Mitä jokaisen kesätyöntekijän pitäisi tietää lomaoikeuksistaan

Artikkeli 7.6.2019

Opiskeluaikana kesät ollaan usein töissä ja muiden lomafiilistelyn keskellä omasta out of office -viestistä voi vain haaveilla. On kuitenkin hyvä muistaa, että myös kesätyöntekijät ansaitsevat vuosilomaa samalla tavalla kuin muutkin työntekijät.



Usein kertyneitä lomapäiviä ei pidetä kesätyön aikana, vaan ne korvataan työsopimuksen päättyessä kesätyöntekijälle rahallisesti. On myös mahdollista sopia lomien pitämisestä työsuhteen kestäessä tai jos jatkosopimusta tarjotaan, voidaan sopia vuosilomaetujen siirtämisestä annettavaksi seuraavan työsuhteen aikana.
 
Seuraavassa infopaketti siitä, mitä jokaisen kesätyöntekijän on hyvä tietää omista oikeuksistaan lomaan liittyen.
 
Jotta saat artikkelista parhaan infon, selvennä itsellesi seuraavat usein sekaannusta aiheuttavat käsitteet:
  • Lomakorvaus = Työnantaja maksaa sinulle työsuhteen päättyessä lopputilissä rahana pois ansaitut ja pitämättä olevat vuosilomat (lakisääteinen).
  • Loma-ajan palkka eli lomapalkka = jos pidät loman lomana, työnantaja maksaa sinulle lomasi ajalta normaalin palkan (lakisääteinen).
  • Lomaraha ja lomaltapaluuraha = Ei ole lakisääteinen, vaan maksaminen voi perustua joko sovellettavaan työehtosopimukseen (TES), työnantajan käytäntöön tai työntekijän omaan työsopimukseen. Jos lomarahaa maksetaan, se on yleensä 50 % loma-ajan palkasta. Lomaltapaluuraha vastaa lomarahaa, mutta sen saamisen lisäedellytyksenä on se, että työntekijä palaa takaisin työhön vuosiloman jälkeen.

Työsuhteen päättyessä pitämättömästä vuosilomasta lomakorvaus

Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada vuosiloman sijasta lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän siihen mennessä ei ole saanut lomaa tai lomakorvausta. Ansaitut lomapäivät siis maksetaan lopputilissä työntekijälle rahana.

Vuosilomapäivien lukumäärä määräytyy täysien lomanmääräytymiskuukausien määrän ja työsuhteen keston mukaan.
 

Täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään sellaista kalenterikuukautta, jonka aikana työntekijä on ollut töissä vähintään 14 päivänä. Jos työskentelet osa-aikaisena ja kuukausittaisten työpäivien määrä jää alle 14, täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään kalenterikuukautta, jonka aikana työskentelit vähintään 35 tuntia. Jos työntekijälle on työsuhteen ensimmäiseltä ja viimeiseltä kuukaudelta kertynyt yhteensä em. määrä työssäolopäiviä tai -tunteja (esim. aloitat 20.5. ja lopetat 10.8.), nämä kuukaudet luetaan lomakorvausta määrättäessä yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi.

Tietyt vuosilomalaissa luetellut poissaolot luetaan työssäolon veroiseksi ajaksi laskettaessa täysien lomanmääräytymiskuukausien määrää (mm. sairaus, perhevapaat ja opintovapaa tiettyyn rajaan saakka tai kertausharjoitukset).

Jos työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä (eli 31.3. mennessä) vähintään vuoden verran, lomaa kertyy 2,5 arkipäivää /kk ja muutoin 2 arkipäivää / kk. Kesätöissä työsuhde on voimassa usein vain lyhyen ajan, jolloin lomaa tulee 2 päivän mukaan. Jos olet ollut jo pidempään työantajalla, lomaa voi kertyä 2,5 päivän mukaan.

Lomakorvauksen suuruus määräytyy työsuhteen pituuden, työajan ja palkkauksen perusteella. Kuukausipalkkaiseen ja tuntipalkkaiseen työntekijään sovelletaan eri laskentasääntöjä. Lomakorvaus vastaa joka tapauksessa sitä vuosilomapalkkaa, jonka henkilö olisi saanut, jos hän olisi pitänyt lomaa.
 
Esimerkki kk-palkkalaisen lomakorvauksesta: Työntekijä on työskennellyt 1.6.–30.8, jolloin tälle on kertynyt 6 lomapäivää, jotka korvataan työsuhteen päättyessä lomakorvauksena. Työntekijällä on 2200 €:n kuukausipalkka. Yhden lomapäivän palkka lasketaan käyttämällä kuukausipalkkaisilla jakajaa 25 (2200 / 25 =88 €). Työntekijälle maksetaan lopputilissä lomakorvausta 528 € (6 pv x 88 € = 528 €).

Lomapäivien pitämisestä työsuhteen aikana voi erikseen sopia työnantajan kanssa

On myös mahdollista erikseen sopia työnantajan kanssa ansaittujen lomapäivien pitämisestä vielä työsuhteen kestäessä.
 
Jos työntekijä työskentelee kokopäiväisesti 2.5.–30.8., vuosilomaa kertyy työsuhteen alkaessa 2 pv per täysi lomanmääräytymiskuukausi. Tällöin työntekijälle kertyy 8 lomapäivää, joiden pitämisestä työsuhteen kestäessä työntekijä voi sopia työnantajan kanssa. Ansaitut vuosilomapäivät eivät ole työpäiviä, vaan arkipäiviä eli pääsääntöisesti arkilauantaitkin kuluttavat lomaa (pl. esim. juhannus). Täydeltä lomaviikolta vuosilomaa kuluu siis 6 päivää.
 
Loma-ajalta työnantaja maksaa työntekijälle normaalin palkan (loma-ajan palkka). Työntekijän ansiot eivät siis voi vähentyä vuosiloman takia.

Onko minulla oikeus saada lomarahaa/lomaltapaluurahaa?

Työntekijöillä on usein väärä käsitys siitä, että lomarahan maksaminen perustuisi lainsäädäntöön. Näin asia ei kuitenkaan ole. Lomarahaa tai lomaltapaluurahaa koskevia säännöksiä ei ole laissa. Tällaisen etuuden maksaminen voi perustua joko sovellettavaan työehtosopimukseen (jos on), työnantajan käytäntöön tai työntekijän omaan työsopimukseen.
 
Tyypillisimmin lomarahan/lomaltapaluurahan maksaminen perustuu sovellettavaan TESiin. Monilla työpaikoilla, jotka eivät kuulu minkään työehtosopimuksen piiriin, työntekijöille on kuitenkin maksettu lomarahat. Kuitenkin silloin, jos ei ole sovellettavaa TESiä, työnantajalla ei ole käytäntöä, jonka mukaan lomaraha maksettaisiin eikä työntekijä ole sopinut maksamisesta myöskään omassa työsopimuksessaan, työnantajan ei tarvitse maksaa työntekijälle lomarahaa/lomaltapaluurahaa.
 
Jos sinulla on oikeus lomarahaan/lomaltapaluurahaan, sen suuruus on yleensä 50 % loma-ajan palkasta. Lomarahan saaminen edellyttää yleensä loman pitämistä lomana. Kun työsuhde päättyy, maksetaan lomat lomakorvauksena, jolloin lomarahaa ei pääsääntöisesti makseta. Vain harvinaisissa tilanteissa lomarahaa/lomaltapaluurahaa maksetaan myös lomakorvauksen yhteydessä (ks. oma TES).

Jatkosopparia tarjottiin – miten käy lomille?

Jos työnantaja ja työntekijä sopivat ennen työsuhteen päättymistä uudesta myöhemmin alkavasta työsuhteesta, voidaan sopia ensimmäisen työsopimuksen aikana kertyneiden vuosilomaetujen siirtämisestä annettavaksi seuraavan työsuhteen aikana. Tällainen sopimus on lain mukaan tehtävä kirjallisesti.
 
Koska vuosilomaetujen siirtäminen seuraavaan työsuhteeseen edellyttää asiasta sopimista työnantajan kanssa, työntekijällä ei ole oikeutta vaatia vuosilomaetujen siirtämistä tilanteessa, jossa työnantaja ei suostu sopimaan asiasta. Tällöin työnantaja maksaa ansaitut lomat pois lomakorvauksella. Jos työntekijä tekee työtä peräkkäisillä määräaikaisilla sopimuksilla ja työnantaja ei suostu sopimaan vuosilomaetujen siirtämisestä seuraavaan työsuhteen aikana pidettäväksi, työntekijälle syntyy kuitenkin oikeus vapaaseen. Vapaan pituus määräytyy samojen periaatteiden mukaan kuin vuosilomankin. Työntekijän tulee muistaa ilmoittaa halustaan käyttää oikeuttaan vapaaseen ennen lomakauden alkamista (kesälomakausi alkaa 2.5.).

Ongelmia? Lisäkysymyksiä?

Jos jokin jäi mietityttämään tai vastaan tulee ongelmia Suomen Ekonomien työsuhdeneuvonta palvelee läpi kesän – myös kesätöihin liittyvissä kysymyksissä.
 
Lakimiehemme neuvovat työ- ja virkasuhteisiin liittyvissä oikeudellisissa kysymyksissä arkisin kello 9–12 ilman ajanvarausta numerossa 020 693 205. Lakimiehille voi myös varata itsellesi sopivan ajan ajanvarauskalenteristamme, mutta huomioithan, että kalenteri lomailee 17.6.–16.8.