Suomen korkeakoulu -alustamalli ei ole Virtuaaliyliopisto 2.0 - mikä se sitten on?

Blogi 26.3.2018

Suvi Eriksson, Piritta Jokelainen ja Niina Jurva Blogin ovat tehneet yhteistyössä Suomen Ekonomien, Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen (YKA) sekä Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) koulutuspolitiikan asiantuntijat.


Toimme viime syksynä esiin ajatuksen Suomen korkeakoulu -alustamallista vastauksena OKM:n valmistelemaan korkeakouluvisioon. Tavoitteemme oli vastata erityisesti oppimisen joustavuuden, elinikäisen oppimisen ja korkeakoulutuksen laajentamisen haasteisiin, jotka ovatkin sittemmin valmistuneen vision ytimessä.

Idea Suomen korkeakoulu -alustamallista on otettu laajasti vastaan positiivisin mielin, ja olemme saaneet siihen hyviä kommentteja ja sparrausta. Kiitos niistä!

Katso lyhyestä videosta mitä alustamallilla kokonaisuutena tarkoitamme!

Tässä vaiheessa korkeakouluvisiokeskustelua meistä on tärkeä pitää mielessä, että “alustalla“ emme oikeastaan tarkoita mitään tiettyä järjestelmää, digitaalista oppimisalustaa tai raskasta infraa. Pikemminkin ehdotamme tapaa ajatella kaikkia Suomen korkeakouluja oppijan alustana, jossa hän voi paljon nykyistä avoimemmin opiskella eri korkeakoulujen tarjontaa. Tarkoituksena on saada korkeakoulutuksen tuottama hyvä jaettua laajemmalle, joustavammin ja tehokkaammin. Kyse ei missään nimessä ole vain verkko-opinnoista eikä paljon pelätyn Virtuaaliyliopiston paluusta, vaan toimintamallin muutoksesta aivan kaikessa oppimisessa.

Alustamallin tarkoitus on mahdollistaa ja tehdä korkeakouluille järkeväksi avata omaa koulutustarjontaansa muillekin kuin omille tutkinto-opiskelijoille sekä järjestää opetusta yhteistyössä korkeakoulujen kesken. Näemme esimerkiksi paljon mahdollisuuksia siinä, että korkeakoulut voisivat tuottaa yhdessä esimerkiksi alakohtaisesti tai monialaisesti osaamiskokonaisuuksia, joita niiden ei yksin kannata toteuttaa. Yhteistyö mahdollistaa nykyistä nopeamman reagoinnin esimerkiksi osaamistarpeiden muutoksiin, kuten tekniikan yhteistyöyliopisto FITechissä nyt jo toimitaan.

Edellämainitun kaltaiset yhteistyökuviot toimivat tällä hetkellä lähinnä erillisellä hankerahalla. Tulevaisuudessa näin ei tarvitsisi olla, kun rahoituksen logiikka tukisi uudenlaista koulutuksen järjestämisen tapaa. Jotta alustamaiseen toimintamalliin päästään, on katseet erityisesti suunnattava siis siihen, millä logiikalla raha korkeakouluille kulkee. Tähän liittyen kaipaisimme laajemmin korkeakouluyhteisön ja asiantuntijoiden näkemyksiä - kerro siis rohkeasti oma mielipiteesi esimerkiksi seuraavista kysymyksistä!

  •  Pitäisikö opintopisteiden olla korkeakoulujen rahoitusmallin tuloksellisuusindikaattoreiden pääosassa? Mielestämme korkeakoulujen tulisi saada rahoitusta kaikista tuotetuista opintopisteistä riippumatta opiskelijan kotikorkeakoulusta.
  •  Olisiko elinikäisten oppijoiden opintopisteiden painoarvo rahoituksessa sama kuin perustutkinto-opiskelijoiden? Mielestämme korkeakouluja olisi hyvä kannustaa osallistumaan jatkuvan oppimisen mahdollistamiseen entistä laajemmalle joukolle ihmisiä. 

Jatkamme mielellämme keskustelua twitterissä aihetunnisteella #korkeakouluvisio.

Lisäksi Opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut verkkoaivoriihen korkeakouluvision toimeenpanosta. Verkkoaivoriiheen odotetaan runsaasti vastauksia, joten kannustamme osallistumaan ja pohdiskelemaan samalla alustamallin eri toteutusvaihtoehtoja.

Tämän tekstin blogasivat yhteistyössä Suomen Ekonomien, Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen (YKA) sekä Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) koulutuspolitiikan asiantuntijat

Suvi Eriksson (@SuviEriksson),
Piritta Jokelainen (@PirittaJ)
Niina Jurva (@NiinaJurva).