Suomalainen työelämä ei ole tasa-arvoinen

Työelämässä ollaan Suomessa vielä kaukana tasa-arvosta. Erot esimerkiksi palkoissa ja vanhempainvapaiden pitämisessä todistavat, että naisen asema kaipaa huomattavaa parannusta. Parannuksia tarvitaan, vaikka naisten ja miesten välinen tasa-arvo on Suomessa yleisesti tunnustettu työelämän tärkeäksi perusarvoksi.

Kaupalliselta alalta valmistuu sekä miehiä että naisia yhtä paljon ja yhtä hyvin arvosanoin, mutta työelämään tultaessa samanarvoisuus on jo hävinnyt, ja valmistuneet kauppatieteilijät kohtaavat muun muassa palkkaepätasa-arvoa.

Asenteet jarruttavat tasa-arvon kehitystä

Suomen Ekonomit on tehnyt aktiivista työtä tasa-arvon kehittämiseksi jo pitkään. Tasa-arvotyö on haasteellista, sillä kehittymisen esteenä olevat asenteet ovat juurtuneet syvään. Hyvänä esimerkkinä kehityksen jarrusta on perhevapaiden pitäminen. Suomessa perhevapaita pitävät edelleen pääasiassa naiset, vaikka isillekin siihen on täysi mahdollisuus.

Hyvä alku asennemuokkaukselle ovat työpaikat, joissa työn ja yksityiselämän yhteensovittamisesta on tehty mahdollisimman helppoa. Jäseniltä saadun palautteen perusteella selkeästi parhaiksi työnantajiksi nousevat yritykset, joissa lain tarkka noudattaminen kaikessa työsuhteeseen liittyvässä korostuu ja esimerkiksi perhevapaita käyttävät pysyvät koko ajan tasa-arvoisessa asemassa muiden työntekijöiden kanssa.

Hyvästä kohtelusta on jo tullut kilpailuvaltti, kun työmarkkinoilla kilpaillaan parhaista tekijöistä. Normaalit työajat, määräaikaisten ja vakinaisten tasaveroinen kohtelu ja se, että lapsista ei "rankaista" ovat kovassa huudossa työnhakijoiden keskuudessa.

Naisilta tarvitaan rohkeutta

Ennen kaikkea naisten on itse voimakkaammin ryhdyttävä toimimaan asioiden muuttamiseksi: esimerkiksi valittava naisille harvinaisempia pääaineita opinnoissa, esitettävä omaa osaamista vastaavia palkkapyyntöjä ja jaettava perhevastuuta tasaisemmin.

Naisilla pitäisi olla valmius astua epämukavuusalueelle ja tehdä päätöksiä, jotka saattavat olla ristiriidassa perinteisten valintojen kanssa. Naisilta tarvitaan enemmän uskallusta ja riskinottoa: kun sinulle tarjotaan esimerkiksi ylennystä, tartu siihen.

Palkkauksen läpinäkyvyyttä on lisättävä ja tehtävien vaativuuteen perustuvaa palkkausta kehitettävä. Suomen Ekonomit kannustaa naisekonomeja olemaan itse aktiivisia palkkauksensa kehittäjiä, jotka ottavat rohkeasti palkkakysymykset esille ja osaavat vaatia palkkakeskusteluja. Asennemuokkauksen tulee alkaa jo opiskeluaikana, koska palkkaerot syntyvät useimmiten uran alkuvaiheessa.

Uudet toimintamallit vievät kohti tasa-arvoa

Suomen Ekonomit toivoo tasa-arvokeskusteluun ennen kaikkea rehellisyyttä ja avoimuutta. Suomen työmarkkinat jakautuvat yhä varsin selvästi nais- ja miesaloihin. Hallituspaikkoja ja johtotason tehtäviä on naisilla erittäin vähän.

Asennemuutostalkoisiin tarvitaan työelämässä kaikki: naiset ja miehet, esimiehet ja johto.

Suomen Ekonomit kannustaa yrityksiä ottamaan käyttöön rekrytointimallin, jossa työnhaun ensimmäisessä vaiheessa hakijoista ei paljasteta sukupuolta ja ikää, vain heidän soveltuvuutensa avoinna olevaan tehtävään.

Lukuisat tutkimukset osoittavat, että naisten osuus isojen ja tärkeiden organisaatioiden huippujohdossa rajoittuu muutamaan prosenttiin. Yhtäläiset uramahdollisuudet tulisi taata kummallekin sukupuolelle.

Suomen Ekonomien ja Akavan tasa-arvotavoitteissa linjataankin: Mikäli molempien sukupuolten osuus pörssiyhtiöiden hallituksessa ei kasva 40 prosenttiin vuoteen 2018 mennessä, turvataan sukupuolten tasavertaiset mahdollisuudet määräaikaisella kiintiölailla. Lisäksi Suomessa tulisi pyrkiä pörssiyhtiöiden hallituspohjan laajentamiseen.

Palkkaepätasa-arvon lisäksi Suomen Ekonomit ajaa tasa-arvosuunnitelmien ja niihin kuuluvan palkkakartoituksen kehittämistä ja hyödynnettävyyden parantamista. Tällä hetkellä noin joka kolmas työnantaja jättää lain vaatiman tasa-arvosuunnitelman tekemättä. Lisäksi palkkakartoituksia koskevia säännöksiä pitäisi täsmentää nykyiseen verrattuna palkkatasa-arvon edistämiseksi.