Kylterin mietteitä

Blogi 15.3.2018

Aleksi Kinnunen Puheenjohtaja, Preemio ry, Itä-Suomen yliopiston kauppatieteilijät, Kuopion kampus


Suomen Ekonomien vuoden 2018 teemana on hyvinvointi. Yksilön hyvinvointiin vaikuttaa olennaisesti yhteisöllisyys samanhenkisten ihmisten kanssa ja verkostojen luominen heidän kanssaan. Opiskelijakulttuurille on ominaista vahva yhteenkuuluvuuden tunne ja meillä kyltereillä on yksi vahvimmista oman alan opiskelijoiden verkostoista. Ekonomien visiona on olla yleisesti arvostettu yhteisö, johon ekonomit ja kylterit haluavat kuulua.

Kun uudet opiskelijat saapuvat yliopistoon opiskelemaan kauppatieteitä, he liittyessään opiskelijajärjestön jäseniksi saavat samalla Ekonomien opiskelijajäsenyyden ja on varsin tärkeää saada heti ensimmäisestä viikosta asti viestittyä heille, miksi liittoon tulee kuulua. Tämä synnyttää kuitenkin välittömän haasteen, sillä Suomen Ekonomit ei näy välttämättä kandivaiheen opiskelijoille kylteriyhdyshenkilön ja tapahtumissa esiintyvien logojen ohella lainkaan. 

On luonnollista, että satsaukset halutaan laittaa pian valmistuviin maisteriopiskelijoihin, mutta pohjimmiltaan ammattiliitoksi tunnistettavan tahon myyminen opiskelujen loppusuoralla oleville muodostuu hankalaksi, jos Ekonomit yhteisönä johon halutaan identifioitua, ei ole aiemmin ollut läsnä. 

Tietenkään kylteriyhdistyksen vastuuta opiskelijoiden sitouttamisessa ei voi sälyttää täysin Ekonomien harteille, vaan meidän on myös paikallisesti tehtävä laadukkaampaa yhteistyötä ekonomiyhdistysten kanssa. Liitto antaa tähän kuitenkin, varsinkin pienempien jäsenyhdistysten kohdalla, työkalut ja tuen, ja sen näkyvyyden lisääminen jäseniensä keskuudessa on oltava opiskelijayhdistyksen prioriteettilistalla korkealla. Esimerkiksi ylioppilaskuntien edustajistovaalien äänestysmäärät todistanevat valtakunnallisesti sen puolesta, että järjestötoiminta kaikkina palveluineen kiinnostaa vain vähemmistöä kaikista opiskelijoista, painottuen juuri kandiopiskelijoihin. 

Ekonomien yksi strategisista painoalueista on uudistua jäsenlähtöisesti, muun muassa tukemalla jäsenyhdistysten toimintaa mahdollistaen jäsenhankinnan opiskelujen alkuvaiheessa ja jäsenen säilyttämisen osana ekonomiyhteisöä valmistumisen jälkeen. Kylterien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen viime vuonna oli hyvä askel eteenpäin, sillä se viestii luottamuksesta opiskelijoita kohtaan liiton kehitystyössä. 

Mitä tulee kuitenkin aiemmin mainittuun yhteisöllisyyteen valtakunnallisesti saman tutkinnon saavien kesken, kauppatieteen opiskelijoilla on mielestäni loistava asema verkostojen rakentamisen kannalta. Opiskelijat ovat kuitenkin elämäntilanteissaan merkittävästi lähempänä toisiaan kuin varsin erilaisissa työtehtävissä työskentelevät ekonomit. Jäsenkyselyjen mukaan ainakin meillä Itä-Suomen yliopistossa eniten yhteistä toimintaa halutaan juuri muiden kylterijärjestöjen kanssa, sillä on sanomattakin selvää, että oman alan opiskelijoiden kesken verkostoituminen paitsi avaa yksilöille uusia mahdollisuuksia työelämän kannalta, myös vahvistaa kauppatieteellisen koulutuksen arvoa. 

Pääsykoeuudistuksen seurauksena kauppatieteellisen alan opiskelijatyyppi muuttunee tulevina vuosina ja Suomen Ekonomien rooli tutkinnon arvostuksen ylläpitämisessä on keskeinen. Pidetään siis jatkossakin ääntä jo opiskelujensa alkuvaiheessa oleville kyltereille, ja luodaan omilla tahoillamme paikallisyhdistyksissä sekä valtakunnallisesti parhaat mahdolliset edellytykset yhteisömme menestymiselle.