Hyvä ystäväni, tiede- ja kulttuuriministerin erityisavustaja Silja Silvasti, totesi minulle erään kerran puhuessamme lasten ja nuorten hyvinvoinnista, että yksinkertaistaen eväät lapsen hyvään elämään pitävät sisällään yhden ystävän, yhden turvallisen aikuisen ja yhden mielekkään harrastuksen.
Mielenterveys on osa kokonaisvaltaista hyvinvointiamme lapsuudesta saakka. Yhtenä keskeisenä teemana Silvastinkin lausumassa on mielestäni kuuluvuuden tunne johonkin yhteisöön eli vuorovaikutus ihmisen tai ihmisryhmän kanssa.
Näin koronakriisin aikana on virinnyt paljon keskustelua, kuinka olla yhdessä mutta silti erikseen.
Tilanne on meille monille uusi, mutta yhteisöt ja yhteisöllisyys eivät ole kaikille arkipäivää. Nyyti ry:n sivuilla kerrotaan, että ”yhteisöön kuuluminen ja osallisuuden tunne ovat opiskelijoille merkityksellisiä ja edesauttavat oman itsetunnon rakentumisessa (Kilpikivi, Pasanen & Toikko 2011). Epäosallistavassa korkeakouluympäristössä opiskelija passivoituu eli muuttuu välinpitämättömäksi. Näin ollen osallisuus on olennainen osa yhteisöllisyyttä. (Kauhanen 2011)”.
Jopa 40 % korkeakouluopiskelijoista kertoo kokeneensa usein tai ajoittain yksinäisyyttä.
Yhteisön ulkopuolelle jäämisellä on vakavia ja pitkäaikaisia seurauksia. Jopa 40 % korkeakouluopiskelijoista kertoo kokeneensa usein tai ajoittain yksinäisyyttä.
Yksinäisyyden seuraus ei ole vain masennus, vaan se voi johtaa fyysisiin terveysongelmiin sekä taloudellisiin vaikeuksiin.
Mielenterveyteen liittyvillä ongelmilla on pitkät jäljet koko yhteiskunnassamme. Helsingin Sanomat uutisoi 8.4., että mielenterveyden ongelmat olivat nousseet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen yleisimmäksi syyksi ohittaen tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Pitkään eläkkeelle ajava tekijä on ollut juurikin masennus.
Eläketurvakeskuksen mukaan kolmannes työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisistä johtui viime vuonna mielenterveyssyistä. Erityisesti viime vuosina alle 35-vuotiaiden ja 60 vuotta täyttäneiden naisten masennusperusteiset eläkkeet ovat Eläketurvakeskuksen mukaan lisääntyneet. Eläkkeelle siirtyminen mielenterveyssyistä ajaakin juuri nuoria työelämän ulkopuolelle. Kasvavat mielenterveysongelmat nuorien keskuudessa heijastelevat myös muualla yhteiskuntaan. Resurssien puute hoidossa on akuutti. Mielenterveydellisiinkin vaikeuksiin toimii parhaiten ennaltaehkäisy.
Koronakriisi on tuonut esiin yhteisöllisyyden ja ystävien merkityksen meille jokaiselle.
Koronakriisi on tuonut esiin yhteisöllisyyden ja ystävien merkityksen meille jokaiselle. Hyödyntäkäämme siis tätä tunnetta ja olkaamme ystäviä toisillemme.
Opiskelijoiden mielenterveyspäivän kampanjalla on vaihtuva teema. Vuoden 2020 teemana on ystävyys. Kampanjassa jaetaan monipuolista ja kiinnostavaa ystävyysteemaista sisältöä kampanjasivuilla ja sosiaalisessa mediassa, kuten blogitekstejä, tarinoita, tietoartikkeleita ja videoita. Lisäksi kampanjassa kutsutaan kaikki mukaan ideoimaan ja toteuttamaan erilaisia pienimuotoisia tekoja ystävyyden ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi omassa tai opiskeluyhteisön arjessa
Kampanjan taustavoimana toimii Opiskelijahyvinvointiverkosto, jonka koordinoinnista vastaa Nyyti ry.
Voit osallistua keskusteluun aihetunnisteilla #Mitätehtäis ja #opiskelijoidenmielenterveyspäivä.