Tulevaisuuden epävarmuus haastaa työehtosopimusneuvottelut

Blogi 24.4.2018

Riikka Sipilä Asiamies, työmarkkina- ja yhteiskuntapolitiikka, Suomen Ekonomit Finanssialan vastuullinen asiamies


Työelämä ja työskentely-ympäristö muuttuvat ja työehtojen tulee muuttua mukana. Mikä toimi aikaisemmin, ei välttämättä toimi nyt tai tulevaisuudessa. Vuosikymmenien saatossa muovautuneet työehtosopimuskirjaukset eivät aina tunnista nykyistä työtä ja sen tarpeita.

Työehtosopimusten tehtävänä on turvata työntekijöiden oikeudet. Samalla niiden tulee kuitenkin mahdollistaa työnteko. Ilman työtä ei ole työpaikkoja eikä työntekijöitä, joita suojella.

Keskitettyjen ratkaisujen jälkeen oli vuorossa liittokierros

Liittokierroksella työehtosopimuksista neuvotellaan alakohtaisesti alojen omista lähtökohdista käsin. Tai niin ainakin pitäisi olla. Työantajapuolen tiukka koordinaatio kuitenkin johti siihen, että yleistä kustannusvaikutustasoa oli lähes mahdotonta ylittää niilläkään aloilla, joilla olisi ollut tarvetta suurille muutoksille. Tämä näkyi esimerkiksi rahoitusalalla, jossa kustannusraami vaikeutti tasapainoisen ratkaisun löytämistä.

Kiistaa toteutustavasta, ei itse asiasta

Vaikein kysymys rahoitusalan neuvotteluissa koski työaikoja. Työehtosopimus ei ole aikaisemmin mahdollistanut säännöllistä sunnuntaityötä. Lauantaityötä pankeissa on jo tehty, mutta se on edellyttänyt paikallista sopimista. Viikonlopputyön mahdollistaminen oli työnantajapuolen selkeä ykköstavoite tällä kierroksella.

Kiistassa ei ollut kyse siitä, saako viikonlopputyötä tehdä, vaan miten se tulee toteuttaa. Työnantaja olisi halunnut määrätä henkilöt viikonlopputyöhön. Työntekijäpuoli taas halusi sopia asiasta paikallisesti. Lauantaityötä koskevasta paikallisesta sopimisesta oli saatu hyviä kokemuksia. Sopimalla on mm. pystytty paremmin huolehtimaan siitä, että myös esimiehet ja asiantuntijat ovat saaneet lauantaityöstä paremmat korvaukset.

Riitojen taustalla pelko ja epävarmuus tulevasta

Rahoitusalan myllerryksessä on vaikea hahmottaa, millaista työtä tulevaisuudessa tehdään. Asiakaspalvelu siirtyy konttoreista mobiilipalveluihin ja alalle odotetaan uusia toimijoita, kun EU:n maksupalveludirektiivi mahdollistaa kolmansien osapuolten tarjoavan palveluja asiakkaille tilinpitopankkien lisäksi. Alan murros näkyy jo nyt konttorien lakkauttamisena, laajoina irtisanomisina ja uudelleen järjestelyinä. Samalla kun väki vähenee, laajennetaan palveluaikoja, mikä herättää suurta huolta henkilöstön keskuudessa. Riitojen taustalla oleviin huoliin vastaaminen onkin tärkein tehtävä asioista sovittaessa.

Rahoitusalalle saatiin viimein ratkaisu 25.3. kun valtakunnansovittelijan sovintoehdotus hyväksyttiin. Ratkaisun mukaan viikonlopputyöstä sovitaan ensisijaisesti paikallisesti ja toissijaisesti se toteutetaan vapaaehtoisten voimin. Mikäli vapaaehtoisia ei ole riittävästi, voi työnantaja lopulta määrätä puuttuvan määrän henkilöitä töihin. Malli pyrkii vastaamaan kaikkien osapuolten huoliin ja tarpeisiin.

Toimiva vuoropuhelu rakennetaan neuvottelukierrosten välillä, ei niiden aikana

Liittokierroksella neuvotteluja pitäisi käydä alan lähtökohdista lähtien. Mitä tiukemmin neuvottelijoiden kädet on sidottu esimerkiksi ”ylhäältä annetulla” kustannusraamilla, sitä vaikeampaa on löytää ratkaisu, jossa kaikkien osapuolten toiveita ja tarpeita pystytään huomioimaan.

Seuraavan kerran alalla neuvotellaan syksyllä 2019. Nyt jo on aloitettu yhteinen keskustelu alan tulevaisuudesta ja siitä, miten digitalisaatio, robotisaatio, tekoäly ja sääntely tulevat vaikuttamaan työntekoon. Yhteisen tulevaisuuskäsityksen luominen on jatkossa ensiarvoisen tärkeää. Sama koskee kaikkia muitakin aloja. Toimiva vuoropuhelu rakennetaan neuvottelukierrosten välillä, ei niiden aikana.