Opintojen ohjaus, kansainvälisyys, ura ja ansiot - koontiraportti: ekonomit varovaisen tyytyväisiä työuraansa

(Raportti on julkaistu marraskuussa 2014.)

Kauppatieteiden tohtorit ja vastavalmistuneet kauppatieteiden maisterit ovat pääosin tyytyväisiä saamaansa koulutukseen ja varovaisen tyytyväisiä työuraansa. Palautteessa nousevat esille vastavalmistuneiden ekonomien moninaiset urapolut sekä selkeästi nais- ja miesekonomien erot työllistymisessä, työsuhteenlaadussa ja palkassa. 

Tyytyväisyys opintojen ohjaukseen ja kansainvälisyyteen

Maisterin tutkinnon suorittaneet olivat pääosin tyytyväisiä ohjaukseen sekä tuki- ja neuvontapalveluihin, etenkin kirjastojen tarjoamiin palveluihin (4,0/5); hieman varauksellisemmin tyytyväisiä tutkielmaohjaukseen (3,6/5) ja vähiten tyytyväisiä tai tyytymättömimpiä opettajien antamaan tuutorointiin (2,9/5).

Jatko-opintojen ohjauksen ja väitöskirjatyön ohjauksen osalta vastaajat olivat tyytyväisempiä varsinaiseen väitöskirjaohjaukseen ja hieman varauksellisempia muuhun jatko-opintojen ohjaukseen. Ohjaajien tieteellistä pätevyyttä pidettiin hyvänä (3,9/5), mutta ohjauksen määrän suhteen vastaajat olivat kriittisempiä (3,4/5). Kaikkien teemojen osalta miehet olivat ohjaukseen hieman naisia tyytyväisempiä.  

Vastavalmistuneet olivat tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä siihen, miten koulutus oli tukenut kansainvälistymistä, eli osallistumista opiskelijavaihtoon (4,1/5), ja toiminta-kykyä kansainvälisillä foorumeilla (4,0/5). Vastaajat olivat myös tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä kielten ja viestintävalmiuksien opetuksen tasoon ja pitivät koulutuksen tuottamia viestintävalmiuksia työn kannalta tärkeinä.

Poikkeuksen muodosti ruotsin kieli,  jonka viestintävalmiuksia arvostivat lähinnä ruotsinkielisistä yksiköistä valmistuneet.

Vastavalmistuneet työllistyvät hyvin

Vastavalmistuneista noin kaksi kolmannesta oli vakituisessa tai määräaikaisessa koko-päivätyössä tai toimi yrittäjänä. Töitä ilmoitti hakevansa 15 prosenttia vastaajista.

Miehet olivat hieman naisia useammin vakituisissa kokopäivätöissä (51 % vs. 44 %), naiset puolestaan määräaikaisissa kokopäivätöissä (20% vs. 13%).

Viisivuotisseurantojen perusteella työtä hakevien osuus vähenee hyvin pieneksi viiden vuoden kuluessa. Viisivuotisseurannan vastausten perusteella vakituisissa kokopäivätöissä oli 77 prosenttia vastaajista ja vakituisissa, määräaikaisissa kokopäivätöissä tai yrittäjinä toimivien osuus oli yhteensä 86 prosenttia vastaajista. Työttömien osuus oli noin 1 prosenttia vastaajista.


Miehet olivat selvästi naisia useammin vakituisissa kokopäivätöissä (87 % vs. 69 %). Naisista erotusta vastaava osa oli perhevapaalla, mutta kyselyissä ei pyydetty selvittämään sitä, minkä tyyppinen työpaikka heitä odotti odottamassa, joten ei ole täyttä varmuutta siitä, selittäisikö perhevapaalla olo selittäisi eron miesten ja naisten työtilanteen välillä.

Vastavalmistuneille kohdistetun kyselyn perusteella naisten todennäköisyys päätyä osa-aikaisiin ja/tai määräaikaisiin töihin näyttää olevan huomattavasti todennäköisempää kuin miehillä. Pääainekohtaisessa erottelussa tuli myös esiin, että tietyissä pääaineryhmissä naiset ja miehet näyttivät reagoivan työnsaannin haastavuuteen eri tavoin.

Naiset ottivat herkemmin vastaan sellaisia työpaikkoja, joissa heidän asemaansa heikensivät määräaikaisuus tai osa-aikaisuus. Miehet näyttivät mieluummin odottavan parempaa työtä kuin ottavan määräaikaisen tai osa-aikaisen työn.

Kun vastavalmistuneilta kysyttiin työtehtävien luonteesta, yleisin vaihtoehto oli asiantuntijan tehtävät (44 %). Tämän jälkeen tulivat toimihenkilön tehtävät (28%) ja kolmantena erilaiset johdon tehtävät ja esimiestehtävät (16 %).

Kun sijoittumista verrattiin sukupuolen mukaan, tuli esiin se, että miesten ja naisten urapolut poikkesivat useimmilla aloilla toisistaan. Esimerkiksi johtamisen pääaineryhmässä miehet sijoittuivat naisia selvästi useammin asiantuntijatehtäviin (46 % vs. 38 %), naiset puolestaan miehiä useammin toimihenkilötehtäviin (33 % vs. 20 %).

Tilanne vaihteli pääaineryhmittäin: sukupuoli näytti ohjaavan työhön sijoittumista etenkin johtamisen, kansainvälisen liiketoiminnan ja markkinoinnin pääaineryhmistä valmistuneilla, mutta vähemmän laskentatoimen pääaineryhmästä ja rahoituksen pääaineryhmästä valmistuneilla.

Tohtorin tutkinnon suorittaneiden työtilanne erosi selvästi muun uran valinneista: vakituisissa kokopäivätöissä oli vain vajaa puolet vastaajista, ja etenkin naisten työtilanne vaikutti epävarmalta. Naiset tekivät väitöskirjansa hieman miehiä nopeammin, mutta miehet sijoittuvat useammin vakituisiin tai määräaikaisiin kokopäivätöihin. Miesten hieman parempaa tilannetta näyttää selittävän se, että he työllistyivät hieman naisia useammin yrityksiin, kun taas naiset työskentelivät useammin yliopistoissa, joissa määräaikaiset työt ovat yleisiä.

Vastavalmistuneiden ansiot nousevat reilusti ensimmäisten vuosien aikana

Vastavalmistuneiden ansioiden keskiarvo oli 3178 euroa kuukaudessa vuoden 2013 rahan arvon mukaan. Naisten ansioiden keskiarvo oli 13 prosenttia miesten ansioiden keskiarvoa matalampi. Lisäksi miesten ansioiden hajonta oli paljon naisten ansioiden hajontaa suurempi.

Viisivuotisseurannan tietojen perusteella sekä vastaajien tulot että tuloerot kasvoivat viiden vuoden kuluessa. Maisterin tutkinnon suorittaneiden ansiot nousivat viiden vuoden kuluessa noin 50 prosentilla. Miesten tulot kasvoivat naisten tuloja voimakkaammin, eli miesten ja naisten ansioiden välinen ero kasvoi.

Pääaineittain verraten keskimääräiset ansiot jakautuivat kolmeen ryhmään: kärjessä olivat rahoituksesta valmistuneet, joiden ansiot olivat kolmanneksen suuremmat listalla seuraavina oleviin verraten. Heikoimmin ansaitsevien ryhmän muodostivat oikeus-aineista, kansantaloustieteestä ja markkinoinnista valmistuneet.

Miesten ja naisten tuloerojen luonne vaihteli pääaineryhmittäin. Vastavalmistuneille oli tyypillistä, että naiset olivat yliedustettuina alemmissa alimmissa tuloluokissa ja miehet ylimmissä. Tämä tulee hyvin esiin etenkin johtamisen pääaineryhmässä.

Kansainvälistä liiketoimintaa opiskelleiden miesten osalta tilanne oli monimutkaisempi, sillä heitä löytyi hieman polarisoituneesti sekä ylimmistä että alimmista tuloluokista. Laskentatoimen pääaineryhmässä sekä miehet että naiset sijoittuvat "puolivälin" tuloluokkiin, mutta miehet olivat ikään kuin yhtä luokkaa ylempänä.

Markkinoinnin pääaineryhmässä naiset olivat voimakkaasti aliedustettuina ylemmissä tuloluokissa ja yliedustettuina alemmissa. Rahoituksen pääaineryhmässä sekä miehet että naiset olivat (muihin pääaineryhmiin verrattuna) yliedustettuja ylimmissä tuloluokissa, mutta miehet näyttivät olevan vielä hieman naisia ylempänä. Viisivuotisseurannan tiedot noudattivat samaa mallia kuin vastavalmistuneillakin, mutta tuloerot kasvoivat desiilien välillä. Lisäksi miesten osuus ylemmissä tulodesiileissä vahvistui.

Miesten ja naisten ansiotason erot:

1. Miehet sijoittuvat naisia todennäköisemmin tehtäviin, joissa on huippuansiot. Läheskään kaikki miehet eivät huippuansioihin pääse, mutta heillä se on naisia todennäköisempää. Huipputuloihin yltäviä miehiä löytyy kaikista pääaineryhmistä, mutta rahoituksen ja yrittäjyyden pääaineryhmästä eniten.

2. Naiset sijoittuvat miehiä todennäköisin tehtäviin, joissa ansiot ovat keskimääräistä alemmat. Tähän ryhmään kuuluvat markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan pääaineryhmistä valmistuneet. Vähän ansaitsevia on myös miesten joukossa, mutta suhteessa vähemmän.

3.Tietyillä aloilla miesten ja naisten todennäköisyys sijoittua matalapalkkaisiin tehtäviin on pieni, mutta miehet  ansaitsevat systemaattisesti hieman enemmän. Tähän ryhmään kuuluvat laskentatoimeen ja rahoitukseen liittyvistä pääaineista valmistuneet.

Ekonomit varovaisen tyytyväisiä työuraansa

Vastavalmistuneista  noin 15 prosenttia ilmoitti hakevansa töitä. Viisivuotisseurannan perusteella työttömien osuus laski viiden vuoden kuluessa noin prosentin tasolle. Kauppatieteiden alalta valmistuvat työllistyvät siis suhteellisen hyvin. Tilanne ei kuitenkaan ole ongelmaton, sillä  osa valmistuneista on koulutusta vastaamattomissa töissä tai muuten epätyydyttävässä työtilanteessa.

Kun viisi vuotta työelämässä olleita pyydettiin arvioimaan tyytyväisyyttään työuraansa, arvosanojen keskiarvo oli asteikolla yhdestä viiteen 3,7, eli vastaajat olivat varovaisen tyytyväisiä.

Miehet olivat hieman, mutta tilastollisesti merkittävissä määrin naisia tyytyväisempiä (3,9 vs. 3,6). Tohtoritutkinnon suorittaneiden osalta arviot olivat samaa tasoa, eli vastausten keskiarvo oli 3,8. Miesten ja naisten ero oli pienempi (4,0 vs. 3,7), merkitykseltään lähinnä suuntaa antava. 

Raportin taustat

Tutkimuksessa selvitettiin maisterin tutkinnon ja tohtorin tutkinnon suorittaneiden arvioita koulutukseen sisältyvästä ohjauksesta ja muusta tuesta, kansainvälistymisestä, kielten ja viestintätaitojen opetuksesta sekä vastaajien työuraa ja ansiota valmistumisen jälkeen.

Keskeisinä lähteinä olivat vastavalmistuneilta vuosina 2009–2013 kerätty palaute; vuosina 2005 ja 2007 valmistuneilta viisi vuotta valmistumisen jälkeen kerätty palaute sekä vuosina 2008 ja 2009 tohtorin tutkinnon suorittaneilta  noin 2–3 vuotta valmistumisen jälkeen kerätty palaute.

Kun seuraavassa verrataan vastavalmistuneiden, viisi vuotta työelämässä olleiden sekä tohtorin tutkinnon suorittaneiden vastauksia, on hyvä muistaa, että kyse ei ole saman ryhmän pitkäaikaisseurannasta, vaan suurin piirtein samoina vuosina näiltä ryhmiltä kerätystä "poikkileikkausaineistosta." Koontitutkimuksen teki Suomen Ekonomien toimeksiannosta Timo Ala-Vähälä.

Lue koko raportti

Ota yhteyttä

Tutkimuspäällikkö

Juha Oksanen

p. +358201299248

juha.oksanen@ekonomit.fi