Opetuspalkinnon voiton Vaasaan toi teorian ja käytännön nerokas yhdistelmä

Hyödynnettävyys työelämässä sekä teorian ja käytännön toimiva kokonaisuus ratkaisi opetuspalkinnon 2014 voiton Vaasan yliopistoon. Hyvää on myös voittaneen kurssikokonaisuuden kehittäminen yhdessä opiskelijoiden kanssa ja sen monistettavuus muihin yliopistoihin.

Kurssikokonaisuuden toteutus yhdistää teorian ja käytännön kiinnostavalla tavalla toisiinsa ja opiskelijoiden motivaatiota lisää kursseista muodostuva jatkumo, perusteli tämän vuoden opetuspalkinnon valintaraati voittajan valintaa.

Vuoden 2014 opetuspalkinnon sai Vaasan yliopisto markkinoinnin pääaineopiskelijoille suunnattu 15 opintopisteen kurssikokonaisuus tilastotieteiden johdantokurssi, tilastollinen tietojenkäsittely ja markkinoinnin analyysit. Opetuspalkinnon saivat kurssien opettajat kauppatieteellisestä tiedokunnasta yliopisto-opettaja Minna-Maarit Jaskari ja tutkijatohtori Katarina Hellen sekä päätoiminen tuntiopettaja Christina Gustafsson teknillisen tiedekunnan matemaattisten tieteiden yksiköstä.

Kurssikokonaisuutta voittajaksi ehdottanut ainejärjestö Warrantti ry valitsi kurssikokonaisuuden ehdokkaakseen siksi, että sen avulla teoria ja käytäntö yhdistyvät luovalla tavalla. Kursseilla oppii teoriaa, käytäntöä ja soveltamista. Esityksen voittajasta laatinut Warranttin koulutusasioista vastaava Pauliina Rintala kertoo, että kurssista on tullut paljon hyvää palautetta kylteriopiskelijoilta.

"Kurssien lähtökohtana on yhdistää tieto kokonaisuudeksi ja osaamiseksi sekä varmistaa, ettei tieto jää irrallisiksi osiksi vaan yhdistää saamansa tiedon käytäntöön ja linkittää oppimansa työelämään. Markkinointiekonomin perusosaamiseen kuuluu tilastollisten analyysien ymmärtäminen, sillä tilastolliset analyysit voivat auttaa ekonomia tekemään parempia päätöksiä", Warrantin esityksessä perusteltiin.

Erityisen hyvää kurssikokonaisuudessa Minna-Maarit Jaskarin mielestä on, että se tasapainoilee tiedollisten ja taidollisten valmiuksien kanssa.

"Opiskelijan pitää sekä rakentaa käsitteellistä ja teoreettista osaamista, että pyrkiä soveltamaan tietoa. Kokeilun ja kokemuksen kautta tieto syvenee ja muuttuu ymmärrykseksi", Jaskari sanoo.

"Erityisen hyvää on se, että tilastotieteen opetus ja soveltaminen markkinoinnin tutkimukseen on saatu järkeväksi kokonaisuudeksi, jossa on mukana sekä teoriaa että käytäntöä", Christina Gustafsson arvioi kurssikokonaisuutta.

Mitä on hyvä opetus?

Hyvässä opetuksessa on mukana teoriaa ja käytäntöä, Gustafsson sanoo.

"Hyvää opetusta antaa opettaja, joka on asiantuntija alallaan. Opetuksen täytyisi olla vuorovaikutteista.

Opettajan täytyy olla kiinnostunut ja innostunut omasta alastaan. Hänen tulee olla myös ajan tasalla siitä, mitä omalla alalla, mutta myös muussa maailmassa on meneillään. Opetuksen tulee olla johdonmukaista, loogista ja selkeää."

Pauliina Rintalan mielestä hyvää opetusta on tieto, jota opiskelija voi hyödyntää valmistuttuaan työelämässä. 

Hyvään opetukseen on varmasti yhtä hyvää vastausta kuin opettajaakin, Jaskari ja Hellen miettivät. Voittajakurssikokoinaisuudessakin on kolme opettajaa.

Nykyaikainen opettaminen pyrkii Jaskarin mielestä aktivoimaan opiskelijaa itsenäiseksi tiedon omaksujaksi ja opettajan tehtävänä on oivalluttaa opiskelijaa ja saattaa häntä ristiriitaisten tilanteiden äärelle. Näissä tilanteissa syntyy oppimista.

Hellen painottaa, että hyvä opetus rakentuu hyvin suunniteltuun kurssikokonaisuuteen, jossa opiskelijan onnistumista tuetaan riittävällä ohjeistuksella. Harjoitustyöt ovat tarkasti mietittyjä.

Teoria on toimiva työkalu

Teorialla on Hellenin ja Jaskarin mielestä epäoikeudenmukaisesti huono maine vaikka hyvä teoria on oiva työkalu ymmärtämään ja analysoimaan erilaisia ilmiöitä. Tästä syystä yliopistojen tulisi heistä opettaa yliopistojen vahvuutta - eli teorioiden ymmärtämistä.

Henkilökohtaisille mielipiteille annetaan heistä liikaa painoarvoa, olivatpa ne sitten paremmin tai huonommin perusteltuja. Tämä trendi näkyy myös yliopistomaailmassa, jossa opiskelijat usein rakentavat argumentteja perustuen omiin kokemuksiin tai omiin mielipiteisiin.

"Toki mielipiteillä ja omalla kokemuksella on oma arvonsa, mutta omaan napaan tuijottaminen johtaa usein suhteellisen pinnalliseen ajatteluun ja se voi olla pahasti virheellinen. On paljon parempi rakentaa omaa argumentointia empiirisen näytön perusteella eikä siihen mitä sattuu olemaan mieltä. "

Nykyinen keskustelu työelämälähtöisestä opetuksesta on Hellenin ja Jaskarin mielestä tärkeää, koska se antaa opiskelijoille realismia oppimiseen. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että yliopistotasoinen oppiminen ei ole vain muutamiin havaintoihin ja omaan kokemukseen perustuvaa.

Yliopisto-opetuksen tulisi heistä rakentua tästä eteenpäin kriittisesti, tasapainoillen tiedon ja taidon välimaastossa. Opiskelijoita tulisi siis ohjata rakentamaan ajatteluaan ja argumenttejaan empiirisen näytön ja aiemman tiedon perusteella.

"Kauppatieteellinen opetus, erityisesti markkinointi, on luovan ajattelun yhdistämistä liiketalousajatteluun. Asioiden ajatteleminen uudella tavalla, asiakkaiden syvällinen ymmärtäminen sekä markkinointi- ja liiketoimintakonseptien kokonaisvaltainen kehittäminen ovat osa-alueita, joita kauppatieteellisessä opetuksessa on hyvä kehittää kaikilla tasoilla," Jaskari sanoo.

**

Kuva 1: Opetuspalkinnon voittajat Vaasan yliopistosta Christina Gustafsson (vas.), Katarina Hellen ja Minna-Maarit Jaskari.
Kuva 2: Voittajasta esityksen tehnyt ainejärjestö Warranttin koulutusasioista vastaava Pauliina Rintala.