Koronakevät muutti kauppakorkeakoulut etäkorkeakouluiksi

Artikkeli 11.5.2020

Koronavirus on vaikuttanut työntekoon valtavasti ja iso osa esimerkiksi ekonomeista työskentelee etänä. Etätyöskentely on myös koskenut yliopistoja, jotka sulkivat ovensa lähiopetukselta toistaiseksi. Miten yliopistoissa on onnistuttu uudessa tilanteessa?


Yliopistot ovat jo melko pitkään järjestäneet verkkokursseja osana opetusta, mutta viruspandemia pakotti kauppatieteelliset yksiköt harppaamaan digiloikan nopeammalla aikataululla kuin oli odotettu.

Kurssien toteuttaminen vaatii mielikuvitusta

Jyväskylän yliopistossa siirtymä tapahtui käytännössä yhden viikonlopun aikana niin, että opetus ja kurssien suoritus siirtyi erilaisille etäalustoille.  

”Mielikuvitusta on tarvittu esimerkiksi kurssien suoritusmuotojen miettimisessä, kun perinteisiä tenttejä korvataan muilla vaihtoehdoilla”, kertoo JSBE:n dekaani Hanna-Leena Pesonen. 

Pesonen listaa haasteeksi sen, että opiskelijoiden tukeminen opinnoissa on nyt aiempaa haastavampaa niin opiskelijalle itselleen kuin myös kurssien vetäjille. Toisaalta myös positiivisia puolia on ilmennyt: opiskelijat ovat kiitelleet opetushenkilökuntaa siitä, että siirtymä on tehty nopeasti ja toteutettu hyvin. Aiheesta on ollut avoin dialogi opiskelijoiden suuntaan esimerkiksi opiskelijajärjestö Pörssi ry:n kautta. 

Etätyöskentelyssä hyviä puolia on Pesosen mukaan esimerkiksi se, että aikaa säästyy, kun ei tarvitse olla juoksemassa paikasta toiseen. Haastattelukysymyksiin vastatessa hän seurasi kansainvälistä konferenssia Jyväskylästä käsin. Etätyöskentely vaatii kuitenkin myös opetushenkilökunnalta ohjaksia johtaa omaa työntekoaan. 

Voisiko etäopiskelusta tulla uusi normaali esimerkiksi juuri JSBE:n kohdalla? Pesosen mukaan etätyöskentelystä tulee varmasti pysyvä osa opintoja, mutta henkilökohtaisella kohtaamisella on jatkossakin tärkeä merkitys niin opinnoissa kuin niiden ohjaamisessa. 

”Monimuotoiset, joustavat työskentely- ja oppimismuodot ovat ottaneet kerralla reippaan loikan uuteen aikaan”, pohtii Pesonen. 

Opiskelijoilta vaihtelevaa palautetta 

Hankenin ylioppilaskunta SHS halusi tietää, mitä opiskelijat ajattelivat etäopintoihin siirtymisestä ja lähettivät kyselylomakkeen opiskelijoille. 

”Karkeana läpileikkauksena vastauksista voi tehdä sellaisen havainnon, että osalle etätyöskentely sopii, toisille taas ei”, kertoo SHS:n puheenjohtaja Fanny Hindsberg.  

Hankalaksi on koettu, että etäluennoilla on vaikeampi saada apua, kun kanssakäyminen ei onnistu samalla tavalla kuin luokassa. Tämä on myös vaikuttanut opiskelumotivaatioon. Myös se on ollut haasteellista, että opiskelijat eivät ole päässeet käyttämään hyödyksi kirjaston resursseja tai tietokantoja. Yhtenä tärkeänä tekijänä Hindsberg nostaa sosiaalisen ulottuvuuden puuttumisen. 

”Toisaalta osa on myös pitänyt etäopinnoista, sillä se on lisännyt joustavuutta arjessa”, jatkaa Hindsberg. 

Pääosin palaute on ollut positiivista ja luennoitsijat ovat ymmärtäneet tilanteen hyvin ja huomioineet sen opetuksessa. Viikon sisään opiskelijat saivat positiivisia uutisia kesäopintoihin liittyen, kun Hankenilla saatiin aikaiseksi aiempaa laajempi kurssitarjonta myös kesän ajaksi. Suomen Ekonomien Kyltereiden kesäkurssi on yksi kesällä järjestettävistä kursseista. 

MOOC-tarjonnasta apua ja ajankohtaisuuksia 

Kaikissa kauppatieteellisissä yksiköissä on pyritty mahdollisuuksien mukaan järjestämään kesäkursseja. Kauppakorkeakoulujen lisäksi Helsingin yliopisto on lisännyt avoimen yliopiston kurssitarjontaa. Osallistumisen kynnystä madaltaa se, että iso osa tämän kesän kursseista on maksuttomia opiskelijoille, oli sitten Helsingin yliopiston opiskelija tai ei. 

Yksi MOOC-kursseista (massiivinen avoin verkkokurssi) on työelämäprofessori Vesa Vihriälän ja professori Roope Uusitalon kasaama TA5 Makrotaloustieteen erikoiskurssi 3: Talouskriisit. Kurssilla käsitellään aiempia talouskriisejä taloustieteen näkökulmasta. Samalla niiden oppeja peilataan parhaillaan jylläävään koronaviruspandemiaan. Kurssin vieraileviin luennoitsijoihin lukeutuu muun muassa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.  

”Kurssin koordinointi ei ollut lainkaan vaikeaa, sillä kaikki pyytämämme luennoitsijat olivat välittömästi valmiita osallistumaan. Ilmeisestikin siksi, että he kokivat aihepiiriä koskevan tiedon jakamisen tärkeäksi”, arvelee Vesa Vihriälä. 

Käytännön toteutuksessa auttoivat muista tilaisuuksista tyhjentynyt Tiedekulma sekä verkkoluentoyhteys. Tähänastisesta palautteesta kaikki on ollut pitkälti positiivista. Vihriälä ei näe mahdottomana, että kurssi järjestettäisiin myös jatkossa poikkeusolojen jälkeen. Hän korostaa kuitenkin ajankohtaisuuden tärkeyttä, sillä tematiikan on vastattava ajankohdan akuuttia tarvetta. Kurssi on ollut valtavan suosittu, ja saanut paljon positiivista palautetta. Miksi? 

”Luulen, että kurssin kiinnostavuus perustui ennen kaikkea ajankohtaisuuteen, mutta ehkä osin myös käytännölliseen lähestymistapaan. Lisäksi usealla luennoitsijalla on omakohtaista kokemusta Suomen kokemiin kriiseihin liittyvästä analyysistä ja politiikkatoimien suunnittelusta”, vastaa Vihriälä.

#etäsuomenyliopisto oli hyvin valmistautunut

#etäsuomenyliopisto-aihetunnistetta on käytetty Itä-Suomen yliopiston henkilökunnan toimesta viestimään siitä, että etätyö on sujunut hyvin. Etätyöhön on toki liittynyt hauskoja, yllättäviä ja odottamattomiakin ulottuvuuksia, mutta pääosin kokemus on ollut kuitenkin myönteinen. 

”Sekä tekninen valmius että pedagoginen osaaminen ovat osoittautuneet arvokkaiksi, kun etäopiskeluun on perehdytetty myös niitä opettajia, joille se on uusi asia”, kertoo Tapio Määttä. Hän toimii Itä-Suomen yliopiston akateemisena rehtorina.  

Itä-Suomen yliopistossa on panostettu etäopintoihin jo aiemmin. Koronakevään aikana panostus on osoittautunut hyödylliseksi, kun kaikki opetus on siirtynyt verkkoon. Määtän havaintojen mukaan opiskelijat ovat voineet jatkaa opintojaan sujuvasti. Suurimmat hankaluudet ovat liittyneet siihen, että kirjaston ollessa kiinni sieltä ei ole voinut lainata fyysisiä kirjoja, joita olisi tarvittu joissakin kursseissa. 

Määttä on myös ollut mukana uudistamassa kauppatieteiden valintakoetta. Suunnittelu on hänen mukaansa toteutettu alan perinteiden mukaisesti hyvässä valtakunnallisessa yhteistyössä.  

”Omasta puolestani olen oikein tyytyväinen alan kehittämään valintamalliin. Kokemusten pohjalta olisi hyödyllistä harkita, voiko tämän kevään toteutuksesta jättää joitain elementtejä pysyvämpään käyttöön”, pohtii Määttä. 

Teksti: Veera Hellman

Kuva: Unsplash (Green Chameleon)