Niina Ratsula: ”Yrityksen arvot testataan kriisin aikana”

Artikkeli 8.5.2020

Koronakriisi paljastaa, lunastaako yritys arvonsa myös vaikeassa paikassa kuten yt-neuvotteluissa. Merkityksellistä on se, millaisia käytännöt tosiasiassa ovat eikä se, mitä papereihin on kirjattu, sanoo vastuullisuusvalmentaja Niina Ratsula. 


Arvoista on puhuttu yritystoiminnassa jo pitkään. Kaikkien vähänkin suurempien yritysten on ollut miltei pakko määritellä arvot, joita ne toiminnassaan noudattavat. Lisäksi monet yritykset jatkavat työtä määrittelemällä nyt itselleen eettisiä periaatteita.

Code of Conduct Oy:n Niina Ratsulan mukaan arvot ovat silti monissa paikoissa jääneet sanahelinäksi.

”On ollut paljon sellaista, että määritellään ne kun muillakin on, ja sitten niistä on tehty julisteita ruokalan seinälle. Ei ole mietitty, miten ne jalkautetaan.”

 

Ratsulan mielestä koronakriisi paljastaa, lunastaako yritys lupauksensa myös kriisin keskellä. Tunnistavatko työntekijät, asiakkaat ja muut sidosryhmät ruokalan seiniä koristavat arvot tavassa, jolla yritys toimii?

Merkityksellistä on se, millaisia käytännöt tosiasiassa ovat. Arvot konkretisoituvat tärkeissä tilanteissa kuten parhaillaan esimerkiksi monien yritysten lomautus- ja yt-neuvotteluissa.

”Jos työntekijä kokee, että ihmisiä kohdellaan epäoikeudenmukaisesti tai epäkunnioittavasti, se syö uskottavuutta yrityksen virallisesta lupauksesta toimia vastuullisesti.”

”Juuri nyt on tärkeää kuulla työntekijöitä”

Niina Ratsula tietää, että koronakriisin keskellä monet yritykset ovat peruneet suunniteltuja henkilöstökyselyjä, joilla mitataan arvojen toteutumista. Syyksi on sanottu, että kriisi vaikuttaa tuloksiin.

”Totta kai kriisi vaikuttaa tuloksiin! Nyt yrityksille olisi tärkeämpää kuin koskaan ymmärtää, mitä työntekijät todella kokevat. Vain sen avulla voidaan kehittää yrityskulttuuria kestävämmäksi.”

Vastuullisuus on helpompaa, kun bisnes rullaa. Heikompina aikoina vastuullisuuden kustannukset ovat kovempia.

Jo ennestään tiedetään, että laskusuhdanteen ja kriisien aikana paineet työelämässä lisääntyvät ja myös työnantajien toiminnan vastuullisuus on koetuksella.

”On helppoa olla vastuullinen silloin, kun bisnes rullaa. Heikompina aikoina myös vastuullisuuden kustannukset ovat kovempia. Se lisää riskiä tehdä päätöksiä, jotka eivät ole linjassa virallisten arvojen kanssa.”

Tärkeintä ei ole vain voiton tuottaminen

Koronakriisistä selviävät Ratsulan mielestä parhaiten organisaatiot, jotka pystyvät toimimaan vastuullisesti myös vaikeina aikoina. Yritykset eivät enää pärjää, jos ne eivät huomioi vastuullisuuskysymyksiä toiminnassaan.

”Jos siitä ei piittaa, on pahasti jälkijunassa. Vastuullisuudesta on tullut mainstreamia sekä yrityksille että asiakkaille ihan tavallisessa kuluttajabisneksessä.”

Sekä asiakkaat, työntekijät että sijoittajat vaativat vastuullisuutta.

Ratsula on eettisen työelämän ja vastuullisen liiketoiminnan asiantuntija, jonka missiona on edistää oikein toimimisen kulttuuria yritystoiminnassa. Hänestä ajatus, että yrityksen tärkein tarkoitus olisi tuottaa voittoa omistajilleen, on vanhanaikainen.

”Se ei enää kanna kovin pitkälle, ja niin sen pitää ollakin. Sekä asiakkaat, työntekijät että sijoittajat vaativat nykyisin vastuullisuutta.”

Kyse on siis myös työntekijöistä: liiketoiminnan vastuullisuus parantaa myös työntekijöiden tyytyväisyyttä. Se taas näkyy myönteisesti myös asiakkaille, mikä parhaimmillaan parantaa asiakasuskollisuutta. 

Vastuullisuus parantaa tulosta

Yritykset hyötyvät eettisemmästä toimintatavasta monella tavalla. Kyse on myös selvästä rahasta.

”Vastuullisuudesta on tehty paljon tutkimuksia. Niissä on todettu, että vastuulliset teot moninkertaistavat yrityksen kannattavuuden. Nordic Business Ethics -tutkimuksessa ilmeni, että palkan suuruuskin on vähemmän tärkeää kuin se, että firman toiminnan voi tuntea olevan oikeudenmukaista.”

Yrityksessä voi vallita illuusio siitä, että meillä kaikki on hyvin.

Suurin yritysten kohtaama vastuullisuushaaste on Ratsulan mukaan tiedostamaton vastuuttomuus. Yritysten on usein vaikea tunnistaa huonoja toimintatapojaan. Syrjintä on hyvä esimerkki: yrityksessä saatetaan ajatella, että tasa-arvo toteutuu, kun töissä on yhtä paljon naisia ja miehiä. Samaan aikaan esimerkiksi vähemmistöihin kuuluvia kohdellaan epätasa-arvoisesti. 

”Joskus yrityksen on vaikea nähdä sokeita pisteitään. Samoja virheitä on saatettu tehdä 15 vuotta.”

Ratsula auttaa yrityksiä kehittämään yrityskulttuuria. Hän uskoo, että vastuullisuuden toteutumista on helpompi havainnoida ulkopuolelta. Virallisten toimintamallien lisäksi on käytävä läpi henkilöstön ja asiakkaiden kokemuksia siitä, miten lupaukset toteutuvat.

Mistä firmassa kiitetään?

Niina Ratsula näkee, että arvoilla voidaan myös suojella työntekijöitä. Yrityskulttuurista kertoo paljon esimerkiksi se, millaisesta toiminnasta palkitaan. Onko kiitettävää vain se, jos saa kustannussäästöjä aikaan? 

”Saako kunniaa ja mammonaa vain paras suoriutuja siitäkin huolimatta, että hän on tehnyt kompromisseja yritysten arvojen kanssa? Vai voisiko työntekijä saada kiitosta siitä, että hän alkoi tehdä lyhyempää työpäivää, koska yksi yrityksen arvoista on inhimillisyys?”

Ratsula pitäisi todellisena arvojohtamisena sitä, että parhaita tuloksia aikaansaavia lakattaisiin ihannoimasta. Yhtä tärkeää kuin tulosten pitäisi olla sen, miten niihin on päästy. 

Arvojen pitäisi näkyä siinä, mistä palkitaan.

Arvojen pitäisi ulottua myös palkitsemisen perusteisiin, jolloin palkankorotuksen voisi saadakin heikommin suoriutuva työntekijä, joka elää henkeen ja vereen yrityksen arvoja. Tällaiset päätökset luovat työntekijöille kuvaa siitä, millaista käyttäytymistä todellisuudessa arvostetaan. 

”Ja näin työpaikan kulttuuri muotoutuu joko inhimillisempään tai kovempaan suuntaan.”

Koronakriisin muuttamissa työoloissa inhimillisyys, joustavuus ja luottamus ovat Ratsulan mielestä entistäkin tärkeämpiä asioita. Nyt kaivataan johtamista, joissa kaikki tämä näkyy.

”Ei silloin välttämättä pysty parhaaseen suoritukseen, kun hoitaa töidensä lisäksi myös etäkoulua tai lastenhoitajan virkaa. Työntekijöille pitää antaa armoa, jotta he jaksavat antaa itsestään sen, mikä nyt on mahdollista. Se maksaa itsensä takaisin varmasti, kun voidaan taas tehdä töitä normaalioloissa.”

 

Teksti: Arja Kuittinen

Kuva: Ville Vappula

 

Niina Ratsula puhui Suomen Ekonomien Kylteripäivillä  helmikuussa ja on mukana Ekonominaisten ja Edita Publishingin webinaarissa, jossa puhutaan yritysvastuusta ja oikein toimimisen kulttuurista. Tiistaina 19.5. klo 911 järjestettävä webinaari on avoin kaikille ekonomiyhdistysten ja kylteriyhdistysten jäsenille. Ilmoittaudu 14.5. mennessä tästä linkistä

 

Haluatko kehittyä etätyön tekemisessä tai johtamisessa? 

Ensiapua virtuaalityöhön -palvelu

Lue lisää:

Saako pomo etätyöläiset kukoistamaan vai kangerteleeko johtaminen? Ekonomit kertovat

Kesätyöpaikat jäävät jalkoihin lomautus- ja irtisanomispaineiden keskellä

Elä arvojesi mukaisesti + 5 muuta keinoa rasismin ja populismin vastustamiseen