Kehysriihessä ei suuria yllätyksiä, mutta niitäkin voi olla vielä luvassa

Blogi 20.4.2018

Riku Salokannel Työmarkkinajohtaja, Suomen Ekonomit


Hallitus pääsi viime viikolla ratkaisuun julkisen talouden kehyksistä seuraaville vuosille. Työelämään liittyvien ratkaisujen osalta lopputulosta voisi arvioida kohtuulliseksi.

Osa ratkaisuista tarkentuu tosin vasta myöhemmin. Esimerkiksi työaikalain osalta ei vielä kannata huokaista helpotuksesta, vaikka hallituksen mukaan laki perustuu laajaan soveltamisalaan. Yllätyksiä voi tulla soveltamisalapoikkeuksissa, jolloin mitä todennäköisemmin osa asiantuntijatyötä tekevistä jäsenistämme putoaisi lain ulkopuolelle.

Olemme aktiivisesti viestineet hallitukselle, että työaikasuojelu on tarpeen myös esimiesten ja asiantuntijoiden kohdalla. Meillä on siihen vahvat perusteet oman jäsentutkimuksen kautta, mutta myös nyt alkuvuodesta julkaistun Työterveyslaitoksen työaikatutkimuksen osalta, jossa olimme yhteistyökumppanina.

Onko seitsemännentoista työntekijän palkkaaminen riski?

Irtisanomisen helpottaminen alle 20 työntekijän yrityksissä ja muutokset alle 30-vuotiaiden työttömien määräaikaisuuden perusteissa arveluttavat. Tarkoitus on varmastikin vaikuttaa positiivisesti työllisyyteen, mutta työntekijän iän ja yrityksen koon mukaan eriytetty sääntely asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan. Sitä on vaikea hyväksyä.

Nyt pitää tarkasti pohtia, mikä on oikea henkilöraja irtisanomisen helpottamiselle. Tarkoitushan on madaltaa kynnystä palkata ensimmäisiä työntekijöitä, mikä on sinänsä kannatettavaa. Tämä tarve on aidosti vain mikroyrityksillä. 20 työntekijää työllistävällä yrityksellä riskit eivät enää ole samanlaiset. Seitsemännentoista työntekijän palkkaamiseen tuskin enää tarvitaan erioikeuksia. Varsinkin kun koeaikakin pidentyi kuuteen kuukauteen viime vuoden alussa.

Suomen Ekonomien ajamat asiat hyvin esillä

Ekonomien ajamista asioista kehysratkaisussa näkyivät työaikalain lisäksi esimerkiksi aktiivimallin aktiivisuutta kerryttävän palveluvalikoiman laajentuminen. On erinomainen asia, että liittojen työllistämiskurssit hyväksyttiin aktiivisuutta kerryttäväksi toimeksi. Kurssien tulokset vakuuttavat: työllistävyys on noin 60 prosenttia.

Lisäksi panostukset muunto- ja täydennyskoulutukseen ilahduttivat. Ne ovat oikeita askelia osaamisen kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi ja työllisyyden nostamiseksi. Tarve osaamisen päivittämiselle on jatkuvaa, joten on luotava joustavat toimintatavat, alustat ja välineet.

Sokerina pohjalla oli kilpailukieltosopimuksiin liittyvä norminpurku. Olemme tehneet erittäin aktiivisesti vaikuttamistyötä turhien kilpailukieltosopimusten rajoittamiseksi. Liikkuvat työmarkkinat ovat kaikkien etu.