Urasiirron sietämätön vaikeus

Blogi 21.3.2019

Maikki Frisk Kirjoittajan intohimona on parantaa ihmisten ja yritysten kanssakäyntiä digitaalisin ja inhimillisin keinoin hyödyntäen dataa, digitaalisia prosesseja ja kanssaihmisten halua innovoida. Sivutoiminen yrittäjä. FM, MBA.


Työnhakija voidaan edelleen leimata ylipäteväksi hänen hakeutuessaan uusille aloille nykyistä tai aiempaa hierarkkisesti alemman tason työpaikkoihin. Toisaalta hänellä ei uudella alalla ole ilman alan aiempaa osaamista juurikaan mahdollisuutta hakea suoraan korkeammankaan tason tehtäviin. Munakanaongelma on kypsä.


Ylipätevät ICT-työntekijät

Vuosien 2011-2015 aikana Suomessa käytiin läpi monet YT-neuvottelut ja irtisanomisuutiset alkoivat olla arkipäivää. Muiden muassa Nokia, Nokia Siemens Networks, Siemens, Valio, Sandvik, OP, Microsoft, Finnair, Metso ja Yle kohauttivat uutisillaan. Noina vuosina työnhakumarkkinoille vapautui erityisen paljon ICT-alan työntekijöitä. Yle uutisoi vuonna 2014 työnhakijoiden törmäävän tämän tästä kielteiseen ratkaisuun, jota perusteltiin ylipätevyydellä. Ylipäteväksi leimatun työmotivaatiota ja lojaaliutta kyseenalaistettiin samaan aikaan, kun työntekijöitä yritysten sisällä kannustettiin sisäiseen kiertoon.
 

Motivaation mitta

Pieni haastattelukierros entisten ja nykyisten tuttujen työttömien kesken osoitti, että ylipätevyysongelma ei ole historiaa. Aiempien työpaikkojen ja alojen poistuessa tai menettäessä hohtoaan työnhakijat ja -tekijät hyödyntäisivät mielellään osaamistaan uusilla alueilla. Uraa on aiemmin saatettu tehdä ns. kovilla aloilla; on innovoitu ja markkinoitu teknisiä, kaupallisia tuotteita tai palveluita ja nyt olisi halua hyödyntää osaamista esimerkiksi maailmanparannus mielessä.
 
Realiteetti väläyttelee kuitenkin hampaitaan: Työnhakija voidaan edelleen leimata ylipäteväksi hänen hakeutuessaan uusille aloille nykyistä tai aiempaa hierarkkisesti alemman tason työpaikkoihin. Toisaalta hänellä ei uudella alalla ole ilman kyseisen teollisuuden alan aiempaa osaamista juurikaan mahdollisuutta hakea suoraan korkeammankaan tason tehtäviin. Munakanaongelma on kypsä.
 
Jo vuoden 2014 turhautuneissa kommenteissa tuotiin selkeästi ilmi, että työnhakija ei suinkaan välttämättä juokse tittelin tai palkan perässä ja että työnhakija on työpaikkaa hakiessaan oletusarvoisesti motivoitunut. Motivaation takana voi olla urasuunnan muuttaminen, vähemmän hektisen työtahdin hakeminen tai jokin muu syy. Huvikseen ei kukaan kuluta aikaa työnhakemiseen, CV:n hiomiseen, haastatteluihin valmistautumiseen ja niissä itsensä myymiseen. Työnhaku on raskasta, itsensä esilletuominen ja kehuminen on kuluttavaa.
 
Aiemmin mainittua kasvavaa yritysten sisäistä kiertoa ja koulutusta vasten vuosia jatkunut ongelma tuntuu oudolta. Onko ulkoa tuleva työnhakija jotenkin fundamentaalisesti erilainen? Eikö hänen voida ajattelevan oppia, edistyä ja sitoutua? Samaan aikaan teknologia ympärillämme muuttuu sen verran vauhdikkaasti, että mukana pysyy vain jatkuvalla koulutuksella. Tällaisessa maailmassa kukaan ei voi olla ylipätevä.
 
Onnistuneitakin esimerkkejä urasiirrosta toki löytyy. Usein niiden takana on juuri oman yrityksen perustaminen ja mahdollisesti säästöjen käyttäminen yleishyödyllisen työn tukemiseen. Ei liene aivan sattumaa, että Suomessa syntyy vuosittain noin sata start-up-yritystä. Ihmisen perustarpeisiin kuuluu työnteko ja tunne, että häntä tarvitaan.
 

Kaiken digitalisointi

Digitalisaatio ja datan hyödyntäminen ei ole enää harvojen yritysten temmellyskenttä. Digitaalinen transformaatio koskettaa kaikkia teollisuudenaloja. Tekoäly, koneoppiminen, ennakoiva analytiikka, IoT ja liikkuvan työn tukena olevat langattomat ratkaisut, niiden luominen, ymmärtäminen ja prosessoiminen kuuluvat niin logistiikkaan, energiaratkaisuihin, isännöintiin, terveydenhuoltoon, koulutukseen, markkinointiin, kiinteistövälitykseen kuin kansainväliseen kauppaan. Eipä äkkiseltään tule mieleen toimialaa, jonka liiketoimintaprosesseja digitaalisuus ei nopeuttaisi.
 
Kun ymmärtää digitalisoinnin lainalaisuudet ja mahdollisuudet, on avoimella ja kuuntelevalla asenteella helppo soveltaa sopivat ratkaisut alalle kuin alalle. Paras tulos saadaan usein aikaiseksi saattamalla yhteen digitaalisuuden asiantuntija ja muutoksen kohteena olevan teollisuudenalan sisältöasiantuntija. Kaikki hyötyvät.
 

Mitä työnantaja pelkää?

Vaurastuneen Suomen myötä yksilöt ovat enenemässä määrin asiantuntijoita, jotka seuraavat intohimoaan. Työn merkitys statussymbolina tai puhtaasti leivän ja voin mahdollistajana on pienentynyt. Johtaminen on enemmänkin esteiden poistamista asiantuntijoiden tieltä. ICT-alalla on pitkään noudatettu itsensä johtamisen periaatteita.
 
Ammatit muuttuvat kiihtyvään tahtiin. Listauksia sellaisista poistuvista ammateista, jotka tällä hetkellä ovat hyvinkin tyypillisiä ja suosittuja, on julkaistu jo muutaman vuoden ajan. Varmaa on, että ICT, digitaalisuus, data tulevat olemaan osana lähestulkoon mitä tahansa ammattia. Tätä vasten onkin mielenkiintoista, jos kyseisten alojen asiantuntijoiden urasiirtoa ei kannusteta.
 
Työpaikassa ei tänä päivänä muutenkaan enää viihdytä ja viivytä vuosikymmeniä. Henkilöstö vaihtuu, työntekijät liikkuvat eteen, sivulle, ylös ja alas. Korkein vaihtopiikki näyttää löytyvän 3 vuoden kohdalla, joskin työtehtäviä vaihdetaan usein tiheämminkin: 1-2 vuoden sykleissä. Työt muuttuvat, tehtävät muuttuvat, yritysten tarpeet muuttuvat.
 
Hän, joka nyt vaikuttaa ylipätevältä, saattaa vuoden päästä solahtaa ennakkoluulottomassa yrityksessä juuri siihen kaikin puolin yritystä eteenpäin vievään, oikeaan koloon opeteltuaan ensin alan perusasiat, tuoden samalla vahvaa osaamista muilta aloilta. Eri teollisuudenalojen ristiin pölyttäminen tarjoaa erinomaisen innovaatiopohjan.
 
Otsikon ongelma on kuitenkin edelleen tätä päivää. Miten tästä eteenpäin?
 
 
Lähteet:
https://yle.fi/uutiset/3-7589715)
https://sakaribehm.wordpress.com/2015/10/05/irtisanotut-2013-2019/
https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/yritykset/etla-suomessa-syntyy-vuodessa-sata-startup-yritysta-vain-yksi-yritys-on-onnistunut-kasvamaan-todella-isoksi-6725954
https://www.palta.fi/tulevaisuuden-johtajuus/uusi-johtaminen-on-esteiden-poistamista/
http://www.tyoelama2020.fi/luottamuspaaoma/suomalaisen_johtamisen_tila_ja_tulevaisuus
https://www.monsterklubi.fi/kuinka-usein-kannattaa-vaihtaa-tyopaikkaa/
https://tyopaikat.oikotie.fi/tyontekijalle/artikkelit/nain-ammatit-muuttuvat
https://www.tekniikkatalous.fi/tyoelama/2014-07-17/10-yleist%C3%A4-ammattia-jotka-katoavat-vuoteen-2022-menness%C3%A4---onko-omasi-listalla-3320714.html
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/65587-raportti-nama-ammatit-haviavat-ensin-suomesta-onko-omasi-listalla