Mentoroinnissa kaikki oivaltavat uutta

Artikkeli 13.12.2017

Mentorointi auttaa työelämän uusien suuntien etsimisessä ja perhe-elämän tasapainon löytämisessä. Kaisa Ekqvistillä uudet oivallukset johtivat aina uuteen työpaikkaan saakka.


Uudenkarhean toimiston rauhallisessa neuvotteluhuoneessa Espoossa istuu tyytyväinen mentorointipari. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n controller-toimintojen päällikkö Kaisa Ekqvist oli Timo Suonsyrjän mentoroitavana vuoden 2016. Heidän kohdallaan kaikki on mennyt lähes kuin oppikirjassa.

”Kaisan polku on loistava tarina siitä, mistä lähdettiin ja mihin päädyttiin”, sanoo rakennusyhtiö Hartelan talousjohtajana työskentelevä Suonsyrjä.

Mentorointi oli käytännössä lounastapaamisia 6–8 viikon välein. Parituntiset tapaamiset olivat antoisia keskusteluja

”Timo antoi myös välitehtäviä, joissa hän laittoi minut miettimään erilaisia näkökulmia ja haastoi maailmankuvaani. Kävimme läpi sekä työhön liittyviä substanssiasioita että laajemmin arvoja ja elämäntilanteeseen liittyviä juttuja. Välillä hän soitteli ja kyseli kuulumisia”, Ekqvist kertoo.

Keskustelut liittyivät usein elämänhallintaan sekä työn ja perheen yhteensovittamiseen. Siinä auttoivat samankaltaiset kokemukset. Ekqvistillä on pieniä lapsia, ja vaikka Suonsyrjällä haastavin lapsiperhevaihe on mennyt ohi kymmenisen vuotta sitten, se toi näkökulmaa siihen, mikä on tärkeää.

”Kaisalla on päällä sama uurastus kuin mitä itse olen käynyt aikoinaan läpi. Yhtä aikaa lapsiperheen arjen kanssa halutaan hankkia kannuksia ja olla sitoutuneita työnantajaan”, Suonsyrjä sanoo.

”Mutta työnantajalle ei pidä antaa ihan kaikkea. Pitää muistaa, että vain sinä et tarvitse työnantajaa, vaan työnantaja tarvitsee myös sinua”, Suonsyrjä painottaa.

Kemiat kohdalleen

Suonsyrjän ja Ekqvistin välillä on selvästi syvä luottamus edelleen, lähes vuosi mentoroinnin päättymisen jälkeen. He hakevat usein katsekontaktia, pohtivat vastauksia yhdessä ja täydentävät toistensa sanomisia.

Mentoroinnissa hyvä kemia on alusta alkaen tärkeää.

”Olen ollut aiemminkin mentoroitavana, ja se oli muuten ihan hyvä kokemus, mutta ihan emme olleet mentorin kanssa samalla aaltopituudella”, sanoo Ekqvist.

Suonsyrjän ja Ekqvistin samanlaiset työtehtävät – molemmat ovat talousjohtajia ja esimiehiä – helpottavat toisen ymmärtämistä. Molemmat harrastavat kestävyysurheilua, joten myös small talkille löytyy helposti aiheita.

”Ja aina kysellään myös, mitä sinulle ja perheelle kuuluu. Ei pidä pitäytyä vain työasioissa”, Suonsyrjä sanoo.

Onnistuneen mentoroinnin avain on sitoutuminen.

”Alussa tehtiin paperille sopimus, jossa käytiin läpi, mihin kumpikin sitoutuu. Kaikki dokumentoitiin, määriteltiin tavoite ja tehtiin tapaamisille runko ja teemat. Teemoja olivat muun muassa esimiestyö, arvokeskustelut, työ- ja perhe-elämän tasapaino, johtajaidentiteetti ja ajankäytön hallinta”, Suonsyrjä kertoo.

Sitten sopimusta noudatettiin.

Rohkeutta ja tukea

”Luottamuksen rakentamisessa auttoi se, että olemme molemmat täsmällisiä talousihmisiä ja teemme, mitä on luvattu. Sopimus oli myös fyysinen todiste siitä, että kyseessä on tosi iso juttu”, Ekqvist muistelee.

Ekqvist oli Suonsyrjän mukaan tunnollinen mentoroitava, joka halusi ja uskalsi puskea asioita eteenpäin.

”Olin itsekin tiennyt, mitä pitäisi tehdä, mutta tietty rohkeus puuttui. Timosta sai turvaa siihen, että teen oikeita ratkaisuja. Mentori on hyvä pallotteluseinä kirkastamaan ajatuksia.”

Tekisivätkö Eqkvist ja Suonsyrjä jotain toisin nyt, jos aloittaisivat uudestaan?

”Olen aika tyytyväinen kokonaisuuteen. Dokumentointi on ehdottoman tärkeää, jotta asioihin voi tarvittaessa palata. Tosin oma muistikirjani on juuri nyt hukassa”, Suonsyrjä nauraa salkkuaan kaivellen.

Ekqvist sanoo, että yhteydenpito olisi hänen puoleltaan voinut olla aktiivisempaakin.

”Olisin ehkä voinut soittaa Timolle useammin ja kysyä vinkkejä, miten joitakin käytännön kinkkisiä asioita kannattaa hoitaa. Olisin voinut hyödyntää Timon esimieskokemusta.”

Uuteen työpaikkaan

Jokaisella on työelämässä erilaisia vaiheita, tarpeita ja pyrkimyksiä. Mentorointi sopii hyvin ihmiselle, joka miettii tulevia uraliikkeitään tai sitä, mitä ylipäätään haluaa tehdä.

”Se sopii myös hyvin nuoremmalle ihmiselle, joka miettii, miten nousta sille seuraavalle tasolle. Tämä on mainio tapa kirkastaa omia toimintamalleja. Mentorointi auttaa myös pohtimaan, miten vaativan työn ja alle kouluikäiset lapset saa yhdistettyä”, Ekqvist pohtii oman kokemuksensa kautta.

Hänen tärkeimmät oivalluksensa liittyivät siihen, millaisia työtehtäviä hän haluaa tehdä ja mitä hän haluaa itsessään kehittää. Mentoroinnin alkaessa hän oli töissä toisessa yrityksessä, mutta jakson aikana oivallukset johtivat siihen, että hän vaihtoi työpaikkaa VTT:lle.

”Ei edellisessäkään ollut mitään vikaa, mutta täällä avautui paikka, joka vastasi heränneitä ajatuksia”, Ekqvist hymyilee.

Mentorointi tuottaa aina ajatuksia ja hyötyä myös mentorille.

”Se on mahdollisuus verkostoitua sekä tilaisuus oppia tuntemaan muita yrityksiä ja toisenlaisia tekemisen tai johtamisen tapoja”, pohtii Suonsyrjä.

Yhä lupa soittaa

Mistä onnistunut mentorointijakso syntyy? Suonsyrjän luettelo kuulostaa suoraan mentoroinnin käsikirjasta napatulta, mutta hän vakuuttaa sen tulevan täysin omasta kokemuksesta.

”Se syntyy pelisäännöistä, kuuntelemisesta, läsnäolosta, luottamuksesta, tuesta ja sparrauksesta. Tapaamisiin pitää ehdottomasti valmistautua, ilman sitä ei päästä eteenpäin sovitusti.”

”Sitoutumisen täytyy olla molemminpuolista. Sekä mentorilla että aktorilla on oltava halu antaa ja vastaanottaa, suhteen pitää olla siinä mielessä tasapainossa”, sanoo puolestaan Ekqvist.

Hyvän ja luottamuksellisen suhteen ei tarvitse päättyä virallisen mentoroinnin loppuessa. Ekqvist ja Suonsyrjäkin tapasivat vielä kesällä ja kävivät prosessin läpi.

”Jos kaipaan Timon näkemystä johonkin asiaan, minulla on edelleen lupa soittaa. Pätee myös toisin päin”, Kaisa Ekqvist hymyilee.


Teksti: Sami Turunen