Ekonomeille tarjolla erilaista täydennyskoulutusta

Yksittäiselle ekonomille markkinoilla oleva täydennyskoulutustarjonta näyttäytyy kirjavana, eikä vähiten siksi, että koulutusta on saatavilla lukuisien eri tahojen järjestämänä. Suomessa ekonomeille soveltuvaa täydennyskoulutusta tarjoavat niin julkinen sektori (korkeakoulut), yksityinen sektori (yritykset) kuin kolmas sektorikin (yhdistykset, järjestöt).  Tietoa ekonomeille soveltuvasta täydennyskoulutustarjonnasta ei ole aiemmin ollut saatavilla kootusti mistään. Tämä oli eräs keskeisimmistä syistä kartoituksen tekemiseen .

Perinteisin kauppatieteellinen täydennyskoulutuksen muoto on ollut yleiset johdon koulutusohjelmat, kuten MBA-ohjelmat. MBA–ohjelmien kohdalla kuitenkin koulutuksen kustannukset ja kesto ovat varsin huomattavia. Uusimpana tulokkaana täydennyskoulutustarjontaan on tullut työelämään integroitunut korkeakoulujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus. Ekonomeille soveltuvia kokonaisuuksia on toistaiseksi vain pari. Tarjonta kuitenkin oletettavasti laajenee lähivuosina.

Täydennyskoulutustarjonta koostuu lyhyistä päivän koulutuksista aina useamman vuoden kestäviin koulutuskokonaisuuksiin, kuten rahoitusalan CEFA/CIIA sekä johdon eMBA/MBA –ohjelmiin. Yksityisellä sektorilla ekonomeille koulutustarjontaa tuottaa hyvin monivivahteinen joukko yrityksiä. Yksityisen koulutustarjonnan laadun arvioiminen on kuitenkin hankalaa. Koulutustarjonnan laatua voi yrittää arvioida esimerkiksi yritysten koulutusmäärien tai referenssiasiakkaiden perusteella. Yliopistojen MBA-ohjelmien vertailun helpottamiseksi ja laatusignaaleiksi tasokkaasta opetuksesta ohjelmien tarjoajat ovat pyrkineet hankkimaan ulkopuolisia akkreditointeja eli laatuarviointeja. Ekonomiliiton jäsenille on myös tarjolla jäsenetuhintaista koulutusta yksityisellä sektorilla.

Täydennyskoulutustarjonnasta tietoa

Yliopistojen  ajankohtaisesta täydennyskoulutustarjonnasta saa parhaiten tietoa kyseisen yliopiston täydennyskoulutuksesta vastaavasta yksiköstä. Yliopistoissa täydennyskoulutusta järjestetään erillisen yksikön kautta, usein erillään tutkinto-opetuksesta. Poikkeuksena on avoin yliopisto-opetus. Avoinyliopisto.fi-palvelun tietokanta sisältää tiedot kaikesta Suomessa tarjottavasta avoimesta yliopisto-opetuksesta. Hakuja voi tehdä muun muassa yliopistoittain, paikkakunnittain tai oppiaineittain.

Yleisesti korkeakoulujen koulutustarjonta on hintatasoltaan yritysten tarjontaa huokeampaa. Avoimen yliopiston sekä erillisopintoina suoritettavan täydennyskoulutuksen kustannustasoa voidaan pitää varsin kohtuullisena.  Eräät yliopistot tarjoavat valmistuneille tutkinto-opiskelijoille jopa mahdollisuuden täydentää opintojaan erillisopintoina ilmaiseksi tietyin ehdoin.

Aiemman tutkimuksen mukaan (Hartikainen, 2011: SEFE Palkkatutkimus 2012) ekonomit kokevat kolmeksi suurimmaksi oman osaamisen kehittämisen esteeksi ajan puutteen, työnantajalle aiheutuvat kustannukset sekä sopivan tarjonnan puutteen. Seuraavana listalla ovat itselle aiheutuneet kustannukset. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että vaikka ekonomeille soveltuvaa täydennyskoulutustarjontaa on tarjolla lukuisilta tahoilta, se koetaan kalliiksi, eikä tieto täydennyskoulutusmahdollisuuksista tavoita ekonomeja riittävän tehokkasti.

Ekonomit kaipaavat täydennyskoulutusta

Täydennyskoulutukselle on selvästi tarvetta. Palkkatutkimuksen 2012 perusteella 12 prosenttia ekonomeista kertoi tarvitsevansa osaamisen päivittämistä tai lisäosaamista selvitäkseen hyvin työtehtävistään.  Ekonomien merkittävimmät koulutustarpeeseen vaikuttaneet syyt ovat osaamisen vahvistaminen nykyisessä työtehtävässä, halu varmistaa työmarkkinakelpoisuus sekä uralla eteneminen.

Täydennyskoulutustarjonta muuttuu jatkuvasti. Koulutustarjonnan tiedot vanhenevat nopeasti, joten ajankohtaiset tiedot löytyvät usein parhaiten koulutuksentarjoajan kotisivuilta. Ajankohtaisen täydennyskoulutuksen etsimisen helpottamiseksi on olemassa hakukoneita, kuten esimerkkeinä kurssihaku.fi sekä koulutus.fi