Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Blogi 15.11.2018

Ted Apter työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikan asiamies


Työelämän kehittämiskeskustelussa tulisi siirtyä haitoista hyötyihin ja ongelmista ratkaisuihin. Eikö olisi jo aika yhdessä sitoutua kehittämään työhyvinvointia? Lue asiamiehemme Tedin faktoja ja ajatuksia työhyvinvoinnista.

Kunta-ala maksaa vuosittain yli kaksi miljardia euroa työkyvyttömyydestä aiheutuvia menoja. Kevan mukaan pääosa kustannuksista muodostuu sairauspoissaoloista.

Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatilaston mukaan kunta-alalla työskenteli viime vuoden lokakuussa 419 000 palkansaajaa. Vuonna 2016 alan työntekijöillä oli keskimäärin 16,7 sairauspoissaolopäivää. Jos kunkin palkansaajan sairauspoissaolot laskisivat keskimäärin yhdellä päivällä, tämä vastaisi noin 1 676 henkilön vuosityöpanosta.

Vuonna 2017 Hämeenlinnan kaupungin työhyvinvointi-, kannustus- ja palkitsemisohjelmilla saatiin työntekijäkohtaista sairauspoissaolomäärää laskemaan 15,7 päivästä 14,5 päivään. Muiden kuntien kannattaisi hyvin nopeasti ottaa Hämeenlinnasta mallia.

Toinen tapa lähestyä työhyvinvoinnin kehittämistä olisi yhdistää yhteiskunnan, työnantajien ja työntekijöiden intressejä. Esimerkiksi käy hyvin työmatkapyöräily.

Ranskassa on laskettu, että jokainen työmatkapyöräilijä säästää keskimäärin 1 200 euroa vuodessa yhteiskunnan terveydenhoitokuluja ja Tanskassa on arvioitu jokaisen pyöräilykilometrin tuottavan yhteiskunnalle 0,16 euroa. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan kukin passiivisuudesta pyöräilyyn siirtynyt henkilö tuottaa yhteiskunnalle noin 0,70 euroa per pyöräilty kilometri. Työmatkapyöräilyä tukeva rahallinen kannustin lisäisi sekä työhyvinvointia ja tuottavuutta että alentaisi yhteiskunnan terveydenhoitokuluja.

Mielestäni työelämän kehittämiskeskustelussa tulisi siirtyä haitoista hyötyihin ja ongelmista ratkaisuihin. Eikö olisi jo aika yhdessä sitoutua kehittämään työhyvinvointia?

Teksti on julkaistu alun perin Kuntatiimi 3/2018 -julkaisun pääkirjoituksena.