Jäykät työmarkkinat kasvun este - todellako?

Blogi 5.11.2018

Riku Salokannel Työmarkkinajohtaja, Suomen Ekonomit


Julkinen keskustelu luo liiankin usein mielikuvaa, että työelämän kehittäminen on pelkkää vastakkainasettelua. Ammattiyhdistysliikkeen sanotaan ylläpitävän työelämän jäykkyyksiä ja jarruttavan kehitystä puolustaessaan jäsentensä etuja, kun taas elinkeinoelämä edistää hyvinvointivaltiota luomalla talouskasvua ja työllisyyttä. Työmarkkinajärjestöt ovatkin syntipukki, jota on helppo syyttää lähes kaikesta mahdollisesta.

Tekniikan Akateemisten emeritus toiminnanjohtaja Heikki Kauppi on kunnostautunut väitettyjen Suomen työelämän jäykkyyksien myytin murtajana ja nostankin tässä esille muutamia hänen havaintojaan.

Henkilöön liittyvien irtisanomisperusteiden heikentäminen alle 10 henkeä työllistävien yritysten osalta kaikkine poliittisine mielenilmaisuineen ja uhitteluineen täytti otsikot pitkin syksyä. OECD, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö, on laatinut mittarin, jossa on arvioitu erikseen kollektiivisen ja yksilöllisen irtisanomisen vaikeutta jäsenmaissa. Mittaristo kertoo, että irtisanominen on Suomessa helpompaa kuin joustavuuden mallimaana usein esitetyssä Tanskassa. Ruotsissa irtisanominen on jopa Tanskaa vaikeampaa ja kehittyneistä teollisuusmaista kaikkein vaikeinta tämä on Saksassa. Erityisen helppoa Suomessa on irtisanominen tuotannollistaloudellisin perustein. Vaikka hallituksen tavoite helpottaa mikroyritysten työllistämismahdollisuuksia on luonnollisesti hyvä asia, on julkisuudessa irtisanomisesta tehty jopa liioitellun vaikeaa ja siksi irtisanomisen helpottaminen ei olekaan niitä järkevimpiä toimenpiteitä edellä mainitun mittaristonkaan valossa.

Työmarkkinoiden joustavuudessa on toki muitakin elementtejä. Esimerkiksi määräaikaisten työsopimusten käyttöä rajoitetaan Suomessa vähemmän kuin OECD-maissa keskimäärin ja siksi meillä onkin enemmän määräaikaisia työntekijöitä kuin Saksassa tai Tanskassa, mutta vähemmän kuin Ruotsissa.

Työvoiman vaihtuvuus on Suomessa Euroopan kolmanneksi nopeinta Tanskan ja Espanjan jälkeen. Joustavien työaikajärjestelyjen määrässä Suomi on Euroopan johtava maa. 

Palkanmuodostuksen on usein väitetty olevan yksi suurimmista työmarkkinoidemme jäykkyyksistä. Palkanmuodostuksella tarkoitetaan tekijöitä, jotka vaikuttavat palkkatasoon (esim. työehtosopimukset) ja myös sitä, mistä palkka- tai ansiotyypeistä (esim. ylityöt tai tulospalkkiot) työtulot muodostuvat.

World Economic Forumin kilpailukykyraportin mukaan Suomi on palkanmuodostuksessa 140 maasta viimeinen, mutta mittari ei taida kuitenkaan olla kovin relevantti ainakaan siitä päätellen, että mm. keskeiset kilpailijamaamme Saksa ja Ruotsi ovat tällä mittarilla sijoilla 132 ja 133. Palkanmuodostuksen joustavuuskin on toki viime vuosina edennyt, sillä viimeisimmät työehtosopimusratkaisut toivat mm. yleiskorotuksen suhteen selkeästi lisää mahdollisuuksia ajamiimme paikallisiin sopimusratkaisuihin.

Paikallinen sopiminen on suuressa osaa työpaikoista arkipäivää. Esimerkiksi Akavan yksityisen sektorin työehtosopimuksista on vaikea löytää asioita, joista paikallisesti ei voisi sopia. Sopimisen kulttuurissa on toki aina kehitettävää.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan eurooppalaisessa vertailussa suomalaisten työmarkkinat eivät näyttäydy mitenkään erikoisen jäykkinä, vaan monella osa-alueella suomalaisten työmarkkinoiden joustavuutta voi pitää jopa hyvänä.

Kehitetään jatkossakin suomalaista työelämää yhdessä sopien. Sen me osaamme!

Jatketaan keskustelua työmarkkinoiden joustavuudesta Yrittäjän luontoillassa 14.11.  Mukaan pääset näppärästi mistä tahansa ilmoittautumalla seuraamaan striimiä. Keskusteluun voit osallistua Twitterissä hashtagilla #yrittajanluontoilta.