Hankenin opiskelijoiden Hackathon etsi vastauksia koronakriisistä selviämiseen

Artikkeli 21.4.2020

What the Quack -hackathon keräsi 250 ihmistä innovoimaan ja ratkaisemaan koronaepidemian aiheuttamaa kriisiä yhdeksi viikonlopuksi. Ronny Eriksson ja Carl-Wilhelm Cronstedt kertovat, mistä oikein oli kyse ja mitä tapahtumassa saatiin aikaan. 


Kuuden innokkaan opiskelijan porukka Hankenista, Ronny Eriksson, Carl-Wilhelm Cronstedt, Jesper Lundkvist, Victor Lindahl, Vincent Forsman ja Sara Käld, löivät viisaat päänsä yhteen ja perustivat ajatushautomo Springboardin. Kyseessä on ideapaja, jonka tarkoituksena on luoda ideoita ja sitä kautta oikeita yrityksiä.  

Koronaepidemian vaikeuttaessa Springboardin lanseerausta perustajien piti olla luovia. Lanseerauksen sijaan luotiin 48 tunnin mittainen What the Quack -hackathon, joka kiinnosti alusta alkaen monia eri toimijoita mediasta mentoreihin. 

Halusimme kerätä ihmisiä yhteen tänä vaikeana aikana ja näyttää, että yhdessä työskentely onnistuu.

”Halusimme kerätä ihmisiä yhteen tänä vaikeana aikana ja samalla näyttää, että yhdessä työskentely onnistuu, vaikka jokainen onkin omassa kodissaan. Pitää vain olla vähän luovempi”, sanoo Ronny Eriksson.

Kuuden hengen tiimi työskenteli täysillä kaksi viikkoa tapahtuman aikaansaamiseksi. Loppujen lopuksi mentoreiden listaan kuuluivat muun muassa Peter Vesterbacka, Marika Lindström sekä muita tunnettuja nimiä liike-elämästä. Yhteensä 250 ihmistä osallistui tapahtumaan eri rooleissa.  

”Tämän aikaansaaminen näin lyhyessä ajassa kaikkien osallisten valtavalla työpanoksella on osoitus siitä, että myös tällaisten olosuhteiden aikana voi hyvin onnistua”, Carl-Wilhelm Cronstedt lisää. 

Ratkaisuja terveyden ja yhteiskunnan avuksi

Hackathon alkoi perjantaina 3.4.2020 ja kesti 48 tunnin ajan. Näiden tuntien aikana oli mahdollista työskennellä yksin tai tiimeissä.  

Suomenruotsalainen aspekti hälveni nopeasti, kun osallistujia ilmoittautui mukaan kaikilta muilta mantereilta paitsi Australiasta. Järjestäjät olivat tyytyväisiä siihen, että työskentely sai entistä globaalimman näkökulman.

Perjantai käytettiin pitkälti oman ongelmakohdan pohtimiseen, lauantaina innovoitiin ja sunnuntaina tiimit esittelivät omat lopputuloksensa. Kolmen parhaan tiimin pitchaukset voit käydä katsomassa täältä.

Hackathonin teemana oli ihmishenkien, yritysten, koulutuksen ja yhteiskunnan pelastaminen.

Hackathonin teemana oli ihmishenkien, yritysten, koulutuksen ja yhteiskunnan pelastaminen. Teemat sulautuivat hyvin yhteen, ja suosituinta oli yhdistää terveyden ja yhteiskunnan näkökulmat. 

Innovoinnin ja tiimityöskentelyn lisäksi viikonloppuun kuului lyhyitä luentoja sekä mentoreiden aktiivista osallistumista ja auttamista. Yksi mentoreista on jo kertonut, että hän on varannut kalenteristaan tilaa ideoiden hiomiselle myös vastaisuudessa.

Osallistujat kiittivät palautteessaan siitä, miten järjestäjät olivat vallitsevasta tilanteesta huolimatta onnistuneet luomaan yhteenkuuluvuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta innokkaiden ja idearikkaiden ihmisten välillä, tällä kertaa verkossa. 

Kehitettyjen ratkaisujen taso oli niin korkea, että tuomariston oli vaikea valita kolme parasta tiimiä. Valinnat syntyivät tarkan taustatyön ja faktojen keräämisen tuloksena. 

Järjestäjät toivovat, että What the Quackista tulee konsepti, jota esimerkiksi koulut tai yritykset voivat vastaisuudessa käyttää ideoiden kehittämiseen ja sitä kautta innovaatioiden luomiseen. 

Koulutus tarjoaa hyvän pohjan käytännön toimille 

Kauppakorkeakoulujen ajatellaan usein olevan erityisen teoreettisesti suuntautuneita, mikä akateemiselle yhteisölle toki on ominaista. Koulutuksessa on kuitenkin tärkeää, että teoria ja käytäntö kulkevat käsi kädessä. Tämä ei aina onnistu, jos opetus perustuu vain luennoilla istumiseen ja esseiden kirjoittamiseen. 

Tämän tapahtuman kaltaisissa yhteyksissä saa oikeasti soveltaa opittua teoriaa.

”Osa kouluista tekee sen paremmin ja osa huonommin, mutta joka tapauksessa teorian on yhdistyttävä käytäntöön. Tämän tapahtuman kaltaisissa yhteyksissä saa oikeasti soveltaa opittua teoriaa”, kommentoi Cronstedt, jonka pääaineena Hankenilla on yrittäjyys. 

Hackathonissa osallistujat pääsivät yhdistämään akateemisen osaamisensa käytännön toteutukseen. Kun osallistujat tulivat eri taustoista, eri alojen osaajat pystyivät myös yhdistämään taitonsa ja luomaan siten hyvän lopputuloksen. 

”Kirjoitan gradua siitä, miten yhteiskunta, liike-elämä ja akateeminen maailma voisivat työskennellä yhdessä niin, että saavutettaisiin kaikkia hyödyttäviä ratkaisuja. Tämä hackathon oli kelpo esimerkki siitä, miten se toimii käytännössä”, jatkaa Eriksson, joka myös opiskelee yrittäjyyttä pääaineenaan.

 

Lue myös:

Suomen Ekonomit reagoi opiskelijoiden ahdinkoon – kyltereille tarjolla uusi kesäverkkokurssi

Opiskelijoille: Miten kesätöille käy, ja muut usein kysytyt kysymykset koronavirustilanteessa