Sukupuolten palkkaerojen jämähtäminen iso pettymys

Blogi 8.3.2018

Kosti Hyyppä Asiamies, Suomen Ekonomit


Sain viime viikolla lopulliset luvut ekonomien selittymättömistä palkkaeroista ja jouduin jälleen kerran pettymään. Osasin odottaa tätä, mutta kuitenkin toivoin, että saisin kertoa erojen kaventuneen. Naisekonomi ansaitsee edelleen samasta työstä 12 prosenttia vähemmän kuin miesekonomi.

Olemme Suomen Ekonomeissa tutkineet selittymättömiä palkkaeroja 20 vuotta, eikä kehitystä ole tapahtunut lainkaan. Uusimmassa selvityksessä Real Stats selvitti toimeksiannostamme ekonomien palkkaeroja lokakuun 2017 palkkojen perusteella. Kävi ilmi, että palkkaerot eivät ole kaventuneet lainkaan edellisen tutkimuksen eli vuoden 2014 lokakuun jälkeen tai edes vuodesta 1998.

Oletettavasti suurin osa tämän uutisen somekommentoijista väittää, että mitään palkkaeroja miesten ja naisten välillä ei ole, erot keskipalkoissa selittyvät erilaisilla tehtävillä, ja tilastoharha vääristää tuloksia. Valitettavasti nämä kommentoijat eivät ole lukeneet linkitettyä materiaalia. Selvitystämme tullaan kritisoimaan siitä, että siinä ei ole otettu huomioon sitä, tätä ja tuota, vaikka siinä on huomioitu ne kaikki ja paljon muuta.

Meidän selvityksessämme palkkaerojen selittämiseen on käytettävissä tietoa työtehtävästä, työnantajasta ja henkilöstä. Johtaja tienaa enemmän kuin asiantuntija, suuressa työpaikassa maksetaan pientä korkeampia palkkoja etenkin, jos suuren työpaikan toimipiste on pääkaupunkiseudulla. Poissaolo työmarkkinoilta laskee palkkaa, samoin kuin vähäiset kokemusvuodet tai se, että ylempi korkeakoulututkinto on jäänyt tekemättä. Eri toimialoillakin on merkitystä samoin kuin sillä, onko tulospalkkioiden piirissä. Myös työviikon pituus vaikuttaa.

Selittävien tekijöiden avulla palkkaerosta saadaan selitettyä vähän yli puolet. Selittymättömäksi palkkaeroksi jää 12 prosenttia. Ekonominainen siis ansaitsee samasta työstä 12 prosenttia vähemmän kuin samoilla ominaisuuksilla varustettu ekonomimies. Jos meillä olisi vielä tarkemmat tiedot tehtävien vaativuudesta, saisimme toki tarkemman kuvan palkkaeroista, mutta ero ei tässäkään tapauksessa katoaisi.

Ruotsiin pitkä matka kurottavana

Suomen Ekonomit on vaatinut perhevapaajärjestelmän uudistamista ainakin kymmenen vuotta. Sukupuolten väliset palkkaerot ovat tähän keskeinen syy. Ellei perhevastuuta saada tasattua, ei palkkaerokaan tule koskaan katoamaan. Naisten huomattavasti pidemmät perhevapaat ja kasaantunut perhevastuu antavat miehille liikaa etumatkaa. Kaikissa tapauksissa näin ei tietenkään ole, mutta myös lapsettomat naiset kärsivät urallaan siitä, että saattavat joskus saada lapsia.

Suomen perhevapaajärjestelmässä on näennäistä joustavuutta ja valinnanvapautta, mutta todellisuudessa se ohjaa äitejä pitämään suurimman osan perhevapaista mukaan lukien kaikki jaettavissa olevat vapaat. Aivan liian harva isä ottaa edes muutamaksi viikoksi, saati kuukaudeksi pääasiallista hoivavastuuta. Samalla jää antamatta äidille parempi mahdollisuus palata töihin siten, että hän saisi keskittyä täysillä työntekoon.

Suomalaisisät pitävät edelleen paljon vähemmän perhevapaita kuin ruotsalaiset jo 1990-luvun alussa, ja ero kasvaa edelleen. Ruotsalaisisät pitävät pian kolmanneksen kaikista perhevapaista, kun Suomessa lähestytään kymmentä prosenttia. Ei ihme, että Ruotsi on Suomea edellä työelämän tasa-arvossa.

Perhevapaajärjestelmän uudistus jää nyt seuraavan hallituksen tehtäväksi ja velvollisuudeksi. Toivottavasti uudistuksen päälinjat ja rahoitus sovitaan jo hallitusneuvotteluissa, jotta istuvan hallituksen mahalasku ei toistu.

Hyvää naistenpäivää!