Mitä on joustotyö ja kenelle se sopii? 10 kysymystä ja vastausta uudesta työaikamuodosta

Artikkeli 9.12.2019

Työaikalaki uudistuu vuoden 2020 alusta. Lain merkittävin muutos on uusi työaikamuoto, joustotyö, joka soveltuu moniin ekonomienkin työtehtäviin. Olemme koonneet alle kysymyksiä ja vastauksia joustotyöhön liittyen.


Mitä joustotyö tarkoittaa? 

Joustotyö tarkoittaa nimensä mukaisesti joustavaa työaikajärjestelyä. Siinä töitä voi tehdä vapaammin silloin kun työtekijä haluaa, ja työskennellä voi muuallakin kuin työpaikalla.  

Mitä hyötyä joustotyöstä on? 

Joustotyö helpottaa työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista. Joustotyö palvelee nykyajan työelämää, jossa työpäivää ei rytmitä enää kellokortti, vaan työ itsessään. 

Kuka voi tehdä joustotyötä? 

Joustotyö sopii tehtäviin, joissa vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää. Joustotyö sopiikin moniin asiantuntijatehtäviin ja tietotyöhön, joissa työväline, esimerkiksi kannettava tietokone, kulkee helposti mukana. 

Miten joustotyöstä sovitaan? 

Työnantaja ja työntekijä tekevät joustotyöstä kirjallisen sopimuksen. Työnantaja ei voi määrätä työntekijää joustotyöhön, eikä työntekijä voi siirtyä siihen ilman työnantajan suostumusta.  

Sopimuksessa on sovittava vähintään päivistä, jolloin työtä voi tehdä, viikkolevon sijoittamisesta, mahdollisesta kiinteästä työajasta sekä sovellettavasta työajasta joustotyösopimuksen päätyttyä. Sopimus kannattaa tarkastuttaa liiton työsuhdejuristilla ennen allekirjoittamista. 

Tarvitseeko joustotyössä seurata työaikaa? 

Kyllä. Työaikaa seurataan neljän kuukauden tasoittumisjaksoissa. Työntekijä kirjaa tehdyt työtunnit ja viikkolevon työnantajan osoittamalla tavalla ja työnantaja seuraa työaikakirjanpitoa.  

Viikoittainen säännöllinen työaika saa olla keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa tasoittumisjakson aikana. Joustotyössä työtuntien kokonaismäärä ei siis varsinaisesti muutu. Sen sijaan työpäivän pituudessa voi eri päivien ja viikkojen välillä olla joustavammin vaihtelua.  

Jos esimerkiksi on tehnyt yhden viikon pidempää päivää, seuraavalla viikolla työpäivät voivat vastaavasti olla lyhyempiä. 

Miten joustotyöstä pääsee eroon? 

Kumpi tahansa, työnantaja tai työntekijä, voi irtisanoa joustotyösopimuksen milloin vain. Joustotyö päättyy seuraavan tasoittumisjakson lopussa, jonka jälkeen työntekijä siirtyy noudattamaan joustotyösopimuksessa sovittua työaikaa. 

Miten joustotyö eroaa liukuvasta työajasta? 

Liukuvassa työajassa työntekijällä on mahdollisuus tehtäviensä puitteissa vaikuttaa työpäivän alkamis- ja päättymisaikaan. Työ tehdään kuitenkin lähtökohtaisesti työpaikalla, kun taas joustotyössä työntekijä saa itse valita työntekopaikan. Liukuvaan työaikaan sisältyy aina myös kiinteä työaika, jolloin kaikkien on oltava työnantajan tavoitettavissa. Joustotyössä työntekijä voi päättää mihin vuorokauden aikaan työskentelee. 

Työaikalakia uudistettaessa liukumatuntien määrä nostettiin kolmesta neljään eli päivän aikana voi liukua korkeintaan neljä tuntia suuntaan tai toiseen. Liukumarajoista sovitaan työpaikalla. Joustotyössä ei ole päiväkohtaisia rajoja, kunhan viikkotyöaika on keskimäärin enintään 40 tuntia tasoittumisjakson aikana. 

Kertyykö joustotyössä ylityötä? 

Ylityötä ei lähtökohtaisesti kerry. Mutta jos ylityön tekemisestä on työnantajan kanssa sovittu ja lain tai työehtosopimuksen mukaiset ylityön edellytykset täyttyvät, työntekijä on oikeutettu ylityökorvauksiin.  

Joustotyön tarkoitus ei ole kiertää ylityöhön liittyviä korvauksia, vaan antaa työntekijälle mahdollisuus rytmittää työn tekemistä joustavammin.  

Mitä esimiehen pitää huomioida joustotyössä? 

Joustotyö edellyttää erityisesti hyvää itsensä johtamisen taitoa, mutta myös hyvää esimiestyötä. Joustotyö voi vaatia muutoksia johtamistavassa, kun työntekijät eivät ole entiseen tapaan työpaikalla.  

On tärkeää huolehtia siitä, etteivät joustotyöläiset erkaannu työyhteisöstä. Esimerkiksi säännölliset tiimitapaamiset tai toimistopäivät tukevat yhteisöllisyyttä ja lisäävät myös tiedonkulkua.  

Vaikka joustotyössäkin seurataan työaikaa, erityisen hyvin siihen sopii tuloksien ja aikaansaamisen seuraaminen. Tässä motivoivien mutta realististen tavoitteiden asettaminen ja mittarointi on tärkeää. Jos työntekijän työaika on kuitenkin jatkuvasti enemmän kuin 40 tuntia viikossa, on syytä tarkastella toimenkuvan mitoitusta ja onko joustotyö ylipäätään sopiva työaikajärjestely tähän tehtävään.  

Mitä muuta on hyvä ottaa huomioon? 

Jotta työn tekeminen on sujuvaa, pitää työskentelyolosuhteiden, työvälineiden ja yhteyksien olla kunnossa. Lisäksi on tärkeää huolehtia tietoturvasta. Työyhteisössä kannattaa keskustella ja yhdessä luoda selkeät toimintatavat ja pelisäännöt. 

Jäikö vielä jotain kysyttävää? Ota yhteyttä edunvalvonta@ekonomit.fi, me vastaamme. 

Katso sopimusmalli joustotyöajasta


Teksti: Riikka Mykkänen