Asiantuntijoita ei johdeta oikein

Asiantuntijoiden ja esimiesten näkemykset osaamisen johtamisen onnistumisesta työpaikoilla poikeavat toisistaan. Asiantuntijat pitävät omaa motivaatiotaan ja kykyään osaamisen kehittämiseen korkeana.  Esimiehet kokevat, että parannettavaa on. Osaamisen johtaminen voidaan pelastaa, kun tavoitteet johdetaan strategiasta. Asiantuntija-aloilla haasteena on jatkuva kehittyminen.

Suomen Ekonomien jäsenet työskentelevät tyypillisesti osaamiskeskeisillä aloilla erilaisissa asiantuntijaorganisaatioissa, joissa sekä esimiehet että alaiset ovat korkeasti koulutettuja.

Samalla näillä aloilla vaaditaan, että osaaminen päivittyy ja kehittyy jatkuvasti. Tämä kehittyminen ei tapahdu automaattisesti työn ohessa työtä tehden, vaan se vaatii organisaatiolta kykyä tunnistaa osaamisen kehittämisen määrä ja suunta.

Kehittymistä voidaan tukea hyvällä työnohjauksella, onnistuneella esimiestyöskentelyllä, tehokkaalla koulutussuunnittelulla ja yleensäkin antamalla asiantuntijalle tilaa kehittyä työssään.

Tutkimus paljasti suuria eroja siinä, kuinka asiantuntija-alaiset ja heidän esimiehensä näkevät osaamisen johtamisen toteutuvan organisaatioissa. Tämä havaittiin jo tutkimuksen peruskysymyksissä: esimiehistä 81 prosenttia koki osaavansa tunnistaa alaisensa osaamisen hyvin, kun samaan aikaan asiantuntijoista vain 57 prosenttia jakoi saman näkemyksen.

Ja peräti 22 prosenttia asiantuntijoista näki, että esimies ei tunnista lainkaan heidän osaamistaan. Samoin esimiesten arvio osaamisen johtamisen onnistumisesta kokonaisuutena oli parempi kuin asiantuntijoiden, sillä 53 prosenttia esimiehistä kokee oman organisaation osaamisen johtamisen onnistuneeksi ja vain 32 prosenttia asiantuntijoista kokee samoin.

Kautta linjan esimiesten näkemys onnistumisesta oli parempi kuin heidän alaistensa. Kuinka tämä on mahdollista? Onko kyseessä tavallinen "pomo ei ymmärrä" – vastakkainasettelu, vain onko kyseessä syvempi ilmiö?

Strategia voi pelastaa

Vastaajat, jotka näkivät strategian mukaisen johtamisen onnistuneen hyvin, pitivät myös osaamisen johtamista erittäin onnistuneen. Ja toisinpäin: kokemus strategian mukaisen johtamisen epäonnistumisesta korreloi huonon osaamisen johtamisen kanssa. Tässä vertailussa vastaajan roolia merkittävämpi tekijä olisi siis näkemys strategiasta ja sen toteutumisesta asiantuntijoiden johtamisessa.

Mistä näkemyserot voivat johtua?

Asiantuntija-aloilla on tyypillistä, että alainen tietää työstään enemmän kuin esimies. Hän saattaa myös olla koulutetumpi tehtävään kuin yrityksen johtoporras. Esimiehen täytyy tiedostaa tämä ja toimia sen mukaisesti.

Jos esimiehen ja alaisen välille syntyy näkemysero osaamisen kehittämisestä, on kyseessä joka tapauksessa vähintään kommunikointiongelma, vaikka esimies sinällään olisi toteuttanut organisaation asettamat, strategian mukaisen osaamisen johtamiseen liittyvät tehtävät. Kysymys kuuluukin, onko alainen tietoinen näistä tehtävistä, onko hän tietoinen yrityksensä strategiasta?

Jos kyse on kommunikointiongelmista, ne voidaan ratkaista, tosin työtä sekin vaatii. Jos kommunikoinnin takana on muita, suurempia ongelmia, on kyse jo melko vakavasta asiasta.

Eräs tutkimuksessa selvinnyt epäkohta nimittäin osoitti, että Suomen Ekonomien jäsenien organisaatioissa saattaa olla syntymässä osaamisvajeeksi kutsuttu tilanne. Ylivoimainen enemmistö tutkimukseen osallistuneista arvioi, että lähivuosien aikana heidän alallaan tarvitaan runsaasti uutta osaamista – sekä tiedollista että taidollista. Samaan aikaan enemmistö arvioi, että heidän organisaatioidensa osaamisen kehittymistä tukevat prosessit eivät ole kunnossa, tai niitä ei käytetä oikein.

Jos nämä molemmat näkemykset pitävät paikkansa, ollaan pian tilanteessa, jossa osaamista ei ole tarpeeksi. Tämän välttäminen vaatii asian tarkempaa selvittämistä ja, jos aihetta on, nopeaa toimintaa.

Näin tutkimus tehtiin

Suomen Ekonomit teetti syksyn 2013 aikana laajan haastattelu- ja kyselytutkimuksen jäsenistölleen. Tutkimuksen toteutti asiakastutkimuksiin erikoistunut Onway Oy. Toteutustapana käytettiin laajaa web-kyselyä sekä henkilökohtaisia haastatteluja, joihin osallistui yhteensä 1255 vastaajaa.

Haastatteluihin osallistui 24 henkilöä, loput vastasivat kyselyyn. Vastaajista 479 oli esimiesasemassa, asiantuntijan roolissa oli 745 henkilöä.

Tutkimuksen keskeisin tavoite oli selvittää, kuinka osaamisen johtaminen onnistuu yrityksissä ja organisaatioissa. Lisäksi haluttiin tuottaa tietoa siitä, mikä yksittäisille osaajille tärkeää on ja miten osaamisen johtaminen kehittyy tulevaisuudessa.

Tutkimuksen avulla halutaan ymmärtää, kuinka ekonomien ja näiden organisaatioiden pitää kehittyä, että ne pysyvät kilpailukykyisinä myös tulevaisuudessa. Kuinka Suomen Ekonomit pystyy tukemaan ekonomeja tässä tavoitteessa, mitä asioita pitää nostaa julkiseen keskusteluun ja mitä asioita pitää ottaa huomioon Suomen Ekonomien omassa palvelu- ja koulutustarjonnassa?

Lue koko raportti (Slidesharessa)

Ota yhteyttä

Tutkimuspäällikkö

Juha Oksanen

p. +358201299248

juha.oksanen@ekonomit.fi