Hallitusammattilainen Anne Korkiakoski: ”En ole koskaan kyseenlaistanut, etteikö naisena voisi pärjätä”

Artikkeli 4.2.2020

Anne Korkiakoski näki heti uransa alussa raadollisen ilmiön lähietäisyydeltä. Samalla hän ymmärsi, miten äärettömän suuri valta ja vastuu viestinnän tekijöillä on.


Lestadiolaisperheeseen syntynyt Anne Korkiakoski päätyi markkinoinnin ja vaikuttamisen moniosaajaksi vanhempiensa innoittamina.

– Minulla on yli 150 serkkua. Kun kävelen Oulussa, vastaan saattaa tulla serkku, enkä edes tiedä, että hän on serkkuni. Meitä sisaruksia on kuitenkin vain kolme. Jos vanhempani eivät olisi tehneet päätöstä, että perheemme ei jatka lestadiolaisena, voisin olla toisella tavalla onnellinen. Ehkä minulla olisi nyt kaksitoista lasta.

Pikku-Annen mielestä näytti ”tosi makeelta”, kun äiti ja isä tekivät kansainvälistä kauppaa ja pääsivät näkemään maailmaa lukuisilla työmatkoillaan. 

– Uskon, että tällä oli suuri vaikutus siihen, miksi hakeuduin Vaasan kauppakorkeakouluun ja valitsin markkinoinnin ja ulkomaankaupan.

 

Korkiakoskesta ei tullut suurperheen äitiä vaan markkinoinnin kummitäti. Takana on kolmekymmentä vuotta uraa, jonka aikana Korkiakoski on päässyt seuraamaan aitiopaikalta markkinoinnin ja viestinnän vaikuttavuutta.

Tällä hetkellä hän kiikaroi kenttää Markkinoinnin edistämiskeskus Makes ry:n puheenjohtajana. Makes pyrkii pitämään yllä keskustelua markkinoinnin merkityksestä kansantaloudelle sekä kasvattamaan markkinointialan ammattilaisten määrää yritysten päätöksenteossa.

– Ennen he, joilla asemansa puolesta oli mahdollisuus viestiä ja vaikuttaa, pääsivät käyttämään valtaa. Nykyään kuka tahansa, joka on taitava vaikuttaja ja viestijä, on vallankäyttäjä – esimerkiksi 16-vuotias teini.

Korkiakoski viittaa tietysti Greta Thunbergiin.

***

Kauppakorkeakoulusta valmistumisen jälkeen Korkiakoski törmäsi uransa kiinnostavimpaan ilmiöön. Se ryöpsähti silmille, kun hän työskenteli energia-alalla markkinatutkijana. Tehtävässä pääsi perehtymään ostokäyttäytymisen psykologiaan.

– Hämmennyin siitä, miten valtava määrä ihmisillä on luulotietoa, jonka perusteella he tekevät päätöksiä. Se tarkoittaa, että he tekevät päätökset tunteella, jopa energia-asioissa. On tuskaista katsoa vierestä, kuinka voimakkaita tunneperäisiä reaktioita ja voimakasta kannanottoa luulotieto ihmisissä herättää.

Lisäksi ihmisten arvojen ja tekojen välillä näkyi räikeä ristiriita.

– Kun keskustellaan esimerkiksi lämmitysmenetelmän valinnasta, ihmiset esittävät hirveän fiksua. Mutta kun katsotaan todellisuudessa mitä he ostavat, puheet vihreydestä ja vastuullisuudesta eivät toteudu käyttäytymisessä millään tavalla.

Korkiakoski hämmästyi sitä, miten teemme jatkuvasti päätöksiä julkista kantaamme vastaan.

– Se, miten teemme päätöksiä ja miten luulemme tekevämme niitä, ovat kaksi eri asiaa.

 

Päätöksentekomekanismin ymmärtäminen antaa suuren vallan markkinoinnin ja viestinnän tekijöille. Korkiakoskea kiehtoo, miten paljon ihmisiin voi vaikuttaa ilman, että tajuamme, että meihin vaikutetaan.

Kuluttajien irrationaalisuus ja ristiriitaisuus tuntui hänestä alkuun jopa raadolliselta ja pelottavalta. Jos on riittävästi tietoa ja kyky argumentoida, lähes minkä tahansa asian voi perustella uskottavasti. Se jättää markkinoinnin ja viestinnän tekijöille valtavan vastuun.

– Kenen ja minkälaisten asioiden puolesta voimme käyttää tätä kompetenssia, jolla on iso vaikutus yhteiskunnassa?

***

Tutkijavuosien jälkeen Korkiakoski ryhtyi konsultiksi. Seitsemäntoista vuotta markkinoinnin konsulttina opetti, että samat lainalaisuudet viestinnästä, vaikuttamisesta ja markkinoinnista pätevät aina. Korkiakosken asiakkaina oli monenlaisia yrityksiä, yhteisöjä ja aatteita.

Vuonna 2007 Korkiakoski piti miehensä kanssa yhdeksän kuukautta kestäneen sapatin, jonka aikana he latasivat akkuja Uudessa-Seelannissa ja Australiassa.

Suomeen palaamisen jälkeen Korkiakoski valittiin Elisalle markkinointi- ja viestintäjohtajaksi, josta vain vuotta myöhemmin hänet käytiin houkuttelemassa Koneelle samaan tehtävään.

 

Vuonna 2016 Korkiakosken mies oli jäämässä eläkkeelle ja tiedossa oli elämän siirtäminen ainakin osittain toiseen maahan.

– Tiesin, että asuminen tulisi muuttumaan, joten oli hyvä saada kalenteriin joustavuutta.

Korkiakoskesta tuli hallitusammattilainen, jolla on nyt kymmenen hallituspaikkaa. Hän asuu puoliksi Helsingissä ja puoliksi Lissabonissa.

Hallitusammattilaiseksi päätyminen oli monen asian summa. Kun Korkiakoski tiesi jäävänsä Koneelta pois, hän kertoi avoimesti ja julkisesti kiinnostuksestaan hallitustyötä kohtaan. Lisäksi pörssiyhtiön johtoryhmän jäseniä pyydetään usein muihinkin hallitustehtäviin. Koneen vuosina oli syntynyt kontakteja moniin muihin hallituksiin.

Asiassa auttoi myös oma laaja verkosto konsulttiajoilta sekä liittyminen mukaan Directors’ Institute Finlandin hallitusammattilaisiin.

***

Korkiakoski ei ole koskaan nähnyt itseään erityisesti minkään ikäisenä eikä minkään sukupuolen edustajana. Hänestä tuli toimitusjohtaja ensimmäisen kerran 28-vuotiaana, jolloin kaikki alaiset olivat häntä vanhempia. Toisinaan hän on huomannut olevansa ainoa nainen johtoportaassa vasta, kun joku muu on huomioinut asian ensin.

Korkiakoski kiittää tästä vanhempiaan. Heidän esimerkistään hän katsoi, minkälaisella asenteella lähdetään tekemään töitä.

Hän kokee ”miehet ja naiset” -keskustelun aina vähän hämmentävänä.

– En ole koskaan kyseenlaistanut, etteikö naisena voisi pärjätä. Miehet ovat kohdelleet minua tasa-arvoisesti jopa hyvin miehisillä aloilla.

 

Toisinaan hän on kokenut tyytyväisyyttä, että on voinut toimia esimerkkinä muille.

– Koneen johtoryhmän matkalla Aasiassa kaksi paikallista konelaista naista tuli sanomaan minulle, että uskomatonta nähdä, että naiset voivat edetä johtotehtäviin, teitä kunnioitetaan ja te pärjäätte. Oli upeaa, että asia, jota olin pitänyt itsestäänselvyytenä, voimaannutti naisia ja loi heille uskoa tulevaisuuteen.

Nyt päälle viisikymppisenä Korkiakoski kokee, että hänellä on entistä isompi tarve antaa tuleville sukupolville. Hän ei kuitenkaan vielä tiedä tarkasti, mitä ja miten.

 

Teksti: Sanna Sarenius

Kuva: Vesa Laitinen

Artikkeli on julkaistu Ekonomi-lehdessä 4/2019.

 

Lue lisää:

Adeccon toimitusjohtajaksi nimitetty Sami Itani: ”Arvostan hyvää johtajuutta”

Veikkausliigan toimitusjohtaja Timo Marjamaa: Tarvitsemme ihmisiä, jotka tavoittelevat korkeita

Säteile kirkkaasti! Neljä helppoa tapaa lisätä karismaasi