Kylteri oman hyvinvointinsa ohjaksissa – mitä neuvoja antaa psykologi?

Blogi 12.9.2018

Tiina Myöhänen-Astikainen Uravalmentaja


Koulu on kovaa työtä. Tämän päivän opiskelu on aivan eri asia kuin mitä se oli yli 20 vuotta sitten, kun olin itse nuori kylteri. Menestymisen vaatimukset ovat kovat, kilpailu opiskelu- ja pääainepaikoista kireää ja opiskelutahti vauhdikas. Luentojen, ryhmätöiden, projektien ja tenttien lomassa pitäisi ehtiä verkostoitua ja olla mukana koulun vapaa-ajan toiminnassa, jotta saa tarpeellista näkyvyyttä ja kannuksia tulevaa uraa silmällä pitäen. Miten pärjää kylteri kaiken tämän keskellä?

Haastattelin Terveystalon työterveyspsykologi Atte Varista siitä, miten hän ammattilaisena opastaisi kyltereitä oman hyvinvointinsa lähteille, ja millaista apua voi saada terveydenhuollosta silloin, kun omat keinot eivät enää riitä.

Kun ahdistaa ja uuvuttaa, mitä voisi tehdä toisin? Kolmen kärjen malli

Miten voi saada elämäänsä tasapainoa ja samalla ennaltaehkäistä uupumuksen syntymistä? Atte avasi minulle kolmen kärjen mallia, jossa korostuu suunnitelmallisuus, aktiivisuus ja tasapainon hakeminen.

Kun ahdistus tai väsymys on lievää ja omassa hallinnassa, ei tarvitse vielä suunnata YTHS:lle. Sen sijaan voi alkaa miettiä, kuinka suunnitelmallista oma opiskelu ja muu elämä on. Suunnitelmallisuuden lisääminen elämään on avainasia, sillä hyvän suunnitelman kanssa on helpompi mennä kohti omia tavoitteitaan. Esimerkiksi opintosuunnitelman tekeminen on tärkeä osa opiskelujen eteenpäin viemisessä. Toinen asia, jota voi itse suunnitella ja toteuttaa, on vuorokausirytmin säännöllisyys ja erityisesti levolle ja unelle antamansa aika. Saanko riittävän määrän unta ja nimenomaan sellaista unta, jonka aikana pystyn käsittelemään päivän tapahtumia ehjällä tavalla? Opiskelijapippalot ovat tärkeä osa sosiaalista elämää eikä niitä tarvitse suinkaan karttaa. Mutta niissä nautittu, joskus runsaskin alkoholi vaikuttaa unen laatuun huonontavasti, jolloin riittävää määrää ehjää unta ei pääse syntymään. Pitkään jatkunut univaje saattaa näkyä kropassa ja mielessä rajustikin.

Liikunta on mielen lääkkeistä luontaisin ja edullisin. Se on käypähoito -suosituksen mukaan esimerkiksi masennuksesta kärsivien yksi keskeinen hoitomuoto. Toki omasta kunnostaan ja liikkumisesta huolehtiminen on hyväksi jo ihan peruskunnon puolesta, mutta hieman alakuloisena esimerkiksi rivakka lenkki piristää kummasti. Reipasta liikuntaa suositellaan vähintään 150 minuuttia viikossa ja sen voi jakaa osiin. Voi kävellä reippaasti tai hölkätä niin, että vähän alkaa hengästyttää. Mitään maksimisykkeen nostoja ei tarvita hyvän mielen aikaansaamiseksi. Valitse siis itsellesi mukavin tapa liikkua ja lisätä hyvää oloa.

Kolmas ahdistuksen kotihoitokeino on sisällyttää arkeensa sopivasti palautumistoimintoja. Vastapainoa kuten keväisellä Liftedin luennolla opimme. Kaikki itselle mukava ja opiskeluihin nähden erilainen tekeminen aktivoi sekä kehoa että mieltä. Se voi jollekin olla maalaaminen, tanssi tai virkkaaminen, jollekin toiselle vaikkapa geokätköily. Kaikki käy niin kauan kun se on mukavaa ja saa ajatukset pois päivän velvollisuuksista.

Olen jo mielestäni suunnitelmallinen, liikun ja palaudunkin päivittäin, mutta silti masentaa. Mistä apua?

Opiskelijoiden terveydenhuollosta vastaa kokonaisvaltaisesti YTHS. Saman katon alta löytyy monen eri alueen asiantuntijoita, jotka voivat matalalla kynnyksellä auttaa, kun itse ei enää keksi, mitä tehdä. Terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä, lääkäri, psykologi ja psykiatri ovat kaikki käytössä ja heiltä saa tarvittaessa konsultaatiota ja sparrausta omaan elämänhallintaan. Joskus tilanne voi ajautua siihen pisteeseen, että on syytä aloittaa syvempi hoitoprosessi esimerkiksi lyhytterapian tai pidemmän psykoterapian muodossa.

Nuorten aikuisten, myös opiskelijoiden mielialalääkkeiden käyttö kasvaa jatkuvasti, osin ehkä sen vuoksi, että apua haetaan aktiivisemmin kuin ennen. Aten mukaan nuoren ihmisen lääkitys on aina kaksiteräinen miekka ja sitä tulisi harkita tarkasti etukäteen. Lääkkeet ovat olemassa ja otetaan käyttöön, jos tilanne sitä vaatii, esimerkiksi unirytmin palauttamiseksi normaalin tai vakavamman masennuksen hoidon osana. Ne eivät saa olla kuitenkaan ensimmäinen tai vielä toinenkaan vaihtoehto, vaan ensin tulisi kokeilla kaikki omat ja terveydenhuollon tarjoamat lääkkeettömät vaihtoehdot.

Kylteri oman elämänsä ohjaksissa

Opiskelun kova tahti vaatii hyviä itsensä johtamisen taitoja, mutta myös taitoa tunnistaa se hetki, jolloin ei pärjää omillaan. Silloin avun pyytäminen ei saa nousta esteeksi tai YTHS:n ovi olla liian jäykkä aukaistavaksi. Huomaa hätäsi ja huomaa myös ystäväsi hätä. Se voi olla parasta, mitä hänelle on koskaan tapahtunut. Voi hyvin, kylteri.

Tuemme ja sparraamme hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Käy katsomassa yhteistyökumppanimme Firstbeatin pitämät Hyvinvointi -teeman webinaarit jäsenpalvelussa.

Kylteri+ -paketilla sinun on mahdollista saada henkilökohtaista valmennusta oman urasi suunnitteluun ja työnhakuun asiantuntevilta uravalmentajiltamme.

Lue lisää, kylteriblogi: Oppimista ja vastapainoa