Kilpailukiellot eivät saa olla palkka- ja urakehityksen esteenä

Blogi 14.8.2019

Riku Salokannel Työmarkkinajohtaja, Suomen Ekonomit


Yksi Suomen Ekonomien keskeisimmistä hallitusohjelmatavoitteista oli, että turhat kilpailukieltosopimukset karsitaan takaamalla työntekijälle oikeus korvaukseen kilpailukiellon ajalta. Kilpailukieltoehdon sisältyminen työsopimuksiin on nykyisin enemmän sääntö kuin poikkeus.

Antti Rinteen hallitusohjelmaa lukiessa riemuitsimme, kun kilpailukieltoja koskeva kirjaus kuului sanantarkasti näin: “Kilpailukieltosopimusten ja työsuhteen aikaisen kilpailevan toiminnan kiellon käyttöä rajataan täsmentämällä lainsäädäntöä ja säätämällä kiellettyjen ehtojen käyttämisen seuraamuksista tasapainoisella tavalla”. Oli aikakin, sillä Suomen Ekonomien teettämän kyselyn mukaan jopa 60 prosentissa ekonomien työsopimuksista on jo kilpailukieltoehto. 

Kilpailukieltosopimukset estävät työntekijöiden vapaan liikkuvuuden

Kilpailukieltojen yleisyydestä voi jo päätellä, että kaikille ei löydy lain edellyttämää erityisen painavaa syytä. Kilpailukieltoja solmitaan varsin paljon ihan vain varmuuden vuoksi – jopa osa-aikaisille ja määräaikaisille työntekijöille. Ja miksi ei solmittaisi, kun siitä ei aiheudu työnantajalle mitään velvoitteita?

Kilpailukieltosopimus voidaan tehdä maksimissaan kuuden kuukauden ajaksi työsuhteen päättymisestä. Se vaikuttaa pahimmassa tapauksessa korkeasti koulutetun osaajan liikkuvuuteen työmarkkinoilla sekä ura- ja palkkakehitykseen. Jähmeät työmarkkinat eivät ole kenenkään etu ja siksi perusteettomista kilpailukielloista on päästävä eroon.

Työnantajalla pitää toki olla mahdollisuus turvata esim. liikesalaisuudet, mutta siihen on kilpailukieltoa sopivampiakin keinoja, kuten esimerkiksi salassapitosopimukset.

Korvausvaatimus osaksi ratkaisua

Olemme ehdottaneet ratkaisuksi mallia, jossa työnantaja korvaisi työntekijälle tämän menettämän ansion kilpailukiellon ajalta. Tämä vähentäisi työnantajien halukkuutta solmia kilpailukieltoja tarpeettomasti.

Lisäksi olisi tärkeää tarkentaa lakitekstiä siltä osin, mitä tarkoitetaan erityisen painavalla syyllä, joka tällä hetkellä on ilmaisuna varsin lavea. Myös valvonnassa löytyy vielä parannettavaa.

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi tänään selvityksen, jossa nostetaan esille vaihtoehtoja lainsäädännön uudistamiseksi. Olemme valppaina ja valmiina vaikuttamistyöhön, jotta asia etenee jäsentemme kannalta suotuisasti.

Turhien sopimusten sijaan on saatava kaikkien osaajien työpanos käyttöön aina kun mahdollista. Siitä hyötyvät työntekijät, työnantajat ja samalla koko ympäröivä yhteiskunta.

Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen voit lukea tästä

Kesän blogisarjassa arvioidaan uutta hallitusohjelmaa Suomen Ekonomien hallitusohjelmatavoitteiden kautta. Tavoitteisiin voi tutustua tarkemmin TÄÄLTÄ.