Mitä jokaisen kesätyöntekijän pitäisi tietää lomaoikeuksistaan?

Artikkeli 27.2.2020

Opiskeluaikana kesät ollaan usein töissä ja muiden lomafiilistelyn keskellä omasta out of office -viestistä voi vain haaveilla. Kuitenkin myös kesätyöntekijät ansaitsevat vuosilomaa samalla tavalla kuin muutkin työntekijät. Tietyistä lomiin liittyvistä asioista voi ja kannattaa sopia työnantajan kanssa.


Usein kesätyöstä kertyneitä lomapäiviä ei pidetä kesätyön aikana, vaan ne korvataan rahallisesti, kun työsopimus päättyy. On myös mahdollista sopia lomien pitämisestä työsuhteen aikana. Jos työstä tarjotaan jatkosopimusta, voidaan sopia vuosilomaetujen siirtämisestä seuraavan työsuhteen ajalle.
 
Mitä jokaisen kesätyöntekijän on hyvä tietää omista lomaoikeuksistaan?
 
Ensinnäkin, selvennä itsellesi nämä usein sekaannusta aiheuttavat käsitteet:
  • Lomakorvaus = Työnantaja maksaa sinulle työsuhteen päättyessä lopputilissä rahana pois ansaitut ja pitämättä olevat vuosilomat (lakisääteinen).
  • Loma-ajan palkka eli lomapalkka = Jos pidät loman lomana, työnantaja maksaa sinulle lomasi ajalta normaalin palkan (lakisääteinen).
  • Lomaraha ja lomaltapaluuraha = Maksaminen voi perustua joko sovellettavaan työehtosopimukseen (TES), työnantajan käytäntöön tai työntekijän omaan työsopimukseen (ei lakisääteinen). Jos lomarahaa maksetaan, se on yleensä 50 % loma-ajan palkasta. Lomaltapaluuraha vastaa lomarahaa, mutta sen saamisen lisäedellytyksenä on, että työntekijä palaa takaisin työhön vuosiloman jälkeen.

Kun työsuhde päättyy, pitämättömästä vuosilomasta saa lomakorvauksen

Työsuhteen päättyessä ansaitut lomapäivät maksetaan lopputilissä työntekijälle rahana. Ansaittujen lomapäivien lukumäärää riippuu lomanmäärätysmiskuukausien määrän ja työsuhteen keston mukaan.

  • Täysi lomanmääräytymiskuukausi = kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on ollut töissä vähintään 14 päivänä tai yhteensä 35 tuntia.
  • Jos työsuhteen ensimmäiseltä ja viimeiseltä kuukaudelta kertynyt yhteensä 14 työssäolopäivää tai 35 tuntia, (esim. työsuhde alkanut 20.5. ja loppunut 10.8.), nämä kuukaudet luetaan yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi.
  • Vuosilomalaissa luetellut poissaolot luetaan työssäolon veroiseksi ajaksi (muun muassa sairaus, kertausharjoitukset, perhevapaat ja opintovapaa tiettyyn rajaan saakka).
  • Jos työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun, eli 31.3., mennessä vähintään vuoden , lomaa kertyy 2,5 arkipäivää/kk, muutoin 2 arkipäivää/kk. Kesätöissä työsuhde on voimassa usein vain lyhyen ajan, jolloin lomaa tulee 2 päivän mukaan. Jos olet ollut jo pidempään työantajalla, lomaa voi kertyä 2,5 päivän mukaan.
Lomakorvauksen suuruus määräytyy työsuhteen pituuden, työajan ja palkkauksen perusteella. Kuukausipalkkaiseen ja tuntipalkkaiseen työntekijään sovelletaan eri laskentasääntöjä. Lomakorvaus vastaa joka tapauksessa sitä vuosilomapalkkaa, jonka henkilö olisi saanut, jos hän olisi pitänyt lomaa.
 
Esimerkki kk-palkkaisen lomakorvauksesta: Työntekijä on työskennellyt 1.6.–30.8, jolloin hänelle on kertynyt 6 lomapäivää. Työntekijällä on 2200 euron kuukausipalkka. Yhden lomapäivän palkka lasketaan käyttämällä kuukausipalkkaisilla jakajaa 25 (2200 / 25 =88 €). Työntekijälle maksetaan lopputilissä lomakorvausta 528 € (6 pv x 88 € = 528 €).

Lomapäivien pitämisestä työsuhteen aikana voi sopia työnantajan kanssa

On myös mahdollista sopia työnantajan kanssa ansaittujen lomapäivien pitämisestä vielä työsuhteen kestäessä.
 
Jos työntekijä työskentelee kokopäiväisesti 2.5.–30.8., vuosilomaa kertyy työsuhteen alkaessa 2 päivää per täysi lomanmääräytymiskuukausi. Tällöin työntekijälle kertyy 8 lomapäivää, joiden pitämisestä työsuhteen kestäessä voi sopia työnantajan kanssa. Ansaitut vuosilomapäivät eivät ole työpäiviä, vaan arkipäiviä eli pääsääntöisesti arkilauantaitkin kuluttavat lomaa (poislukien esimerkiksi juhannus). Täydeltä lomaviikolta vuosilomaa kuluu siis 6 päivää.
 
Loma-ajalta työnantaja maksaa työntekijälle normaalin palkan (loma-ajan palkka). Työntekijän ansiot eivät siis voi vähentyä vuosiloman takia.

Kenellä on oikeus saada lomarahaa tai lomaltapaluurahaa?

Monilla on väärä käsitys siitä, että lomarahan maksaminen perustuisi lainsäädäntöön. Näin asia ei ole. Lomarahaa tai lomaltapaluurahaa koskevia säännöksiä ei ole laissa.
 
Tyypillisimmin lomarahan tai lomaltapaluurahan maksaminen perustuu sovellettavaan TESiin.
 
Myös monilla sellaisilla työpaikoilla, jotka eivät kuulu minkään työehtosopimuksen piiriin, työntekijöille on maksettu lomarahat. Kuitenkin silloin, jos ei ole sovellettavaa TESiä, työnantajalla ei ole käytäntöä, jonka mukaan lomaraha maksettaisiin. Jos työntekijä ei ole sopinut maksamisesta omassa työsopimuksessaan, työnantajan ei tarvitse maksaa lomarahaa tai lomaltapaluurahaa.
 
Jos työntekijällä on oikeus lomarahaan tai lomaltapaluurahaan, sen suuruus on yleensä 50 % loma-ajan palkasta. Lomarahan saaminen edellyttää yleensä loman pitämistä lomana.
 
Kun työsuhde päättyy, lomat maksetaan lomakorvauksena, jolloin lomarahaa ei pääsääntöisesti makseta. Vain harvinaisissa tilanteissa lomarahaa tai lomaltapaluurahaa maksetaan myös lomakorvauksen yhteydessä (tähän vaikuttaa TES). 

Jatkosopparia tarjottiin – miten käy lomille?

Jos teet ennen työsuhteen päättymistä sopimuksen uudesta, myöhemmin alkavasta työsuhteesta, ensimmäisen työsopimuksen aikana kertyneet vuosilomaedut voidaan siirtää seuraavan työsopimuksen ajalle. Tästä pitää sopia erikseen, ja sopimus on lain mukaan tehtävä kirjallisesti.
 
Työntekijällä ei ole oikeutta vaatia vuosilomaetujen siirtämistä, jos työnantaja ei suostu sopimaan asiasta. Tällöin työnantaja maksaa ansaitut lomat pois lomakorvauksella.
 
Jos työntekijä tekee työtä peräkkäisillä määräaikaisilla sopimuksilla ja työnantaja ei suostu sopimaan vuosilomaetujen siirtämisestä seuraavaan työsuhteeseen, työntekijälle syntyy kuitenkin oikeus vapaaseen. Vapaan pituus määräytyy samojen periaatteiden mukaan kuin vuosilomankin. Työntekijän tulee muistaa ilmoittaa halustaan käyttää oikeuttaan vapaaseen ennen lomakauden alkamista (kesälomakausi alkaa 2.5.).

Ongelmia? Lisäkysymyksiä?

Jos jokin jäi mietityttämään tai vastaan tulee ongelmia, työsuhdeneuvonta palvelee myös kesätöihin liittyvissä kysymyksissä.
 
Juristit neuvovat työ- ja virkasuhteisiin liittyvissä oikeudellisissa kysymyksissä arkisin kello 9–12 ilman ajanvarausta numerossa 020 693 205. Voit myös varata itsellesi sopivan palveluajan. 
 
 
 
Lue myös: