Rohkeus ja jatkuva oppiminen menestyksen perustana

23.3.2017 15:03

Suomen Ekonomit on sitoutunut edistämään kauppatieteellisen koulutuksen ja osaamisen korkeaa laatua. Haluamme lisätä kauppatieteiden yliopistoyksiköiden välistä yhteistyötä ja digitaalisten oppimismahdollisuuksien hyödyntämistä laadukkaan koulutuksen takaamiseksi. Juuri käynnistyneessä Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 –visiotyössä on huomioitava myös korkeasti koulutettujen mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen.

Muutama viikko sitten julkaistun Nuorisobarometrin mukaan omaan tulevaisuuteensa suhtautuu optimistisesti 83 prosenttia nuorista, mutta Suomen tulevaisuuden näkee valoisana vain 55 prosenttia ja maailman tulevaisuuden 25 prosenttia. Heikointa luottamus on niillä, joilla ei ole tutkintoja ja jotka eivät opiskele sekä yrittäjillä.

Tämä vahvistaa sitä ymmärrystä, mikä meillä Suomen Ekonomeissakin on koulutuksen merkityksestä. Koulutuksella on merkittävä vaikutus yksilön työuraan, tulevaisuususkoon ja -luottamukseen. Yhteiskunta taas tarvitsee monipuolista, osaavaa työvoimaa sekä heitä, jotka luovat uusia työpaikkoja.

Laadukas kauppatieteellinen koulutus antaa erinomaisen pohjan hyvin monenlaisiin tehtäviin ja monenlaisille työurille; Suomen Ekonomien jäsenistössä on 5 000 erilaista tehtävänimikettä.

"Korkealaatuinen koulutus ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, vaan se edellyttää jatkuvaa työtä. Suomen Ekonomit on strategiansa mukaisesti sitoutunut edistämään kauppatieteellisen koulutuksen korkeaa laatua. Se on yksi strategiamme kolmesta painopistealueesta", painottaa toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming.

Suomen Ekonomien vuoden 2017 teema on Ytimessä osaaminen. Tänä vuonna haluamme kiinnittää erityisesti huomiota osaamisen kehittämiseen. Pelkkä tutkinto, tutkintonimike tai koulutuksen ala ei sinänsä suojaa enää ketään. Tiedämme, että työelämän muutokset synnyttävät koko ajan uusia osaamisalueita, ja työn tekemisen tavat muuttuvat monimuotoisemmiksi ja kokeilevimmiksi.

"Haluamme vaikuttaa, että jäsentemme rohkeat askeleet oman osaamisen kehittämiseksi ovat jatkossa entistä houkuttelevampia ja joustavampia pitkin työuraa. Opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämässä työssä korkeakouluvisiosta vuoteen 2030 on ehdottomasti huomioitava myös korkeasti koulutettujen mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen", painottaa Hemming.

Yhteistyötä vaikuttavuuden lisäämiseksi

Suomen Ekonomit on viime vuosina halunnut edistää kauppatieteiden yliopistoyksiköiden yhteistyötä ja kehittää työnjakoa alan vaikuttavuuden ja resurssien hyödyntämiseksi. Tästä esimerkkinä viime vuonna ehdotimme ns. Digitaalisen kauppakorkeakoulun perustamista. Digitaalinen kauppakorkeakoulu toimisi virtuaalisena rakenteena fyysisten kauppakorkeakoulujen rinnalla, ja sen yhteisellä digitaalisella alustalla voisi tarjota opiskelijoille kauppatieteellisen alan opetusta ajasta ja paikasta riippumatta.

"Ajatuksessamme olennaisinta opetuksen järjestämisessä olisi, että yksiköt voisivat jakaa omiin vahvuuksiinsa perustuvaa opetusta. Tällaisen jaetun opetusvastuun toiminnassa kukin yksikkö voisi nykyistä paremmin keskittyä siihen mikä on heidän vahvuutensa." summaa Hemming.

Vaikka Digikauppista ei ihan vielä olekaan perustettu, on kehitystä kuitenkin tapahtunut. Kauppatieteet näyttävät muulle yliopistokentälle rohkeasti mallia muun muassa digitaalisen ja joustavan opetuksen tarjoamisesta opiskelijoille. Tämän vuoden syksystä alkaen kaikki 10 kauppatieteiden yliopistokoulutuksesta vastaavaa yksikköä osallistuu kahdeksan yhteisen opintojakson järjestämiseen. Opintokokonaisuutta tarjotaan tässä vaiheessa kauppatieteitä sivuaineena opiskeleville, ja se vastaa laajaan kysyntään mikä kohdistuu kaikkiin yksiköihin. Suunnitellussa laajuudessaan opintokokonaisuus on ainutlaatuinen, ja siksi myös Kaute-säätiö on rahoittanut sen suunnittelua ja opetus- ja kulttuuriministeriö antoi opetuksen käynnistämiseen yliopistoille yli miljoonan euron erityisrahoituksen.

Suomen Ekonomeille on tärkeää löytää myös uusia tapoja tukea kauppatieteitä ja kauppatieteiden asemaa. "Tänä keväänä teetämme selvityksen siitä, mikä kauppatieteellisten yliopistoyksiköiden suunta on. Selvityksen erityisenä tavoitteena on hahmottaa, miten yksiköiden omat tutkimus- ja koulutusprofiilit ovat viime vuosina kehittyneet. Toivomme että työstä on hyötyä myös yksiköiden keskinäisen yhteistyön vahvistamisessa.", kertoo Hemming.

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming, p. 050 511 3048

Suomen Ekonomien toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming puhuu rohkeudesta 23.3.2017 Oulussa Hotelli Lasaretissa järjestettävässä Rohkeus menestyä –seminaarissa. Seminaarin järjestää Oulun yliopiston kauppatieteiden opiskelijat Finanssi ry yhteistyössä Oulun Ekonomien ja Oulun kauppakorkeakoulun kanssa.

 


Osaaminen toiminnan ytimessä vuonna 2017

13.3.2017 13:22

Talouden ristiaallokossa ja organisaatioiden jatkuvassa muutoksessa osaaminen ja sen kehittäminen niin yksilön, yhteisön kuin yhteiskunnan tasolla ovat avaimemme menestykseen.

Ekonomiyhteisön vuoden 2017 teema on Ytimessä osaaminen. Teeman avulla haluamme nostaa esille osaamisen ja sen kehittämisen merkitystä sekä laajentaa yhteiskunnallista keskustelua osaamisesta, sen tuloksellisuudesta ja tulevaisuuden osaamistarpeista.

Tahdomme muistuttaa jäseniämme siitä, että jokainen voi omalla aktiivisuudellaan vaikuttaa oman osaamisensa näkyväksi tekemiseen ja kehittämiseen.

Tunnistatko oman osaamisesi? 

Aina ei ole helppo kertoa, mitä osaa. Tehtäväkohtaista osaamista tietyltä toimialalta on helppo kuvailla – "olen raskaan teollisuuden sisäisen laskennan ammattilainen". Kuvaus on kuitenkin melko suppea. Pahimmillaan kukaan lähityökavereiden lisäksi ei edes ymmärrä, mistä siinä on kyse.

Siksi osaamisestaan on osattava kertoa laajemminkin: työelämätaitojen ja metataitojen kautta. Työelämätaidoilla tarkoitetaan esimerkiksi viestintä- ja vuorovaikutustaitoja tai tiimityövalmiuksia. Metataidoilla taas viitataan kokonaisuuksien hallintaan, ongelmaratkaisuun, stressinsietokykyyn tai päätöksentekotaitoihin. Moni saattaa pitää näitä itsestäänselvyyksinä eikä erityisinä taitoina, mutta on ratkaisevaa osata kuvailla näitä taitoja itsessään.

Jokaisen on tärkeää miettiä, miten oma osaaminen tehdään näkyväksi ansioluettelossa, sosiaalisen median kanavissa ja omissa verkostoissa niin organisaation sisällä kuin ulkopuolellakin. Esimerkiksi asiantuntijaprofiilin rakentaminen sosiaalisessa mediassa on yksi tapa tehdä omaa osaamista näkyväksi.

Suomen Ekonomit tarjoaa jäsenilleen muun muassa koulutuksia osaamisen kehittämiseen, vinkkejä ansioluettelon hiomiseen ja ura- ja työnhaun valmennuksia, verkkokoulutuksia sekä ammatillisen kehittymisen tilaisuuksia. Myös ekonomiyhdistykset ympäri maan tarjoavat paljon koulutuksia ja verkostoitumismahdollisuuksia, joiden avulla itse kukin voi parantaa omaa osaamistaan.

Jaetaanko teillä osaamista?

Osaamisen kehittämisessä yhteisön näkökulmasta olennaisia ovat osaamisen jakamiset tavat ja oppimismahdollisuuksien luominen – miten tiedot ja taidot tulevat jaetuksi koko yhteisön hyväksi?

Osaamisen jakaminen on tiukasti kytköksissä paitsi organisaation kulttuuriin myös toimintatapoihin ja prosesseihin, jotka tukevat sitä. Näiden kehittäminen ja johtaminen kuuluvat organisaatioiden strategiatasolle.

Mentorointi on perinteinen osaamisen jakamisen tapa. Nykyään verkostojen hyödyntäminen nousee myös tärkeään rooliin, vaikkei verkostoitumistilaisuuksissa small talk olekaan suomalaisille luontevin tapa jakaa osaamistaan. Tavoitteemme tänä vuonna Ekonomeissa on löytää toimintamalleja, jotka verkostoissa edesauttavat osaamisen jakamista.

Kuka saa kehittyä?

Yhteiskunnan tasolla osaamisen kehittämisessä merkityksellisiä ovat erilaiset kouluttautumismahdollisuudet, kannustimet, koulutuspoliittiset valinnat sekä viime kädessä tuottavuus ja kansallinen kilpailukyky.

Haluamme vaalia yhteiskuntaa, jossa ihminen saa pitää huolta osaamisestaan, sillä sen kehittäminen pidentää tutkitusti työuria. Samoin työttömän osaamisen kehittäminen parantaa työllistymisen mahdollisuuksia.

Työttömänä olevien kauppatieteilijöiden kokemukset omaehtoisen osaamisen kehittämisen mahdollisuuksista työttömyysturvalla ovat haasteellisia. Suomessa tulee olla sellaisia kannustinjärjestelmiä, että oman osaamisen kehittäminen on aina kannattavaa, eikä rangaistavaa.

Haluamme lisätä työttömien omaehtoisia osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia esimerkiksi sallimalla työttömille nykyistä laajemmat valtuudet opiskella ja kehittää itseään työttömyyden aikana. Myös TE-toimistojen käytäntöjen yhtenäistäminen auttaa työllistymistä edistävän koulutuksen hyväksymisessä.

Kuka ansaitsee 10 000 euroa osaamisen kehittämisestä?

Organisaatioiden mahdollisuudet kehittää henkilöstöään ovat moninaiset. Nopea muutos haastaa ne miettimään omaa osaamistaan ja sen kehittämistä vastuullisesti.

Haluamme palkita organisaatioita, jotka menestyksekkäästi näin tekevät. Siksi olemme lanseeranneet Osaamisen kehittämisen palkinnon 2017 osana Ytimessä osaaminen -teemavuotta. Se luovutetaan organisaatiolle tunnustuksena osaamisen kehittämisen toiminnasta ja on suuruudeltaan 10 000 euroa. 

Osaamisen kehittämistä organisaatiossa voi olla esimerkiksi kokonaisvaltainen suunnitelma henkilöstön kouluttautumisesta, mahdollistava ilmapiiri ja positiivinen asenne jatkuvaa oppimista kohtaan, mahdollisuudet rahoittaa uuden oppimista ja uusien toimintatapojen lanseeraaminen. Tavoitteena on koko organisaation kokonaisvaltainen kehittäminen. 

Suomen Ekonomien jäsenet voivat ehdottaa omalla jäsenyhdistykselleen palkinnon saajaksi pk-yritystä (25–250 henkilöä) tai vastaavan kokoista organisaatiota tai yhteisöä. Ehdottaa voi myös organisaation osaa tai tiimiä.

Kilpailu on auki 20.3. saakka. Palkinto luovutetaan organisaatiolle 20.5. Kuopion liittokokouksessa. Lue lisää täältä.      

 


Ekonomikunnan vinkit tasa-arvoisempaan työelämään

8.3.2017 08:53

Nainen, ole rohkea! Tähän kiteytyy neuvot, joita Suomen Ekonomit sai jäsenistöltään kyselyssä, miten työelämän tasa-arvoa edistetään.

Ekonomijäsenten ehdotuksissa tasa-arvon edistämiseksi nousi erityisesti esille neljä naisille suunnattua neuvoa: 1) pyri rohkeasti haluamallesi uralle, 2) tartu tilaisuuksiin, 3) pyydä reilusti palkkaa ja 4) jaa perhevastuuta. "Ekonomien kertomista omakohtaisista kokemuksista kävi ilmi, että tekemistä työelämän tasa-arvoistamiseksi vielä riittää", kertoo Suomen Ekonomien toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming.

Käynnissä olevaan keskusteluun perhevapaiden uudistamisesta Suomen Ekonomit suhtautuu toiveikkaasti. "Yhteiskunnan näkökulmasta tehokkain tapa edistää työelämän tasa-arvoa olisi uudistaa perhevapaajärjestelmä", sanoo Hemming. "Meillä on nyt pöydällä useita eri malleja uudistaa perhevapaat ja toimeen pitäisi ehdottomasti ryhtyä jo tällä hallituskaudella. "

Nykyisessä perhevapaajärjestelmässä äidit käyttävät vapaista yli 90 prosenttia. Suomen Ekonomien mukaan uudistuksessa keskeistä on, että perhevastuuta jaetaan ja edistetään isien mahdollisuutta tasa-arvoiseen vanhemmuuteen. Parhaiten tämä toteutuu lisäämällä isälle nimikoitua osuutta perhevapaissa. Tasaisempi jako tasaa myös kustannuksia äitien ja isien työnantajien välillä.

"Äitien merkittävästi isiä pidemmät perhevapaat johtavat siihen, että perhevastuu ja siitä johtuvat epäsuorat kustannukset, kuten sairaan lapsen hoito, päätyy usein äitien ja heidän työnantajiensa kannettavaksi", kertoo Hemming. "Naisille täytyy antaa muitakin vaihtoehtoja kuin valita perheen ja työn väliltä. Kummankin voi saada, mutta siihen tarvitaan myös laajempia poliittisia ratkaisuja. Kotiin täytyy saada palkata hoitaja, ilman että puhutaan piikayhteiskunnasta."

Suomen Ekonomit keräsi vinkkejä työelämän tasa-arvon edistämiseen helmi-maaliskuussa 2017. Vinkkejä esitellään tarkemmin tänään 8.3. järjestön naistenpäivätilaisuudessa Helsingissä.
 

Lisätietoja: 
toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming, p. 050 511 3048 


Suomen Ekonomit etsii Vuoden opettajaa!

3.3.2017 10:03


Suomen Ekonomien perinteisellä Opetuspalkinnolla palkitaan tänä vuonna Vuoden opettaja.

"Kilpailun teema on yleensä melko selvärajainen ja se vaihtuu vuosittain. Tämän vuoden kilpailussa halusimme kuitenkin yksittäisen teeman sijaan nostaa laajasti esille kauppatieteiden opettajat ja antaa heille ansaitsemaansa tunnustusta. Jo 1990-luvulta alkaen jaettu Opetuspalkinto on tänä vuonna myös luonteva osa Suomen Ekonomien Ytimessä osaaminen –teemavuotta", tiivistää palkintoraadin ja Suomen Ekonomien koulutuspoliittisen toimikunnan puheenjohtajana toimiva Jussi Nieminen.

"Moni puhuu hyvästä opetuksesta ja hyvistä opettajista, mutta ei olekaan niin helppo määritellä mitä se tarkoittaa käytännössä", Nieminen pohtii.    

Monipuolisen keskustelun jälkeen koulutuspoliittinen toimikunta päätti, että arvioinnissa tarkastellaan esimerkiksi opettajan opiskelijakeskeisyyttä, opetusmenetelmien monipuolisuutta, opetuksen ja tutkimuksen yhteyttä sekä opettajan jatkuvaa oppimista ja aktiivisuutta oman opetuksensa kehittämisessä. Lisäksi toimikunta päätti jättää opiskelijoille auki myös mahdollisuuden perustella omaa ehdokastaan jostain sellaisesta näkökulmasta jota toimikunnan jäsenet eivät tulleet edes ajatelleeksi.

Kisa ottaa tänä vuonna myös digiloikan, sillä esitysten tiivistelmät pyydetään videomuotoisina. Videoiden myötä Suomen Ekonomit haluaa antaa opettajille ja heidän työlleen laajaa näkyvyyttä myös sosiaalisessa mediassa. Vuoden opettajan palkitseminen on Suomen Ekonomeille keskeinen mahdollisuus nostaa esiin hyvän opetuksen tärkeys laadukkaan kauppatieteellisen osaamisen varmistamisessa.

"Erinomaisia kauppatieteiden opettajia on varmasti jokaisessa yksikössä, joten odotamme ehdotuksia kaikilta 13 kylteriyhteisöltä kautta Suomen", Jussi Nieminen summaa.

Yksityiskohtaiset kilpailuohjeet löytyvät täältä.

Suomen Ekonomien kylteriyhteisöjen edustajat voivat tehdä kilpailuesityksensä

• suomeksi täällä,
• ruotsiksi täällä tai
• englanniksi täällä.
 

Suomen Ekonomit tukee Opetuspalkinnolla kauppatieteellisen alan opetuksen kehittämistä. Kilpailussa haetaan toimivia ja innovatiivisia käytänteitä, jotka voivat toimia esimerkkeinä hyvästä opetuksesta kaikille yliopistoille sekä olla toimintatapana levitettävissä. Kylteriyhteisöt esittävät palkinnon saajaa tai saajia vuosittain vaihtuvan teeman mukaisesti. Palkinnon suuruus on 6 000 euroa, ja se tulee KAUTE-säätiön varoista. KAUTE-säätiö edistää kauppatieteellistä ja teknillistieteellistä opiskelua, opetusta ja tutkimustoimintaa. Voittaneen esityksen tehnyt kylteriyhteisö palkitaan lisäksi 1 000 eurolla. Opetuspalkintoon ja aikaisempiin voittajiin voi tutustua tarkemmin Suomen Ekonomien verkkosivulla: https://www.ekonomit.fi/opetuspalkinto.


Lisätietoja:
Suvi Eriksson
Koulutuspoliittinen asiamies
suvi.eriksson@ekonomit.fi
p. 040 848 8935


Ekonomin palkkakehitys pysyi suotuisana - Mediaanipalkka nyt 5000 euroa.

16.2.2017 00:01

Ekonomien palkkakehitys on ollut kohtuullisen hyvä edelliset pari vuotta. Nousuvauhti on pysytellyt yleistä palkkakehitystä (1,2 %) parempana - kahden prosentin tuntumassa. Mediaanipalkka vuonna 2016 oli 5000 euroa. Suhteessa eniten palkka nousi vastavalmistuneilla.

Apeahkosta taloustilanteesta huolimatta ekonomien palkkakehitystä voi pitää kohtuullisen hyvänä. Erityisen hyvä tilanne oli vastavalmistuneilla, joiden mediaanipalkat nousivat 3,1 prosenttia. Vastavalmistuneen tilipussin mediaanikoko on kuukaudessa 3200 euroa. 

"Palkkatietoisuuden kasvattaminen ja palkkaneuvotteluja tukevat palvelut ovat tutkitusti yksi käytetyimmistä ja arvostetuimmista jäsenpalveluistamme - oli kyseessä sitten ensimmäistä kesätyöpaikkaa hakeva opiskelija tai jo pitkän uran tehnyt ekonomiosaaja", kertoo Suomen Ekonomien toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming. "Haluamme auttaa jäseniämme paremmalle oksalle palkkakeskusteluissa. Tilastojen valossa näyttää hyvältä". 

"Positiivista ekonomien työmarkkinoilla oli myös se, että ekonomit kokivat sekä oman tilanteensa että työpaikan tilanteen edellisvuosia vakaammaksi", toteaa Ekonomien tutkimuspäällikkö Juha Oksanen. "Ekonomien luottamus omaan tilanteeseen työpaikalla kasvoi edellisvuodesta kaksi prosenttiyksikköä. Vähintään melko vakaaksi tilanteensa kokee nyt 83 prosenttia. Luottamus myös työpaikan tilanteen vakauteen kiri ylöspäin edellisvuodesta neljä prosenttiyksikköä ja on nyt 71 prosenttia", summaa Oksanen.

Ekonomien palkkakyselyn yhteydessä kartoitettiin uutena asiana uraan liittyvien muutosten määrää. Lähes puolet eli 48 prosenttia vastaajista oli vuoden aikana keskimäärin vajaan kahden eri muutoksen kohteena. Näistä joka kolmannelle muutos merkitsi uuden työn hakua töissä ollessa ja joka viidennelle muutos oli työpaikan vaihtuminen, töiden etsimisen aloittaminen työttömänä, esimiestehtäviin siirtyminen tai tutkinnon loppuun saattaminen.

Jokaisen ekonomivastaajan työtilanne ei vuonna 2016 näyttänyt yhtä valoisalta. Yt-neuvotteluja vuoden sisällä oli käyty vastaajista 41 prosentin työpaikalla. Henkilökohtaisesti yt-neuvottelujen piirissä oli ollut noin joka viides. Suotuisa palkkakehitys ei myöskään koskenut kaikkia ekonomeja. Vaikka palkka oli noussut 63 prosentilla vastaajista, se laski neljällä prosentilla ja lopuilla pysyi samana. Palkankorotuksen perusteena oli useimmiten yleiskorotus. Sen kautta palkka oli noussut 42 prosentilla, muita merkittävimpiä syitä korotukselle olivat henkilökohtainen korotus tai työpaikan tai työtehtävän muutos. 


Tulokset selviävät Suomen Ekonomien uusimmasta, vuoden 2016 palkkatasotutkimuksesta.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming, p. 050 511 3048
Tutkimuspäällikkö Juha Oksanen, p. 040 556 6671


Suomen Ekonomien kirjallisuuspalkinto Sari Torkkolalle - Lean asiantuntijatyön johtamisessa -teoksesta keinoja uuden oppimiseen

9.2.2017 10:45

Suomen Ekonomien kirjallisuuspalkinto jaettiin vuoden 2016 parhaalle yrityskirjalle 9.2.2017, nyt jo 11. kerran. Sari Torkkolan voittajateos on uudenlainen johtamisen kirja, jota palkintoraati kiittelee siitä, että se ei keskity vain ihmisten johtamiseen, vaan antaa myös keinoja synnyttää ihmisissä halun uuden oppimiseen ja johdattaa esimerkillisesti kohti systeemistä ajattelua.

Kirjallisuuspalkinnon tasokkaiden finalistien joukosta palkintoraati halusi myöntää lisäksi tunnustuspalkinnon Frank Martelan ja Karoliina Jarenkon teokselle "Draivi – voiko sisäistä motivaatiota johtaa?" Kokonaispalkintosummasta Torkkolalle annettiin 24 000 euroa ja Martelalle & Jarenkolle 6 000 euroa. Molemmat teokset on kustantanut Talentum Pro.

Ajankohtaista oppia suomalaiselle talouselämälle

Palkintoraadin puheenjohtaja Merja Fischer luonnehtii palkittuja teoksia sisällöltään ja opeiltaan juuri sellaisiksi, joita suomalainen talouselämä tällä hetkellä tarvitsee. "Draivin opit yhdistettynä Lean-kirjan menetelmiin luovat pohjan toiminnalle, joka pulppuaa energiaa ja synnyttää sekä yksilöille että organisaatioille merkitystä myönteisen kokemuksen ja yhdessä oppimisen kautta. Yhteisen osaamisen kulttuurin myötä syntyy hyvinvointia, kannattavampia yrityksiä, parempia asiakaskokemuksia ja kansallista kilpailukykyä", Fischer toteaa.

Palkintoraadin kriteereinä voittajateokselle olivat mm. tuoda esiin keinoja, jotka auttavat yrityksiä viemään suomalaista työ- ja talouselämää eteenpäin, sisällön yllätyksellisyys ja uskottavuus sekä kyky mahdollistaa lukijan omien oivallusten syntymisen. Sari Torkkolan teos antaa juuri näitä huikeita uusia oivalluksia ja toivoa siitä, että muutos on johdettavissa onnistuneesti myös vaikeissa tilanteissa. "Teos on käytännönläheinen ja ongelmia ratkova: johtaja, ole itse mukana – havaitse, kysy ja kuuntele", Fischer kehottaa ja muistuttaa vielä kirjan ydinopista: "Johtajan tärkein tehtävä on mahdollistaa oppiminen".

Kirjallisuuspalkinnon palkintoraadin muodostivat kokonaisuudessaan KTM, johtamistieteiden tohtori, liiketoimintajohtaja ja tietokirjailija Merja Fischer (Staria Oyj), toimitusjohtaja Ari Rämö (SICK Oy) ja Partner Ville Saarikalle (Speaker Relations, Nordic Business Forum).

Suomen Ekonomien kirjallisuuspalkinto nostaa esiin ajankohtaisia, ansiokkaita suomalaisia yrityskirjoja ja sen tavoitteena on myös kannustaa jokaista kehittämään itseään ja omaa osaamistaan lukemalla. Palkinto on Suomen ainoa yrityskirjapalkinto ja se jaetaan joka toinen vuosi.

Vuoden 2016 kilpailun finaalissa olivat kahden edellä mainitun teoksen lisäksi seuraavat:

  • Ossi Ahto, Anja Kahri, Tuomas Kahri, Marco Mäkinen: Bulkista brändiksi - käsikirja kasvuun ja kannattavuuteen (Docendo)
  • Kirsi Piha: Rytmihäiriö - tartu mahdollisuuksiin tai kuole (Talentum Pro)
  • Matti Alahuhta: Johtajuus - kirkas suunta ja ihmisten voima (Docendo)
  • Vesa Ilmarinen, Kai Koskela: Digitalisaatio - Yritysjohdon käsikirja (Talentum pro)


Lisätietoja:
Projektipäällikkö Anu Varpenius, puh. 040 710 4860
Viestintä- ja markkinointijohtaja Terttu Sopanen, puh. 040 334 1202


Kauppatieteet vievät eteenpäin uraauurtavaa opetusyhteistyötä opetus- ja kulttuuriministeriön huomattavalla tuella

3.2.2017 12:45

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi 2.2.2017 yli miljoonan euron avustuksen liiketoimintaosaamisen opintokokonaisuudelle. Opintokokonaisuus toteutetaan kauppatieteiden kansallisella yhteistyöllä ja sitä tarjotaan pian digitaalisesti vuosittain yli tuhannelle opiskelijalle. Suomen Ekonomit on tukenut Suomen Kauppakorkeakoulut ABS ry:n aloitetta opintokokonaisuuden toteuttamiseksi alusta lähtien ja iloitsee siitä, että uudenlainen opetus saadaan käynnistymään jo tämän vuoden syyskuussa.

Kauppatieteiden yliopistoyksiköt ovat aloittaneet yhteisen digitaalisen opintokokonaisuuden rakentamisen jo yli vuosi sitten KAUTE-säätiön tuella. Pitkäjänteinen pohjatyö sekä nyt saatu opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus mahdollistavat opetuksen pilotoinnin jo tulevana syksynä.

"Kauppatieteiden työstä on syytä olla ylpeä. Opiskelujärjestelmät sekä kansallinen rahanjakomalli eivät vielä riittävästi tue yhteistyössä järjestettävää opetusta ja työnjakoa. Kauppatieteellisten yksiköiden johto ja henkilökunta on silti lähtenyt etunojassa luomaan yliopistokentälle aivan uudenlaista yhteistyön toimintamallia.", kiittelee Suomen Ekonomien koulutuspoliittinen asiamies Suvi Eriksson.

Liiketoimintaosaamisen digitaalinen opintokokonaisuus on suunniteltu kaikille niille yliopisto-opiskelijoille, jotka eivät opiskele kauppatieteiden koulutusohjelmissa, mutta jotka haluavat oppia talouden ja yritystoiminnan perusteet. Näin ollen hanke koskettaa merkittävää joukkoa.

"Yhteistyön ja työnjaon avulla entistä useampi opiskelija voi laajentaa osaamistaan ja työelämävalmiuksiaan liiketoimintaosaamisen perusteilla. Lisäksi tämä on erinomainen mahdollisuus kauppatieteille ottaa edistysaskelia opetuksen digitalisaatiossa ja tarjota opiskelijoille laadukasta opetusta ajasta ja paikasta riippumatta.", iloitsee Suomen Ekonomien koulutuspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Jussi Nieminen.

Lue lisää Suomen kauppakorkeakoulut ABS ry:n uutisesta
ja Opetus- ja kulttuuriministeriön uutisesta.

Lisätietoja:
Koulutuspoliittinen asiamies Suvi Eriksson, p. 040 848 8935


Akavan Entren puheenjohtaja Salla Luomanmäki: Yhdistelmävakuutuksen ripeään valmisteluun panostettava

1.2.2017 15:27

– Itsensätyöllistäjille ratkaisevan tärkeä yhdistelmävakuutus on saatava pian voimaan. Silti valmistelu on tehtävä yhteistyössä ja huolellisesti. Pelkään uudistuksen jäävän jalkoihin, vaikka sen eduista on kattava yksimielisyys, sanoo Entre – Akavan yrittäjät ja itsensätyöllistäjät ry:n puheenjohtaja Salla Luomanmäki.

Joulukuussa valmistui selvitys työttömyysturvajärjestelmän muutostarpeista palkkatyön ja perinteisen yrittäjyyden välimaastossa. Akavan Maria Löfgrenin ja Suomen yrittäjien Harri Helsténin tekemän selvityksen yksimielinen johtopäätös oli, että itsensätyöllistäjä ja yrittäjä tarvitsee turvaverkokseen yhdistelmävakuutuksen. Myös työministeri Jari Lindström näytti vihreää valoa uudistukselle.

– Hallitusohjelma on pian puolivälissä ja odotukset yhdistelmävakuutuksen etenemiselle suuret. On käynnistettävä kiireellisesti riittävästi resursoitu jatkovalmistelu yhdessä työelämän eri osapuolten kanssa. Työttömyyysturvalainsäädäntö on saatava mahdollisimman nopeasti vastaamaan työnteon muuttuneita tapoja, jotta ihmiset saisivat kannusteen työllistyä myös eri työntekomuotoja yhdistäen, Luomanmäki kiirehtii.

– Yhdistelmävakuutusta tai sitä vastaavaa uudistusta on esitetty jo vuonna 2006, jolloin usean ammattiliiton valmisteluryhmä teki aloitteen silloiselle sosiaali- ja terveysministerille Tuula Haataiselle. Oma taustaliittoni Akavan Erityisalat oli yksi aloitteentekijöistä. Koko viime hallituskauden uudistus oli esillä työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa ns. trendiryhmässä. Nyt uudistusta on vihdoin edistettävä niin, että se tulee voimaan viimeistään vuoden 2019 alussa. Huolellisesta valmistelusta ei kuitenkaan saa tinkiä, Luomanmäki sanoo.

Akavan Entressä jo 17 jäsenliittoa

Viime vuonna perustettu Akavan yrittäjät ja itsensätyöllistäjät on nyt nimeltään Entre – Akavan yrittäjät ja itsensätyöllistäjät. Järjestö otti uuden nimen käyttöön helmikuun 2017 alussa.

Entressä on jäseninä jo puolet Akavan jäsenliitoista, kun tammikuussa mukaan liittyivät Suomen Ekonomit, Suomen Lakimiesliitto, Tekniikan akateemiset TEK ja Yhteiskuntakunta-alan korkeakoulutetut. Entren jäsenliittoja on yhteensä 17.

Entren puheenjohtaja Salla Luomanmäki on iloinen uuden akavalaisen edunvalvontajärjestön kasvusta.

– Työtä riittää, kun tehostamme yrittäjien sekä itsensätyöllistäjien eli yksinyrittäjien, ammatinharjoittajien, freelancereiden ja apurahansaajien edunvalvontaa. Yhteisillä resursseillamme pystymme palvelemaan paremmin työelämän muutosten kourissa olevia jäseniä, jotka yhdistävät työuraansa eri työmuotoja, erityyppisiä palkkatöitä ja yrittäjämäistä työtä, hän sanoo.


Lisätietoja: puheenjohtaja Salla Luomanmäki, Entre – Akavan yrittäjät ja itsensätyöllistäjät ry, puh. 040 700 7800, salla.luomanmaki@akavanerityisalat.fi

www.akavanentre.fi


Suomen Ekonomit: Siirretään työajoista sopiminen työpaikoille

18.1.2017 18:06

Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia tulee lisätä työaikakäytäntöjen osalta. Suomen Ekonomit ehdottaa, että laajempi paikallinen sopiminen mahdollistetaan parhaillaan käynnissä olevan työaikalain uudistamisen yhteydessä.

Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokanteleen mukaan työpaikoille tulisi työaikalakiuudistuksessa antaa laajemmat valtuudet sopia työaikakäytännöistä joustavasti. Salokanteleen mukaan lain ja työehtosopimusten ei tulisi rajoittaa luottamusmiehen tekemää paikallista sopimusta. "Osapuolten niin halutessa tulisi heille antaa mahdollisuus sopia esimerkiksi työehtosopimuksen kirjauksia vapaammin", Salokannel esittää.

Tietyt reunaehdot on kuitenkin edelleen oltava, esimerkiksi työaikadirektiivin pakottavat määräykset tulee huomioida paikallista sopimusta tehtäessä. Ekonomien ehdotuksessa korostuu lisäksi perälaudan merkitys: jos työpaikalla ei päästä sopimukseen tai se irtisanotaan, noudatetaan työehtosopimuksen tai työaikalain määräyksiä.

Paikallinen sopiminen tulisi mahdollistaa laajasti myös niille aloille, joissa ei ole työehtosopimusta. Tällöin luottamusvaltuutettu solmisi puitesopimuksen, johon jokainen työntekijä voisi halutessaan liittyä tai siitä erota. "Tämä edellyttää ehdottomasti, että samassa yhteydessä luottamusvaltuutetun asemaa parannetaan esimerkiksi tiedonsaannin, kouluttautumismahdollisuuksien ja suojan osalta", Salokannel huomauttaa.

Kaikkein joustavimmin paikallinen sopiminen tapahtuu Salokanteleen mukaan neuvoteltaessa luottamusmiehen kanssa. Silloin sopimus sitoo kaikkia hänen edustettaviaan ja sitä voidaan olosuhteiden muuttuessa päivittää. "Tämäkin on hyvä muistaa, että sopimukset ovat aina myös irtisanottavissa. Jos sen pitää mielessä, niin ehkä uskallusta kokeilla erilaisia ratkaisuja löytyy enemmän", Salokannel miettii.

Lisätietoja: Työmarkkinajohtaja Riku Salokannel, puh. 040 724 9566.


Suomen Ekonomit etsii lakimiestä määräaikaiseen työsuhteeseen

11.1.2017 17:44

Etsimme osaavaan joukkoomme

LAKIMIESTÄ

määräaikaiseen työsuhteeseen.

 

Tehtäviisi kuuluu:

  • jäsenten työ- ja virkasuhdeneuvonta sekä yrittäjäjäsenten neuvonta
  • neuvottelut erimielisyyksien ratkaisemiseksi
  • erilaisten työelämään liittyvien sopimusten konsultoiminen
  • esiintyminen koulutus- ja infotilaisuuksissa
  • työsuhdeasioista kirjoittaminen erilaisiin oppaisiin ja Ekonomi-lehteen

 

Sinulta odotamme:

  • oikeustieteen maisterin tai kandidaatin tutkintoa
  • kokemusta työ- ja/tai virkasuhdejuridiikasta
  • työehtosopimusten ja työmarkkinamekanismien tuntemusta
  • yhteistyökykyä ja esiintymistaitoa
  • aktiivista ja itsenäistä otetta työhön
  • ruotsin ja englannin taidot katsotaan eduiksi

Tarjoamme näköalapaikan palkansaajien etujärjestötoimintaan, haasteellisen ja monipuolisen tehtäväkentän, asiantuntevan työympäristön ja kilpailukykyiset työsuhteen ehdot. Työsuhde alkaa helmikuussa tai sopimuksen mukaan. Määräaikaisen työsuhteen perusteena on perhevapaan sijaisuus.

Lisätietoja tehtävästä antaa lakiasiainjohtaja Jan Degerlund ma 16.1. klo 15-16 ja ke 18.1. klo 9-10 p. 0400 605 574 tai jan.degerlund@ekonomit.fi. Lähetä hakemuksesi, CV:si sekä palkkatoivomuksesi viimeistään sunnuntaina 22.1.2017 sähköpostitse: hakemukset@ekonomit.fi. Merkitse viestin otsikkoon "Lakimies". 


Suomen Ekonomien Digitaalisten palveluiden asiantuntijana aloittanut Terhi Halsvaha

11.1.2017 17:23

Suomen Ekonomien uutena digitaalisten palveluiden asiantuntijana on 10.1. aloittanut KTM Terhi Halsvaha.

Halsvaha siirtyi tehtävään viestintätoimisto Akvamariini Porter Novellista, jossa hän toimi varatoimitusjohtajana ja asiakkuusjohtajana vastuillaan mm. viestinnällisten ratkaisujen ja palveluvalikoiman konseptointi ja kehittäminen, resursointi sekä vaativien projektien johtaminen. Aiemmin hän on työskennellyt Cloetta Suomella yhteisömanagerina palveluiden digitalisoinnin parissa.

Terhi Halsvaha tuo Suomen Ekonomeille monipuolista osaamista digitaalisten ratkaisujen ja projektien toteuttamiseen sekä palvelumuotoiluosaamista palveluiden kehittämiseen.


Lisätietoja:

Asiakkuuspäällikkö Satu Taivainen p. 0400 950 619
Digitaalisten palveluiden asiantuntija Terhi Halsvaha, p. 050 514 2193


Akava: Soteluonnoksessa hyvää valinnanvapaus – pienten yritysten asema huolestuttaa

22.12.2016 17:23

Akava pitää hyvänä, että hallitus on saanut valmiiksi luonnoksen valinnanvapauslainsäädännöksi. Esityksessä on paljon hyvää, mutta Akava on huolestunut pienten yritysten asemasta palveluntuottajina.

Valinnanvapauslainsäädännön ulottaminen sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palveluihin ja pidemmällä aikavälillä myös joihinkin erityistason palveluihin on merkittävä muutos suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Historiallinen muutos antaa mahdollisuuden markkinaehtoisuuden lisäämiseen.

– Akava on halunnut edistää valinnanvapauslainsäädäntöä, koska pidämme tärkeänä, että asiakkaat voivat vaihtaa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palveluissa palveluntarjoajaa näiden tuottamien palvelujen laadun perusteella. Näin voisimme parantaa palvelumarkkinoiden kilpailullisuutta, laadun parantamista ja toiminnan tehostamista, toteaa puheenjohtaja Sture Fjäder.

Hallituksen esittämässä lainsäädäntöluonnoksessa valinnanvapaus toteutuu vain osittain, mikäli käy niin, että pienten yritysten, yrittäjien ja ammatinharjoittajien rooli tulee riippumaan sosiaali- ja terveyskeskusten oman tuotannon tarjoamisesta. Näin on luonnoksen mukaan muiden kuin erityistyöntekijöiden, kuten psykologien, tarjoamia palvelujen osalta.

– Kilpailun lisäämisen kannalta olisi parempi, mikäli suoran valinnan palvelun tuottajan olisi myönnettävä ehdotettua selvästi laajemmin maksuseteli asiakkaan tarvitsemiin toimenpiteisiin ja palveluihin. Näin sosiaali- ja terveyskeskus joutuisi kilpailemaan kaikissa palveluissaan asiakkaista markkinoilla, sanoo lakimies Vesa Vuorenkoski.

Hallituksen esittämässä valinnanvapauslainsäädännössä kilpailu tulee siis toteutumaan vain osittain.

– Lainsäädännön luonnoksesta tehdyn vaikutusarvioinnin mukaan ehdotettu järjestelmä voi johtaa siihen, että sosiaali- ja terveyskeskukset rajoittuvat vain muutamiin yksityisiin toimijoihin ja maakuntien yhtiöittämiin sosiaali- ja terveyskeskuksiin. Suurten yritysten merkitys tuleekin tämän johdosta kasvamaan, Vuorenkoski toteaa.

Valinnanvapauslainsäädännön markkinaehtoisuuden mekanismeja tulee parantaa lausuntokierrokselta saatavan palautteen perusteella ennen kuin valinnanvaputta koskeva kokonaisuus annetaan hallituksen esityksenä eduskunnalle.

Akava kiittää hallitusta siitä, että se ei ryhdy tässä yhteydessä purkamaan toimivaa työterveyshuoltoa. Työterveyshuolto toimii tehokkaasti ja sillä on oma rahoitusjärjestelmä. Työterveyshuollon kehittämistä on toki syytä jatkaa ja onkin hyvä, että kehittämistä ryhdytään valmistelemaan yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa vuoden 2017 aikana.

Akava pitää erittäin hyvänä, että opiskelijoiden terveydenhoitoa kehitetään nykyisen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n kautta. Erityisen tyytyväinen Akava on siitä, että Akavan tavoitteen mukaisesti myös ammattikorkeakouluopiskelijat pääsevät YTHS:n palveluiden piiriin.

Lisää aiheesta:

Akavalainen: Soten valinnanvapausmalli ei ole helppo työmaa

Lisätiedot:
Puheenjohtaja Sture Fjäder, puh. 0400 609 717, twitter: @SFjder
Lakimies Vesa Vuorenkoski, elinkeinopolitiikka, puh. 040 742 6082, @vesavuorenkoski


Työelämän lakimuutokset 2017

22.12.2016 16:11

Vuoden vaihtuminen tuo tullessaan historiallisen paljon muutoksia työelämän sääntelyyn.

Joistain muutoksista et ole ehkä vielä kuullutkaan, toiset olet saattanut jo unohtaa. Kertaa alta tärkeimmät työelämän lakimuutokset. Lisätietoja otsikoita klikkaamalla tai erikseen mainituista linkeistä.

Koeaika

Koeajan enimmäispituus pitenee neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Lisäksi työnantaja voi jatkaa koeaikaa, jos työntekijä on ollut koeajalla työkyvyttömyyden tai perhevapaan takia pois töistä.

Määräaikainen työsopimus

Pitkäaikaistyöttömän saa palkata enintään vuoden mittaiseen määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perusteltua syytä.

Työaika

Työaikasi voi pidentyä 24 tunnilla vuodessa. Työajan pidennystapa riippuu työehtosopimuksesta ja mahdollisesta työpaikkakohtaisesta sopimuksesta. Lisätietoa alakohtaisista työehtosopimusratkaisuista www.ytn.fi ja https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tyoehto/

Työajan pidentäminen toteutettiin työehtosopimusten kautta. Jos työsuhteessa ei sovelleta työehtosopimusta, silloin työaika ei pitene.

Takaisinottovelvoite

Takaisinottovelvoite lyhenee neljään kuukauteen. Vähintään 12 vuotta jatkuneissa työsuhteissa takaisinottovelvoite on kuitenkin kuusi kuukautta.

Muutosturva

Työnantajan on tarjottava taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanotulle työntekijälle mahdollisuus osallistua työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen. Valmennuksen tai koulutuksen on arvoltaan vastattava työntekijän laskennallista kuukausipalkkaa. Velvollisuus koskee työnantajaa, joka on antanut yt-neuvotteluesityksen 1.1.2017 tai sen jälkeen.

Työnantajan on järjestettävä taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanotulle työntekijälle työterveyshuolto kuuden kuukauden ajan työvelvoitteen päättymisestä lukien. Uutta sääntelyä sovelletaan irtisanomisiin, josta irtisanomisilmoitus annetaan vuonna 2017.

Edellä mainitut muutosturvan uudistukset koskevat työnantajia, joiden palveluksessa työskentelee vähintään 30 työntekijää. Lisäksi edellytetään, että työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään viisi vuotta.

Työttömyysturva

Ansiopäivärahan enimmäiskesto lyhenee 500 päivästä 400 päivään. Muutos ei koske 58 vuotta täyttäneitä. Omavastuuaika pitenee viidestä päivästä seitsemään päivään.

Pitkän työuran johdosta myönnettävät korotusosat poistuvat ja myönnettyjä korotusosia leikataan 58/35 prosentista 55/25 prosenttiin. Korotusosia ei myönnetä, jos työsuhde päättyy 1.1.2017 tai sen jälkeen. Jos työsuhde on päättynyt tätä aikaisemmin, korotusosat myönnetään ja niitä voidaan maksaa enintään 30.6.2017 saakka. Työllistymistä edistävien palveluiden ajalta voidaan edelleen maksaa korotusosaa, mutta kyseisenkin korotusosan suuruutta leikataan 1.1.2017 alkaen 58/35 prosentista 55/25 prosenttiin.

Työeläke

Työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat työeläkeuudistuksen pääperiaatteet vuonna 2014, ja työeläkeuudistus tulee voimaan vuoden 2017 alusta. Uudistuksen myötä esimerkiksi osittainen varhennettu vanhuuseläke on mahdollinen kaikille 61–vuotiaille ja sitä vanhemmille. Lisätietoja eläkeuudistuksesta löydät Eläketurvakeskuksen ylläpitämältä sivustolta.


Akava: Joulun hyvä uutinen – korkeakoulutettujen työttömyys on kääntynyt laskuun

21.12.2016 10:54

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrä on kääntynyt pitkän kasvun jälkeen laskusuuntaan, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön tilastoon perustuva Akavan työttömyyskatsaus. Korkeakoulutettuja työttömiä oli marraskuun lopussa yhteensä 46 261, kun vuosi aiemmin heitä oli 0,5 prosenttia enemmän. Kaiken kaikkiaan marraskuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Suomessa 307 302 eli 3,0 prosenttia vähemmän kuin marraskuussa 2015.

Korkeakoulutettujen työttömyys alkoi kasvaa joulukuussa 2011, ja kasvu jatkui yhtäjaksoisesti 59 kuukauden ajan.

– Työttömyyden kehitystä varsin tarkkaan seuranneena täytyy kyllä sanoa, että lähes viiden vuoden kasvun jälkeen on suorastaan suurenmoinen hetki, kun käänne näyttää viimein tapahtuneen. Joulu tuli nyt hieman etuajassa, riemuitsee ekonomisti Heikki Taulu.

Työttömyyden taittumisen lisäksi myönteistä on, että lasku koskee jo varsin monia korkeakoulutettujen koulutusaloja.

– Pidän todennäköisenä, että työttömyyden vähentyminen leviää lähikuukausina yhä useammille aloille. Huolena on nyt pitkäaikaistyöttömyys, jonka kasvulle ei vielä hetkeen ole loppua näkyvissä. Mutta kyllä sekin sieltä jonakin päivänä tulee, kenties alkavan vuoden aikana, Taulu uskoo.

Työttömistä alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 24 566 ja ylemmän tutkinnon suorittaneita 20 054. Tutkija-asteen koulutuksen suorittaneita oli työttömänä yhteensä 1 641 henkilöä, ja heidän kohdallaan lievä kasvu vielä jatkui. Korkeakouluista vastavalmistuneiden työttömien määrä kääntyi laskuun jo kesän aikana. Marraskuun lopulla työttömänä oli 3 927 korkeakouluista vastavalmistunutta eli jopa noin 10 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.

– Palkansaajaliikkeen vastuulliset, maltilliset palkkaratkaisut tuottavat tulosta. Hyvä vetoapu on ollut maan hallituksen järkevä veropolitiikka, joka on tuonut kansalaisille ostovoimaa. Myös yhteisöveron lasku on osoittautunut oikeaksi, koska yritykset ovat ryhtyneet pikku hiljaa investoimaan. Maltillista palkkapolitiikkaa ja sitä tukevia veroratkaisuja täytyy jatkaa, kunnes työttömyys on laskenut alle viiden prosentin, sanoo puheenjohtaja Sture Fjäder.

Lisää aiheesta:
Akavan tuore työttömyyskatsaus: http://www.akava.fi/tyoelama/akavalaiset_tyoelamassa/tyottomyyskatsaus/korkeakoulutettujen_tyottomyys_kaantynyt_laskuun.19915.news

Lisätiedot:
Puheenjohtaja Sture Fjäder, puh. 0400 609 717, twitter: @SFjder
Ekonomisti Heikki Taulu, puh. 050 361 2869


Akava: Esitetty malli itsensätyöllistäjien työttömyysturvaksi toisi uutta työtä

16.12.2016 11:45

Akava on erittäin tyytyväinen oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin asettamaan selvitykseen, koska siinä esitetään työttömyysturvaan sellaisia positiivisia ja kannustavia muutoksia, jotka helpottaisivat työllistymistä ja uusien työpaikkojen syntymistä.

– Selvityshenkilöt ovat lähteneet työttömyysturvan kehittämisessä liikkeelle siitä näkökulmasta, että esitettävät keinot lisäävät työllisyyttä. Tästä heille erityiskiitos. Työllisyyden lisääminen on nyt sekä maan hallituksen että työmarkkinajärjestöjen tärkein tehtävä, sanoo puheenjohtaja Sture Fjäder.

Selvityshenkilöt, Akavan johtaja Maria Löfgren ja Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén, esittävät yhdistelmävakuutusta, joka mahdollistaisi nykyistä paremmin saman henkilön työskentelyn palkansaajana ja yrittäjänä. Työssäoloehdon kerryttäminen ja ansiosidonnaisen työttömyysetuuden suuruus voisivat ehdotuksen mukaan määräytyä palkansaaja- ja yrittäjätyön yhdistelmästä.

– Yhdistelmävakuutus vastaa muuttuneen työelämän haasteisiin, ja toimeentulon hankkiminen useammasta lähteestä ja eri statuksilla on tullut jäädäkseen. Esitetty rahoitusmalli on realistinen, koska siinä yhteiskunnan kustannukset tai työnantajien ja palkansaajien maksurasitus eivät kasva. Niinpä hallituksen tulisi käynnistää mahdollisimman nopeasti, mutta harkiten ajan kanssa toteutettava yhdistelmävakuutuksen kolmikantainen lainsäädäntövalmistelu, Fjäder esittää.

Myös työttömyyskassajärjestelmää on uudistettava.

– Ihmiset työskentelevät yhä enemmän vuorotellen yrittäjinä, freelancereina tai palkansaajina. Ihmiset siirtyvät yhä monimuotoisempaan työelämään, mutta kassajärjestelmä laahaa menneellä vuosituhannella. Meillä tulee olla jatkossa vain työttömyyskassoja, eikä erillisiä yrittäjien ja palkansaajien kassoja.

Akavan mielestä on mainiota, että raportissa työttömiä kannustetaan yritystoiminnan aloittamiseen jo silloin, kun he ovat kokoaikaisen työn hakijoita ja työn vastaanottamisvelvoitteen piirissä. Tähän tähtää selvityshenkilöiden esitys, jossa työttömänä aloitettavaa yritystoimintaa voitaisiin pitää sivutoimisena neljän kuukauden ajan. Vasta sen jälkeen arvioitaisiin, onko yrittäjyys sivu- vai päätoimista.

– Tämä muutos selkeyttäisi merkittävästi nykytilaa ja parantaisi työttömänä yritystoimintaa aloittavien tilannetta. Tämän esityksen toteuttaminen antaisi todellakin lisää mahdollisuuksia työllistymiseen jatkossa, sanoo asiantuntija Katja Veirto.

Akava on ollut aloitteellinen itsensätyöllistäjien, freelancereitten ja apurahalla työskentelevien aseman parantamisessa. Akava lanseerasi yhdistelmävakuutusmallinsa keväällä 2016 ensimmäisenä työmarkkinajärjestönä, ja se perusti alkuvuodesta Akavan yrittäjien ja itsensätyöllistäjien edunvalvontajärjestön.

Lisää aiheesta:

Selvityshenkilöiden Maria Löfgrenin ja Harri Hellsténin haastattelu osoitteessa www.akava.fi/selvityshenkiloiden_esitys

TEM:n tiedote: Siirtymät palkkatyön ja yrittäjyyden välillä joustavammiksi: http://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/selvitys-siirtymat-palkkatyon-ja-yrittajyyden-valilla-joustavammiksi 

Selvityshenkilöiden Maria Löfgrenin ja Harri Hellsténin raportti: Selvitys työttömyysturvajärjestelmän muutostarpeista palkkatyön ja perinteisen yrittäjyyden välimaastossa 

Lisätiedot:

Puheenjohtaja Sture Fjäder, puh. 0400 609 717, @SFjder Asiantuntija Katja Veirto, sosiaalivakuutus, puh. 050 386 3355, @katjaveirto

Lisätiedot raportista:

Johtaja Maria Löfgren, työelämäasiat, puh. 040 568 2798, @marialofg 


Danske Bankin laajat pankkipalvelut vastavalmistuneille

13.12.2016 10:50

Danske Bankin tarjoama palvelukokonaisuus vastavalmistuneille on nyt Suomen Ekonomien jäsenten käytössä. Palvelupaketti tuo joustavuutta vastavalmistuneen talouteen.

Akavan jäsenliittojen ja Danske Bankin tutkimuksessa selvitettiin vastavalmistuneiden nuorten elämäntilanteita, toiveita ja tulevaisuudensuunnitelmia. Tutkimuksen mukaan vastavalmistuneet haluavat työelämältä vakaita työpaikkoja, turvaa ja merkityksellisyyttä. Työltä odotetaan ennen kaikkea mahdollisuuksia kehittyä ja vaikuttaa omaan työhönsä. Vastavalmistuneilla on tähtäimessä tasapainon löytyminen niin ammatillisesti kuin taloudellisestikin.

Tutkimustulosten perusteella vastavalmistuneiden tarpeisiin on luotu räätälöity palvelupaketti, jonka kehittämisessä Suomen Ekonomit oli merkittävässä asemassa. Palvelupaketti kattaa nuorten elämäntilanteen erityispiirteet, kuten joustotarpeet esimerkiksi työelämään siirtymisessä ja matkustamisessa.

"Vastavalmistuneet kauppatieteen maisterit ovat positiivisia työllistymisen suhteen, mutta he kaipaavat enemmän joustavuutta ja vakautta taloudelliseen tilanteeseensa. Matkustaminen, sijoittaminen, lainansaanti ja taloudellinen hyvinvointi ovat tärkeitä", sanoo Suomen Ekonomien toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming.

Danske Bank -yhteistyön myötä Suomen Ekonomien vastavalmistuneet* jäsenet pääsevät heti Danske Etuohjelman ylimmälle etutasolle ja saavat käyttöönsä laajimmat palvelut. Palveluihin kuuluu muun muassa:

  • Laajat päivittäispankkipalvelut
  • Mastercard Platinum -tason luottokortti
  • Lounge-sisäänpääsy yli 900 lentokentällä
  • Danske Investor -palvelut säästämiseen ja sijoittamiseen

"Tarjottava etukokonaisuus sisältää monille kauppatieteen maisteriksi valmistuneille erityisen kiinnostavia palveluita, kuten esimerkiksi kattavat työkalut säästämiseen ja sijoittamiseen Danske Investor-palvelun myötä. Keskusteluissa Suomen Ekonomien kanssa olemme myös huomanneet, että monet jäsenet kaipaavat yrittäjälle tai yrittäjäksi aikovalle suunnattuja asiantuntijapalveluja. Siksi nämä muodostavat tärkeän elementin tarjottavassa palvelukokonaisuudessa", sanoo Danske Bank Suomen henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Kenneth Kaarnimo.

Lisätietoja uudesta palvelukokonaisuudesta Danske Bankin sivuilta.

*Danske Bankin etu- ja palvelukokonaisuus tarjotaan viideksi vuodeksi Suomen Ekonomien jäsenelle, jonka valmistumisesta on enintään kaksi vuotta.


Lisätietoja

Viestintä- ja markkinointijohtaja Terttu Sopanen, p. 040 334 1202


Suomen Ekonomit etsii asiantuntijaa henkilöstötehtäviin

8.12.2016 13:37

Etsimme osaavaan joukkoomme Helsinkiin vakituiseen työsuhteeseen

HENKILÖSTÖASIANTUNTIJAA

huolehtimaan henkilöstöasioistamme ja työhyvinvoinnistamme.

Tehtäviisi kuuluu:

  • HR-prosessien kehittäminen ja koordinointi
  • osaamisen johtaminen: henkilöstön kehittäminen
  • työhyvinvoinnin edistäminen: yhteiset käytännöt ja ohjeistukset, työterveyshuolto, työsuojelu
  • palkkahallinta ja työajanseuranta

Sinulta odotamme:

  • soveltuvaa korkeakoulututkintoa
  • kykyä kehittää henkilöstöprosesseja ja -käytäntöjä
  • kokemusta työhyvinvoinnin ja osaamisen johtamisesta
  • riittävää työelämän pelisääntöjen tuntemista
  • luotettavuutta, yhteistyökykyä ja neuvottelutaitoa
  • aktiivista ja itsenäistä otetta työhön

Tarjoamme mielenkiintoisen roolin asiantuntijaorganisaation osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisessä,  haasteellisen ja monipuolisen tehtäväkentän, asiantuntevan työympäristön ja kilpailukykyiset työsuhteen ehdot. Työsuhde alkaa asap tai sopimuksen mukaan.

Lisätietoja tehtävästä antaa talouspäällikkö Leena Lillomäki, puh. 0407640409 tai sähköposti leena.lillomaki@ekonomit.fi.

Lähetä hakemuksesi, CV:si sekä palkkatoivomuksesi viimeistään 30.12.2016 sähköpostitse: hakemukset@ekonomit.fi. Merkitse viestiin tunnukseksi "henkilöstöasiantuntija".


Akava: Vain petkuttaja väittää eläkeköyhyyden katoavan eläkeindeksin muutoksella

7.12.2016 12:48

Akavan hallitus tyrmää jyrkän yksimielisesti eläkeindeksin muutoksen, jota koskeva kansalaisaloite siirtyy eduskunnan käsittelyyn torstaina. Keskiviikkona kokoontunut Akavan hallitus muistuttaa, että eläkeindeksin muutos hyödyttäisi kaikkein eniten hyvätuloisimpia eläkeläisiä. Suurimpia häviäjiä olisivat pienituloiset naiset sekä etenkin nuoret, jotka ovat nyt aloittamassa työuraansa.

– Eläkeköyhyyttä on estettävä, mutta eläkeindeksin väittäminen köyhyyden poistajaksi on suuri petkutusyritys. Indeksin muutos ei paranna eikä poista eläkeläisten köyhyyttä, mutta se söisi nuorten eläkevarat. Tämän vuoksi Akava on vastustanut eläkeindeksin muutosta alusta alkaen. Olemme saaneet myös jäsenpalautetta, jonka mukaan akavalaiset eläkeläiset eivät halua, että eläkeindeksin varjolla mennään nuorten taskuille, sanoo puheenjohtaja Sture Fjäder.

Eläkeköyhyys ei lisäänny nykyisen indeksin vuoksi, eikä indeksimuutos nostaisi köyhimpien eläkeläisten kansan- ja takuueläkkeitä. Eläkeläisten ostovoima paranee nykyisenkin indeksin mukaisena. Ansiotulot kehittyvät nopeammin, mutta eläkeläisetkin saavat palkkojen kehityksestä osansa.

Akavan mielestä Suomella ei ole varaa ryhtyä kikkailemaan eläkkeiden rahoituksella.

– Eläkeindeksimuutoksen kustannukset olisivat valtavat. Muutos vaarantaisi Suomen koko eläkejärjestelmän, joka muuten rankattiin juuri maailman neljänneksi parhaaksi. Nykyeläkeläiset saavat nykyistä monta kertaa pienempiä eläkemaksuja maksaneena huomattavasti paremman eläkkeen kuin heitä nuoremmat sukupolvet tulevat ikinä saamaan, Fjäder muistuttaa.

Nuorempien sukupolvien eläkemaksujen korottaminen on perustunut eläkejärjestelmän kestävyyden turvaamiseen. Vuoden 2017 alussa voimaan astuva työeläkeuudistus vähensi tulevaisuuden eläkemaksujen nostopainetta, indeksimuutos taas kasvattaisi maksuja tulevaisuudessa reilusti, noin kuusi prosenttiyksikköä.

– Jos aiottu indeksimuutos rahoitettaisiin työeläkevaroista, 2060-luvulla olisimme hassanneet nykynuorten kaikki eläkevarat. Nykyisten eläkkeiden parantaminen vielä entisestään olisi sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta oikeusmurha, sanoo asiantuntija Katja Veirto.

Nykyinen eläkeindeksi takaa, että eläkemenot pystytään kattamaan myös tulevaisuudessa, tämänhetkinen eläkemaksu riittää näillä näkymin ja nuoret voivat luottaa työeläkkeeseensä. Nykyinen indeksointitapa pitää huolen eläkeläisten ostovoimasta, eläkeläisetkin hyötyvät palkkojen kehityksestä ja työeläkejärjestelmä on reilu nuorille.

Akava kehottaa maan hallitusta etsimään köyhien eläkeläisten aseman parantamiseen aktiivisesti keinoja, jotka eivät horjuta nykyistä, hyväksi havaittua eläkejärjestelmää.

Lisää aiheesta:

Akavalainen-verkkolehden artikkeli Näistä syistä eläkeindeksin muuttaminen on harvinaisen huono idea

Lisätiedot:

Puheenjohtaja Sture Fjäder, puh. 0400 609 717, twitter: @SFjder
Johtaja Pekka Piispanen, yhteiskuntapolitiikka, puh. 040 544 0302, twitter: @PekkaPiisp Asiantuntija Katja Veirto, sosiaalivakuutus, puh. 050 386 3355, twitter: @katjaveirto


Kouluttautuminen työttömyyden aikana kannattaa

29.11.2016 10:00

Omaehtoinen kouluttautuminen vähentää työttömyyden pitkittymisen riskiä. Työttömyys kuitenkin polarisoituu: lähes puolet työllistyy nopeasti uudelleen, mutta samaan aikaan yhä useamman työttömyysjakso pitenee.

Nämä  ilmenevät Suomen Ekonomien teettämässä jäsentutkimuksessa, jossa muun muassa selvitettiin omaehtoisen kouluttautumisen vaikutusta työllistymiseen sekä ekonomien kokemusta työllistymispalvelujen hyödyllisyydestä.

"Työttömyyden aikaisella kouluttautumisella oli selkeämpi yhteys pitkäaikaistyöttömyyden välttämiseen kuin muilla tutkituilla työllistymistä edistävillä palveluilla", toteaa tutkija Tuomas Viskari. Kouluttautumisella on lisäksi yhteys sukupuolten väliseen eroon työttömyyden pituudessa: naiset kouluttautuvat työttömyyden aikana miehiä useammin ja myös työllistyvät miehiä nopeammin.

Kouluttautuminen nousee kärkisijoille, kun vastaajilta kysyttiin omaa kokemusta heidän käyttämiensä palveluiden hyödyllisyydestä. Omaehtoista kouluttautumista paremman arvion sai vain omilta verkostoilta saatu tuki. TE-toimistojen palvelut sen sijaan koettiin selvästi vähemmän hyödylliseksi.

"Kiinnostavaa on myös, että kun vertaillaan saman palvelutarjoajan, esimerkiksi TE-toimiston tai ammattijärjestön, eri palveluita keskenään, saavat koulutus- ja valmennuspalvelut paremmat arviot kuin muut palvelut. Itsensä kehittämiseen tähtäävät palvelut ovat siis merkityksellisiä työttömän kannalta, mutta edelleen niitä käytetään suhteellisen vähän", Viskari toteaa.

Työttömyys polarisoituu

Tutkimuksen mukaan ekonomien työttömyys polarisoituu selvästi. Samalla kun lähes puolet työttömistä työllistyi alle kuuden kuukauden sisällä, kasvoi keskimääräisen työttömyysjakson pituus ja pitkäaikaistyöttömyys lisääntyi.

"Työttömistä ekonomeista noin kolmanneksen työttömyys on sitkeää ja pitkittynyttä. Pitkäaikaistyöttömyys on korkeasti koulutettujen keskuudessa melko uusi, mutta kasvava ilmiö", Viskari toteaa.

Aika siirtyä työllistymisturvaan

Suomen Ekonomien kehitysjohtaja Anja Uljaan mukaan ekonomien työllistymiseen ei ole yhtä ratkaisua, vaan työttömyys on monisäikeinen kokonaisuus. "Eri toimijoiden välinen yhteistyö ja uudenlaiset työllistymistä tukevat palvelut ovat tarpeen. Piilotyöpaikkojen löytymiseen tarvitaan erilaisia toimintamalleja", linjaa Uljas.

"Monet työttömät ekonomit määrittelevät olevansa "between jobs" eli etsimässä uusia haasteita. Tulokulma ilmiöön ja siihen liittyviin verkostoihin pitäisi olla aktiivisessa ja tavoitteellisessa työllistymisessä. Itse asiassa kaikkien työvoimapoliittisten toimenpiteiden tulisi tukea aktiivisuutta. Työttömyysturvasta olisi aika siirtyä työllistymisturvaan", Uljas ehdottaa.

Suomen Ekonomien mukaan aktiivisuuteen kannustamista on esimerkiksi se, että työttömällä on mahdollisuus opiskella ja kehittää osaamistaan työttömyyspäivärahakaudella. "Osaamisen kehittymisen polku on korkeasti koulutetuille erityisen tärkeä. Siitä on huolehdittava koko uramatkan ajan", muistuttaa Anja Uljas.

 

Lisätietoja:

Tutkija Tuomas Viskari, p.0400 458 236

Kehitysjohtaja Anja Uljas, p. 040 550 0712

 

Tutkimus tehtiin keväällä 2016 kyselytutkimuksena niille Suomen Ekonomien jäsenille, jotka olivat olleet työttömänä vuonna 2011 tai sen jälkeen. Kyselyssä selvitettiin myös työttömyyden pitkittymiselle altistavia tekijöitä sekä palvelujen ja sosiaaliturvan käyttöä. Vastauksia saatiin yhteensä 1186. Lisäksi täydentävänä aineistona käytettiin työ- ja elinkeinoministeriön tilastoja kauppatieteellisen korkeakoulutuksen suorittaneiden työttömyydestä.

Ylemmän kauppatieteellisen korkeakoulututkinnon suorittaneista työttömänä on tällä hetkellä noin 6,5 prosenttia. Määrä on noussut noin 17 prosenttia edellisen kahden vuoden aikana.

 


Suomen Ekonomit: Isille paremmat mahdollisuudet perhevapaaseen

13.11.2016 07:00

Näin isänpäivänä Suomen Ekonomit kannustaa rohkeasti kehittämään perhevapaajärjestelmää. Joustavampi perhevapaajärjestelmä olisi kädenojennus isille ja siitä hyötyisivät myös perheet sekä työnantajat.

Perhevapaajärjestelmän kehittämisen aika on nyt. Järjestelmää on mahdollista kehittää myös kustannusneutraalisti. Erilaisia malleja on jo riittävästi, nyt on aika ryhtyä töihin. Esimerkiksi SAK on luonut erinomaisen perhevapaamallin, joka ei lisäisi kustannuksia. Se ja muut olemassa olevat mallit ovat hyvä pohja tulevalle perhevapaajärjestelmän kehittämiselle.

Isillä on oikeus tasa-arvoiseen perhe-elämään ja äideillä tasa-arvoiseen työelämään. "Yhdenvertainen mahdollisuus ottaa päähoitovastuu lapsesta antaisi isille ja sitä kautta perheille ja työnantajille avaimet joustavampaan ja tasa-arvoisempaan perhe-ja työelämään", toteaa Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää.

Nykyinen perhevapaajärjestelmä ohjaa äitejä käyttämään sekä vanhempainvapaata että sen jälkeistä kotihoidon tukea. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan isistä vain yhdestä kolmeen prosenttia käyttää vanhempainvapaata ja kolme prosenttia kotihoidon tukea.

Tilanne on korjattavissa perhevapaajärjestelmällä, joka joustavammin kannustaisi myös isiä jäämään vapaalle. Näin isälle taattaisiin paremmat edellytykset ottaa päähoitovastuu lapsesta. Hoitovastuun tasapuolisempi jakaminen vaikuttaa tutkitusti vastuiden jakautumiseen lastenhoidosta ja kotitöistä koko lapsiperhevaiheen ajan. Tämä edistäisi huomattavasti myös tasa-arvoista työelämää.

Uudistuksen yhteydessä tulisi helpottaa hoitovastuun kantavan vanhemman paluuta töihin perhevapaiden jälkeen. Yksi ratkaisu olisi esimerkiksi jälkisuoja, jonka turvin perhevapaalta palannut saisi vastaavan työsuhdeturvan kuin raskaana oleva.

Isän osallistuvasta vanhemmuudesta on muitakin positiivisia seurauksia. "Työelämätutkimusten yhteydessä on noussut esiin muun muassa, että kun isä ottaa hoitovastuuta lapsesta, vahvistuu side lapseen, mutta samalla työn merkitys kasvaa", sanoo Suomen Ekonomien asiamies Kosti Hyyppä ja jatkaa "Perhe tuo elämään uutta sisältöä ja tarjoaa mahdollisuuden työhön liittyvistä ajatuksista irtaantumiseen, palautumiseen ja sitä kautta parempaan henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin".

Suomen Ekonomit toivottaa kaikille isille hyvää isänpäivää!


Lisätietoja

Puheenjohtaja Timo Saranpää, p. 050 523 6005

Asiamies Kosti Hyyppä, p. 050 351 6177


Näytetään tulokset 1 - 20 / 237
Merkintöjä per sivu 20
of 12