Tasa-arvo ei etene lässyttämällä – perhevapaajärjestelmä on uudistettava!

Naisten ja miesten välinen tasa-arvo on Suomessa yleisesti tunnustettu työelämän tärkeäksi perusarvoksi. Siitä huolimatta paljon on vielä tehtävää.
 
Ylivoimainen keino edistää tasa-arvoa työelämässä on uudistaa perhevapaajärjestelmä. Muut tasa-arvoa edistävät uudistukset ovat yhteensäkin merkityksettömiä perhevapaajärjestelmän rinnalla.
 

Mitä jos isät olisivat enemmän kotona lasten kanssa?

Perhevapaauudistuksen merkitys on tasa-arvon kannalta ensisijainen, koska perhevapaiden jakaantumisella on selvä yhteys muun perhevastuun jakaantumiseen. Vain tasaisesti jaettu perhevastuu voi johtaa tasa-arvoiseen työelämään.
 
Perhevapaita uudistettaessa on keskityttävä isien vapaiden lisäämisen ohella järjestelmän joustavuuteen. Etuusjärjestelmän on mahdollistettava kaikki tavat käyttää vapaita, jos työntekijä ja työnantaja pääsevät niistä sopimukseen.
 

Isien mahdollisuutta käyttää perhevapaita tulee myös parantaa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä asenteisiin: isillä on todettu olevan vaikeuksia pitää perhevapaita – moni työnantaja, erityisesti miesvaltaisilla aloilla, suhtautuu pitkiin perhevapaisiin lapsen äidille kuuluvana tehtävänä ja mahdollisuutena.

 
Hyvää perhevapaajärjestelmää ei voi rakentaa ilman kustannuksia. Kaikkien osapuolten on osallistuttava maksutalkoisiin. Syntyvyyden laskiessa myös perhevapaakustannukset ovat laskeneet, mutta pitkällä tähtäimellä tämä tulee kalliiksi. Lasten hankkiminen on tehtävä houkuttelevammaksi takaamalla hyvä perhevapaajärjestelmä ja laadukas päivähoito. Myös vaihtoehtoiskustannukset on syytä huomioida.
 
Nykyisellä perhevapaajärjestelmällä menetämme parhaiten koulutetun työvoimamme pitkäksi aikaa työmarkkinoiden ulkopuolelle.
 

Tavoitteenamme tasa-arvoinen työelämä

Olemme tehneet aktiivista työtä tasa-arvon kehittämiseksi jo pitkään. Meillä on siihen hyvä syy: jäsenet. Jäsenemme jakautuvat melko tasaisesti miehiin ja naisiin. Olemme ratkaisemassa heidän työelämässään kohtaamia haasteita.
 
Yksi suurimpia tasa-arvohaasteita on esimerkiksi selittämätön palkkaero. Yksityisellä sektorilla se on mies- ja naisekonomien välillä noin 11 prosenttia. Eron kaventamiseen paras lääke olisi juuri perhevapaauudistus.
 
Tasa-arvotyö on haasteellista, sillä kehittymisen esteenä olevat asenteet ovat juurtuneet syvälle. Hyvä alku asennemuokkaukselle ovat työpaikat, joissa tavoitteellisesti edistetään tasa-arvoa, kohdellaan työntekijöitä yhdenvertaisesti sukupuolesta riippumatta sekä taataan tasapuoliset mahdollisuudet uralla etenemiseen. Asennemuutostalkoisiin tarvitaankin työelämässä kaikki: naiset ja miehet, esimiehet ja johto.
 
Toivomme rehellistä ja avointa tasa-arvokeskustelua! Vain sen kautta muutos on mahdollinen.
 

Lue lisää aiheesta

angle-left Miehet pitävät työelämää huomattavasti tasa-arvoisempana kuin naiset

Miehet pitävät työelämää huomattavasti tasa-arvoisempana kuin naiset

Uutinen 28.5.2019

Suomen Ekonomien jäsenilleen teettämän tasa-arvokyselyn tulokset paljastavat naisten ja miesten kokemukset työelämän tasa-arvosta voimakkaasti toisistaan poikkeaviksi. Miesekonomeista melkein 90 prosenttia kokee työelämän tasa-arvoiseksi, naisista vain 58 prosenttia.



Kyselyssä selvitettiin muun muassa näkemyksiä työn ja perheen yhteensovittamisesta, lasten hoitovastuun jakautumisesta ja perhevapaiden vaikutuksesta uraan ja palkkaan.
 
  • Miehistä lähes 90 % kokee työelämän tasa-arvoisena, naisista vain 58 %
  • Naiset kokevat, että perhevapaat ovat heikentäneet heidän ura- ja palkkakehitystään
  • Toisaalta myös isät kokevat, että heillä ei ole työnantajan asenteiden vuoksi mahdollisuutta pitää perhevapaita
  • Perhevapaiden jakamisesta ei välttämättä keskustella perheen sisällä

Perhevastuu liukuu äideille suunnittelemattomasti

Tasa-arvon kokemukseen vaikuttaa merkittävästi perhevapaisiin liittyvät haasteet. Naiset esimerkiksi kokevat, että perhevapaat ovat heikentäneet heidän ura- ja palkkakehitystään. Asiantuntijatehtävissä toimivat naiset kokevat näin selkeästi useammin kuin johtotehtävissä olevat.
 
Isiä pidempien perhevapaiden vuoksi perhevastuu liukuu helposti äideille. ”Tämän vaikutukset ulottuvat huomattavasti pidemmälle kuin vain pikkulapsiaikaan”, Suomen Ekonomien asiamies Kosti Hyyppä muistuttaa. Miehistä 91 prosenttia koki perhevastuun jakautuvan toiveiden mukaisesti. Naisista näin vastasi noin 74 prosenttia. Yli neljäsosa naisista koki perhevastuun jakautuvan epätoivotusti.
 
Kyselystä kävi ilmi myös eräänlainen toiveajattelu. Ennen lasten syntymää sekä naiset että miehet uskoivat lähes yksimielisesti, että perhevastuu tullaan jakamaan tasaisesti. Todellisuudessa lasten syntymän jälkeen äidit ottavat paljon enemmän vastuuta kodista ja lapsista.  Naisten mukaan perhevapaiden epätasainen jakautuminen on vaikuttanut epäedullisesti perheen dynamiikkaan.

Perhevapaiden jakamisesta ei aina edes keskustella

Ekonomien kyselyssä selvisi, ettei perhevapaiden jakamisesta oltu välttämättä erikseen keskusteltu. Äidin kotiin jääminen koettiin perinteiseksi, luontevaksi ja luonnolliseksi. Hyypän mukaan on varsin yleistä, että perhevapaisiin liittyvät valinnat tehdään tunteella, mutta jälkikäteen kysyttäessä keksitään erilaisia perusteita, kuten imetys tai palkkatulot.
 
Toisaalta myös moni isä mainitsi, että työelämä kohteli heitä epäoikeudenmukaisesti, koska kaikilla isillä ei ollut työnantajan asenteiden vuoksi mahdollisuutta pitää perhevapaita. Huomattavaa on, että naisista vain 44 prosenttia palaa perhevapaiden jälkeen samaan työpaikkaan, kun miehistä näin tekee 76 prosenttia.

Tasa-arvo ei etene itsestään, perhevapaiden uudistaminen on välttämätöntä

Tasa-arvoon ja perhevapaisiin liittyvät asenteet ovat juurtuneet syvälle ja ne muuttuvat hitaasti ilman tekoja. Suomen Ekonomien mielestä parhaiten työelämän tasa-arvoa edistäisi perhevapaajärjestelmän uudistaminen siten, että isien vapaita lisättäisiin. Näin on tehty muun muassa Islannissa ja Ruotsissa, jossa isien osuus maksetuista vanhempainrahoista on noin kolminkertainen Suomeen verrattuna.
 
”Perhevapaiden jakautuessa myös perhevastuu jakautuisi tasaisemmin ja molemmilla vanhemmilla olisi paremmin mahdollisuus sekä uraan että perheeseen”, Hyyppä uskoo.
 
Samaa mieltä oli Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch Ekonomien tasa-arvokyselyn julkistamistilaisuudessa tiistaina 28.5. ”Perhevapaiden uudistamisen lisäksi työpaikkojen perheystävällisyys on keskeisessä roolissa syntyvyyden näkökulmasta. Jokainen työnantaja voisi kertoa työntekijöilleen, että perheellistyminen on ok. Syntyvyyden lasku on ollut Suomessa poikkeuksellisen rajua vuodesta 2008 lähtien. Tämä on tuottanut pysyvän muutoksen, olemme Euroopan uusi Japani”, kommentoi Rotkirch.

Suomen Ekonomien mielestä keskeistä perhevapaajärjestelmän uudistamisessa on, että

  • Lisätään isille tarkoitettuja vapaita
  • Uudistetaan etuusjärjestelmää niin, että sopimalla on mahdollista käyttää vapaat joustavasti
  • Erityistä huomiota asenteisiin: isillä on todettu olevan vaikeuksia pitää perhevapaita
  • Taataan myös laadukas päivähoito
Suomen Ekonomien tasa-arvotutkimus tehtiin syksyllä 2018. 

Tutustu koko raporttiin