainen hallitus aikoo tarttua verotuskysymyksiin. Lopputulos ei ollut järin dramaattinen, vaikka nuristavaa ekonomikunnan näkökulmasta löytyykin.

Helpottuneimpia taisivat olla yrittäjät, joiden verotuksessa ei tapahdu suuria muutoksia suuntaan tai toiseen, vaikka melkoisia piruja maalailtiinkin seinille neuvottelujen aikana.  

Haittaverot eivä yllättäneet, kotitalousvähennyksen tiukentaminen kylläkin

Tupakoiva, oluesta ja limonadista sekä autoilusta pitävä ekonomi maksaa suurimman lisälaskun. Haittaverojen tiukentaminen olisi varmasti ollut toisenlaisenkin hallituspohjan agendalla, mutta kotitalousvähennyksen heikentäminen sen sijaan ei. 
Kotitalousvähennyksen korvausprosentti laskee 50 prosentista 40 prosenttiin, ja vähennyksen enimmäismäärä 2400 eurosta 2250 euroon. Tätä voidaan pitää yllättävänä suuntauksena. Kotitalousvähennys kuitenkin vähentää harmaata taloutta ja antaa työtä heikommin kouluttautuneille ihmisille.

Tiukka progressio – verojärjestelmämme kirous

200 miljoonan euron verovähennykset kohdennetaan pieni- ja keskituloisille, kompensoimaan muun muassa tupakan ja polttoaineiden nousevia hintoja. Näin jyrkennetään ennestäänkin hyvin kireää verotuksen progressiota, kun suunnan pitäisi olla päinvastainen. Kai kannustava yhteiskunta on muutakin kuin kaunis sanapari?

Juuri kannustavuus oli Ekonomien ajatuksena, kun tavoittelimme ansiotuloverotuksen keventämistä kaikissa tuloluokissa sekä solidaarisuusveron poistoa. Molemmat jäivät haaveiksi. 

Tulojen verotus ei keventynyt ja solidaarisuusvero jatkuu vaalikauden loppuun – ja hyvin todennäköisesti sen jälkeenkin. Jo varsin kohtuullisilla tuloilla pääsee tähän lisäveroluokkaan. Rinteen hallituksen osalta päätös ei ole yllättävä, mutta Sipilän hallitus laski tuntuvasti veron alarajaa, jonka seurauksena entistä useampi ekonomi maksaa nyt ylimääräistä veroa. 

Työllisyyden kehitys määrää suunnan

Hallituksen suunnitelmat ovat hyvin riippuvaisia työllisyyden kehityksestä. Prosenttiyksikön nousu työllisyysasteessa tarkoittaa yli miljardin euron verran liikkumavaraa julkiseen talouteen. Mikäli taas taloustilanne – ja sitä kautta työllisyystilanne – heikkenee, tarvitaan talouden sopeuttamistoimenpiteitä. Hallitusohjelman ilmavuus mahdollistaa myös ne tarvittaessa. 

Kesän blogisarjassa arvioidaan uutta hallitusohjelmaa Suomen Ekonomien hallitusohjelmatavoitteiden kautta. Kirjoituksia julkaistaan noin viikon välein. Tavoitteisiin voi tutustua tarkemmin TÄÄLTÄ.