Akateemisten yrittäjien edustaja Suomen Yrittäjien hallitukseen

20.10.2017 16:02

Akateemiset yrittäjät AKY ry:n puheenjohtaja Mika Uusi-Pietilä valittiin tänään Suomen Yrittäjien hallitukseen. Noin kaksi vuotta sitten perustettu AKY on kasvanut nopeasti Suomen Yrittäjien suurimmaksi toimialajärjestöksi.

Mika Uusi-Pietilä on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Hän on Tampereella toimivan asiantuntijayritys Minutor Oy:n osaomistaja-toimitusjohtaja.

Uusi-Pietilän tavoitteena Suomen Yrittäjien hallituksessa on tuoda päätöksentekoon ja valmistelutyöhön korkeasti koulutettujen yrittäjien näkökulmaa sekä tietoa osaamisintensiivisten yritysten erityispiirteistä ja -tarpeista.

– Työelämä on rajussa murroksessa, yrittäjyyden ja palkansaajan raja-aidat hämärtyvät. Kansalaisten toimeentulo koostuu tulevaisuudessa moninaisista puroista. Tämä edellyttää myös etujärjestöiltä uutta näkökulmaa, kun ne palvelevat jäsenkuntaansa ja vaikuttavat kansalliseen lainsäädäntöön, Uusi-Pietilä sanoo.

Yrittäjän ja palkansaajan määrittelyjen valuviat korjattava nopeasti

– Esimerkiksi yrittäjän ja palkansaajan määrittely suomalaisessa lainsäädännössä ei ole lainkaan selkeä; toisen lain mukaan voit olla palkansaaja ja toisen mukaan yrittäjä. Jo työmarkkinoiden toimivuuden ja työllisyyden kehittymisen takia tuo valuvika on syytä saada nopeasti ojennukseen, Uusi-Pietilä linjaa.

Yksi kasvava yrittäjyyden ilmenemä on Uusi-Pietilän mukaan niin sanottu kaveri- tai tiimiyrittäjyys: eri osaamisalueita edustavat osaajat muodostavat yrityksen, jossa kukaan ei välttämättä ole varsinaisesti yrittäjäpositiossa, mutta kiistatta jokainen toimii yrittäjämäisesti ja yrittäjäasenteella.

– Tällaiset yritykset odottavat aivan tyystin erilaisia palveluita ja edunvalvonnallisia painotuksia kuin yksinyrittäjät tai perinteiset pk-yritykset, Uusi-Pietilä sanoo.

AKY kasvaa nopeasti

Neljä korkeasti koulutettujen järjestöä perusti AKYn vuoden 2015 lopulla, ja sille haettiin heti Suomen Yrittäjien jäsenyyttä. Perustajajärjestöt olivat Tekniikan akateemiset TEK, Suomen Ekonomit, Suomen Lakimiesliitto ja Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut.

Nyt AKYyn kuulu noin 8600 yrittäjää 14 järjestön kautta ja se on Suomen Yrittäjien suurin toimialajärjestö.

Perustajien lisäksi AKYssa ovat mukana Suomen Farmasialiitto, DIFF – Ingenjörerna i Finland, Suomen Puheterapeuttiliitto, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, Tradenomiliitto TRAL, Suomen Psykologiliitto, Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA, Suomen Eläinlääkäriliitto, Teollisuustaiteen Liitto Ornamo ja Agronomiliitto.

Lisätietoja: Mika Uusi-Pietilä, puh. 0400 505 386


Sinustako uusi kylli Aalto-yliopistoon, Jyväskylään tai Lappeenrantaan?

18.10.2017 11:33

Kylteriyhdyshenkilö eli "kylli" toimii yliopistonsa kylterien linkkinä Suomen Ekonomeihin.

Työtehtäviisi kuuluu suunnitella ja toteuttaa Ekonomien markkinointia, viestintää ja tapahtumatarjontaa kyltereille omassa yliopistossasi. Välität tietoa yksikkösi opiskelijoille edunvalvontaan ja työelämäkysymyksiin liittyen. Edistät myös Suomen Ekonomien tunnettuutta ja jäsenhankintaa.

Teet tiivistä yhteistyötä Ekonomien asiakkuusyksikön, muiden kyllien sekä paikallisten kylteri- ja ekonomiyhdistysten kanssa.

Kylteriyhdyshenkilön työ on osa‐aikainen ja sopii mainiosti tehtäväksi opintojen oheen (työaika 10 kk/v, n. 50 h/kk). Työsuhde solmitaan toistaiseksi voimassaolevaksi. Työ alkaa ma 1.1.2018. Työhön kuuluu ilta‐ ja viikonlopputyötä sekä matkustamista.

Arvostamme:

  • esiintymistaitoa, markkinointihenkisyyttä ja yhteistyökykyä
  • kiinnostusta kylterien ja ekonomien edunvalvontatyöhön
  • oma‐aloitteisuutta, määrätietoisuutta ja luovuutta
  • itsenäistä työotetta
  • opiskelijatoiminnan tuntemusta ja Suomen Ekonomien opiskelijajäsenyyttä
  • läsnäoloa yliopistolla ja tunnettuutta kylterien piirissä

Lähetä hakemuksesi ja cv:si viimeistään tiistaina 31.10.2017 osoitteeseen kyllihakemukset@ekonomit.fi. Haun ensimmäinen kierros toteutetaan videorekrytointijärjestelmän avulla ja toiselle kierrokselle kutsuttavat haastatellaan 8. tai 9.11.

Lisätietoja tehtävästä voit kysyä Aalto-yliopiston osalta nykyiseltä kylliltä Aki Pöntiseltä (aki.pontinen@ekonomit.fi, puh. 050 435 7572), Jyväskylän osalta nykyiseltä kylliltä Markus Rajalalta (markus.rajala@ekonomit.fi, puh. 040 196 2162), Lappeenrannan osalta nykyiseltä kylliltä Tom Helenelundilta (tom.helenelund@ekonomit.fi puh 0400 697 806) tai asiakkuusvastaava Salla Grönholmilta (salla.gronholm@ekonomit.fi, puh. 040 515 9491).


Korkeakoulupolitiikan asiantuntijat ehdottavat: Suomen korkeakoulut kansalliseen yhteistyöhön

13.10.2017 14:53

Me allekirjoittaneet olemme osallistuneet tiiviisti Opetus- ja kulttuuriministeriön keväällä käynnistämään korkeakouluvision valmisteluun. Keskustelun perusteella vision tavoitteiksi ovat nousemassa erityisesti koulutustason nosto, koulutusjärjestelmän joustavuus, resurssien tehokkaampi käyttö sekä elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien lisääminen.

"Esitämme, että näiden hyvien tavoitteiden saavuttamiseksi luomme globaalisti ainutlaatuisen, Suomen korkeakoulujen kansallisen alustamaisen toimintamallin, jossa opiskelija voisi joustavasti hyödyntää korkeakoulujen opintokokonaisuuksia kansallisesti, korkeakoulurajoista ja maantieteen rajoituksista välittämättä. Alustamainen toimintatapa sopii hyvin myös työuran aikaiseen oppimiseen tutkintoja pienempinä osaamiskokonaisuuksina sekä koulutusviennin vahvistamiseen kansainvälisille koulutusmarkkinoille. Se tukee lisäksi tavoitetta pitää korkeakoulutus saavutettavana ympäri Suomea", ehdottaa koulutuspolitiikan asiantuntija Suvi Eriksson Suomen Ekonomeista.

Korkeakouluvision valmistelun yhteydessä on väläytelty mahdollisuutta yliopisto- ja ammattikorkeakoululait korvaavasta korkeakoululaista. Sillä tavoiteltaisiin erityisesti erilaisia yhteenliittymiä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä. Emme kannata lainsäädäntömuutosta. Haluamme myös ehdottomasti pitää kiinni Suomen vahvuudesta tarjota opiskelijoille sekä tieteellisesti että ammatillisesti suuntautuneita korkeakoulututkintoja. Lainsäädäntöhankkeen sijaan tarvitsemme uusista, myös digitaalisista, toimintatavoista sopimista ja niiden resursointia.

"SYL kannattaa mallia, jossa opiskelijoilla on mahdollisuus oppia nykyistä monipuolisemmin koko järjestelmässämme. Korkeakoulujen yhteistyöstä puhutaan juhlapuheissa paljon, mutta usein se toteutuu vain paikallisella tasolla. Opiskelijan kannalta ei ole järkevää, että järjestelmä joustaa vain yksittäisten hankkeiden puitteissa edes korkeakoulun sisällä – varsinkaan, kun samaan aikaan on käynnissä voimakas kehitys korkeakoulujen profiloitumiseksi omille vahvuusalueilleen. Profiloituneiden korkeakoulujen täytyy tehdä aitoa yhteistyötä, jotta opiskelijoiden mahdollisuuksia ei vastaavasti kavenneta", painottaa yhteiskuntavaikuttamisen koordinaattori Niina Jurva Suomen ylioppilaskuntien liitosta.

Toimintamallin syntyminen edellyttää ennen kaikkea muutosta tapaan jakaa resursseja. Korkeakoulujen nykyiset rahoitusmallit kannustavat lähinnä kilpailemaan kaikessa.

"Rahanjaon pitää jatkossa vahvasti kannustaa tarjoamaan opetusta myös muille kuin korkeakoulun omille tutkinto-opiskelijoille. Tällaisia toimintamalleja on jo olemassa esimerkiksi tekniikan FITech-yhteistyöyliopiston, kauppatieteiden liiketoimintaosaamisen digiopintojen ja ammattikorkeakoulujen eAMK-hankkeen muodossa. Hankkeet ovat hyvä lähtökohta uudelle alustamaiselle toimintatavalle, mutta hankekauden jälkeen niiden jatkomahdollisuudet riippuvat siitä, miten toimintatapa tunnustetaan rahanjaossa", huomauttaa koulutuspolitiikan asiantuntija Piritta Jokelainen Yhteiskunta-alan korkeakoulutetuista.

Allekirjoittaneet korostavat, että kyseessä ei ole vielä valmis malli vaan pikemminkin syöte korkeakouluvisio-keskusteluun. "Haluamme haastaa korkeakoulujen toimijat ja sidosryhmät keskusteluun tällaisen mallin mahdollisuuksista ja sitä tukevasta rahoituksesta ja muusta ohjauksesta."

"Suomi on globaaleilla koulutusmarkkinoilla pieni tekijä, mutta voimme olla itseämme suurempi, jos ymmärrämme resurssimme kokonaisuutena. Suomen korkeakoulu -toimintatapa olisi korkeakouluvisio, joka perustuu vaikuttavaan resurssien käyttöön ja olisi näin ollen etu sekä oppijoillemme että Suomen kilpailukyvylle", allekirjoittaneet summaavat.

Lisätietoja:
Suvi Eriksson, koulutuspolitiikan asiantuntija, Suomen Ekonomit, 040 848 8935, @SuviEriksson
Niina Jurva, yhteiskuntavaikuttamisen koordinaattori, Suomen ylioppilaskuntien liitto, 041 515 2230, @NiinaJurva
Piritta Jokelainen, Koulutus- ja yhteiskuntapolitiikan asiantuntija, Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut, YKA 010 231 0358, @PirittaJ


Toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming on jättänyt tehtävänsä

12.10.2017 13:26

Toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming on jättänyt tehtävänsä Suomen Ekonomien toiminnanjohtajana. Syynä ovat liiton toimintaan ja sen kehittämiseen liittyvät näkemyserot hallituksen kanssa.

"Liittomme toimintaa on kyetty Hanna-Leenan aikana viemään eteenpäin. Kiitämme häntä näistä vuosista", Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää sanoo.

"Olen iloinen, että olen saanut olla mukana kehittämässä ekonomien toimintaa liiton upean henkilöstön kanssa. Toivon järjestölle menestyksekkäitä vuosia", Hanna-Leena Hemming sanoo.

Liitto käynnistää uuden toiminnanjohtajan etsimisen välittömästi.

Toiminnanjohtajan tehtäviä hoitaa toistaiseksi kehitysjohtaja Anja Uljas.

Lisätietoja: Timo Saranpää, puheenjohtaja, puh. 050 523 6005
Hanna-Leena Hemming, puh. 050 511 3048


Kilpailukieltoehtoja uudistettava samanaikaisesti liikesalaisuuslain kanssa

6.10.2017 14:05

Suomen Ekonomien mielestä olisi perusteltua, että kilpailukieltosopimuksia koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan samanaikaisesti, kun Euroopan Unionin liikesalaisuuksia koskeva direktiivi implementoidaan. Liikesalaisuuksia koskevaa lainsäädäntöä käsitellyt työryhmä jätti mietintönsä torstaina.

"Koska kilpailukieltosopimukset perustuvat yleensä juuri tarpeeseen suojata liike- ja ammattisalaisuuksia, tulisi tässä yhteydessä uudistaa myös niitä koskeva lainsäädäntö", Suomen Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel korostaa. 

Kilpailukieltosopimusten määrä on kolminkertaistunut 2000 -luvulla. "Esimerkiksi jo joka toisessa uudessa ekonomin työsopimuksessa on kilpailukieltoehto, joka osaltaan korottaa kynnystä työpaikan vaihtamiseen", toteaa Salokannel. 

Suomen Ekonomien mielestä liike- ja ammattisalaisuuksia koskevan lainsäädännön tulee turvata yrityksille riittävä suoja ilman, että sen lisäksi työvoiman liikkuvuutta rajoitetaan perusteettomilla kilpailukieltosopimuksilla. Akavan tavoin Suomen Ekonomit katsoo, että lisäksi on erityisen tärkeää turvata osapuolten oikeusturvaan liittyvät asiat lainsäädäntöä uudistettaessa. 

"Kilpailukieltosopimuksia käytetään nykyisin paljon tarpeettomasti, minkä johdosta niistä aiheutuu enemmän haittaa kuin hyötyä. Suomen Ekonomit tukee kansanedustaja Saara-Sofia Sirénin lakialoitetta, joka velvoittaa työnantajan maksamaan palkkaa vastaavaa korvausta kilpailukiellon voimassaoloajalta, mikäli työnantaja haluaa pitää sopimuksen voimassa", Salokannel sanoo.

Lisätietoja:
Työmarkkinajohtaja Riku Salokannel, puh. 040 724 9566


Ekonomien eLakipalvelu auttaa jäseniä 24/7

5.10.2017 10:03

Suomen Ekonomien palvelutarjonta täydentyy tänään verkossa toimivalla eLakipalvelulla. Palvelusta jäsenet saavat vastaukset yleisimpiin työoikeudellisiin kysymyksiin. "Koemme tärkeäksi palvelujen helpon saatavuuden 24/7 ja tähän eLakipalvelu vastaa täydellisesti", Ekonomien lakiasiainjohtaja Jan Degerlund toteaa.

Uusi palvelu auttaa jäsentä mm. työsopimukseen, vuosilomaan, perhevapaisiin, työsuhteen päättämiseen ja työttömyysturvaan liittyvissä kysymyksissä. Omaan tilanteeseensa liittyviin tarkentaviin kysymyksiin vastaamalla jäsen saa vastauksen tai toimintasuosituksen. Palvelusta saa esimerkiksi tietoa siitä, missä tilanteissa määräaikainen työsopimus voidaan solmia tai millaiseen työhön on oikeus palata perhevapaan jälkeen.

Verkossa toimiva palvelu on käytettävissä kaikilla päätelaitteilla, joten kaipaamansa vastauksen voi käydä etsimässä milloin ja missä vain. Palvelua on tarkoitus myös jatkuvasti parantaa jäseniltä saatavan palautteen perusteella. "Tämä on eLakipalvelusta versio 1.0, kehitämme sisältöjä ja koko palvelua sen mukaan, mitä jäsenemme toivovat. Ekonomien työsuhdelakimiesten antamaa henkilökohtaista palvelua eLakipalvelu ei korvaa, mutta on loistava lisä palvelutarjontaamme", Ekonomien toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming kertoo.

eLakipalvelu on toteutettu yhteistyössä Tekniikan Akateemisten, Lakimiesliiton, Insinööriliiton ja Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry:n kanssa. Jokaisella liitolla palvelu on kuitenkin täysin omansa.

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming, puh. 050 511 3048
Lakiasiainjohtaja Jan Degerlund, puh. 0400 605 574


Suomen Ekonomeilta lahjoitus Itä-Suomen yliopistolle

29.9.2017 13:30

Suomen Ekonomit lahjoittaa perjantaina Itä-Suomen yliopiston kauppatieteelliselle koulutukselle ja tutkimukselle 25 000 euroa. Lahjoitus on osa Ekonomien valtakunnallista puolen miljoonan euron panostusta, joka jaetaan kymmenelle yliopistolle suhteutettuna kauppatieteen alan maisteritutkintojen määrään.

"Suomen Ekonomit auttaa ekonomeja uralla eteenpäin ja tukee jos vastaan tulee vaikeuksia. Parhaat eväät menestykseen tulevat kuitenkin laadukkaasta koulutuksesta, siksi haluamme tukea kauppatieteiden opetusta Suomessa. Haluamme myös kannustaa kauppatieteellisiä yksiköitä tieteenalaa vahvistavaan yhteistyöhön. Vahvoista kauppatieteistä hyötyy koko Suomen talous", Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää sanoo.

"Kauppatieteissä tekemämme yhteistyö Suomen Ekonomien kanssa on ollut tärkeää vuosien ajan ja se on kehittynyt yhä hedelmällisemmäksi. Molemmat näkevät kauppatieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen tärkeänä koko yhteiskunnalle. Erityisesti koulutuksen kehittämisessä jaamme Suomen Ekonomien kanssa yhteisiä tavoitteita, ja olemme työskennelleet pitkään koulutuksen laadun parantamiseksi. ", toteaa Itä-Suomen yliopiston yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunnan varadekaani Matti Turtiainen.

Suomen Ekonomit tekee tiivistä yhteistyötä kauppatieteellisten yksiköiden kanssa monella tasolla. Elokuussa Ekonomit julkaisi myös teettämänsä selvityksen kauppatieteiden tilasta.

"Tulokset kertovat niin tutkimuksen kuin koulutuksenkin huomattavasta positiivisesta kehityksestä viime vuosien aikana. Saimme selvityksen myötä tietoa uusistakin mahdollisuuksista viedä kauppatieteitä Suomessa eteenpäin", Suomen Ekonomien koulutuspolitiikan asiantuntija Mika Parkkari sanoo. 

 

Lisätietoja:
Timo Saranpää, puheenjohtaja, Suomen Ekonomit, puh. 050 523 6005

Suomen Ekonomien teettämä Kauppatieteiden suunta Suomessa -selvitys julkaistiin 22.8.2017. Selvitys on ladattavissa osoitteesta: http://bit.ly/2wHbqyx

 


Suomen Ekonomeilta lahjoitus Oulun yliopistolle

26.9.2017 14:00

Suomen Ekonomit lahjoittaa tiistaina Oulun yliopiston kauppatieteelliselle koulutukselle ja tutkimukselle 40 000 euroa. Lahjoitus on osa Ekonomien valtakunnallista puolen miljoonan euron panostusta, joka jaetaan kymmenelle yliopistolle suhteutettuna kauppatieteen alan maisteritutkintojen määrään.

"Suomen Ekonomit tarjoaa jäsenilleen monipuolista tukea työuran eri vaiheissa. Ekonomin työuran perustana on laadukas sekä kansainvälisesti kilpailukykyinen koulutus ja osaaminen. Haluamme tukea ja kehittää kauppatieteiden opetusta ja tutkimusta Suomessa. Kannustamme kaikkia kauppatieteellisiä yksiköitä tieteenalaa vahvistavaan yhteistyöhön, sillä osaavista ekonomeista hyötyy koko Suomen talous", sanoo Suomen Ekonomien varapuheenjohtaja Juuso Heinilä.

"Suomen Ekonomit on ollut Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun tärkeä yhteistyökumppani koko historiamme ajan. Kauppatieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen korkea laatu sekä yhteiskunnallinen relevanssi ovat keskeisiä yhteisiä tavoitteitamme. Suomen Ekonomit on merkittävästi tukenut opiskelijoitamme ja heidän järjestöänsä, Finanssi ry:tä. Tavoitteenamme on edistää alan kehitystä yhdessä myös tulevaisuudessa", toteaa Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani Mikko Puhakka.

Suomen Ekonomit tekee tiivistä yhteistyötä kauppatieteellisten yksiköiden kanssa monella tasolla. Se kannustaa kauppatieteitä laajenevaan yritysyhteistyöhön.

"Innokkaimmin yritysyhteistyötä kaipaavat maisterivaiheen opiskelijat. He ymmärtävät, miten tärkeää on rakentaa siltoja teorian ja käytännön liike-elämän välille", Suomen Ekonomien koulutuspolitiikan asiantuntija Mika Parkkari sanoo."


Lisätietoja:
Juuso Heinilä, Suomen Ekonomien varapuheenjohtaja, puh. 040 539 6898


Ekonomit etsii viestintäjohtajaa

25.9.2017 16:23

Etsimme nyt

VIESTINTÄJOHTAJAA

johtamaan ja kehittämään Ekonomien viestintää.

Viestintäjohtajana vastaat viestintämme strategisesta kokonaisuudistuksesta ja tämän prosessin onnistuneesta läpiviennistä tavoitteena jäsenlähtöisempi viestintäajattelu. Kehität vaikuttajaviestintäämme ja laajennat edelleen media- ja sidosryhmäverkostoamme.

Tehtäviisi kuuluvat myös:

  • viestintätiimin johtaminen ja Ekonomi-lehden toimituspäällikkyys
  • järjestömme johdon ja koko ekonomiyhteisön viestinnän kehittäminen ja tukeminen sekä mediasuhteiden hoitaminen
  • Ekonomien oman median monipuolinen kehittäminen.


Edellytämme:

  • korkeakoulututkintoa, vankkaa kokemusta erilaisista viestintätehtävistä sekä esimiesosaamista
  • strategisen tason ajattelua viestinnästä
  • journalistista kokemusta ja "uutisnenää"
  • hyviä mediasuhteita ja sidosryhmähallintataitoja.

Arvostamme:

  • kiinnostusta ja ymmärrystä yhteiskunnallisiin kysymyksiin, erityisesti työelämä- ja työmarkkinapolitiikkaan sekä järjestötyöhön
  • strategista ja innovatiivista näkemyksellisyyttä sekä kyvykkyyttä muutosten läpiviemiseen
  • selkeää näkemystä viestinnän eri kanavien käyttämisestä, ml. digitaalinen viestintä
  • analyyttistä otetta ja samalla Hands on -asennetta
  • organisointi- ja paineensietokykyä, kehittämisintoa ja erinomaisia vuorovaikutustaitoja
  • kielitaitoa (suomi, ruotsi, englanti).

Haluat olla mukana vaikuttamis- ja edunvalvontatyössä ja seuraat aktiivisesti viestinnän trendejä.

Tarjoamme sinulle haasteellisen ja kiinnostavan tehtäväkentän osaavassa ja innovatiivisessa työyhteisössä sekä kilpailukykyiset työsuhteen ehdot. Kuulut järjestömme johtoryhmään.

Lisätietoja tehtävästä antaa Arespartnersin konsultti Pertti Leppäkoski, p. 0400 623115, varmimmin 29.9. ja 4.10. klo 14-16. Jätä hakemuksesi CV:n ja palkkatoivomuksen kera osoitteessa www.arespartners.fi linkin "Aresnets" kautta 10.10.2017 mennessä.

 

 


Suomen Ekonomeilta lahjoitus Aalto-yliopistolle

20.9.2017 11:03

Suomen Ekonomit lahjoittaa keskiviikkona Aalto-yliopiston kauppatieteelliseen koulutukseen ja tutkimukseen 100 000 euroa. Lahjoitus on osa Ekonomien valtakunnallista puolen miljoonan euron panostusta, joka jaetaan kymmenelle yliopistolle suhteutettuna kauppatieteen alan maisteritutkintojen määrään.

"Yliopistoissa vankka tutkimus auttaa luomaan korkeatasoista opetusta. Siihen perustuva osaaminen antaa ekonomeille parasta turvaa omaa tulevaisuuttaan varten. Turvaa, jota Suomen Ekonomit työelämän aikana täydentää", Suomen Ekonomien toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming sanoo.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ja Suomen Ekonomien yhteistyön juuret ovat syvällä.

"Suomen Ekonomeilla ja Kauppakorkeakoululla on pitkä yhteinen historia ja molempien tavoitteena on korkeatasoisen kauppatieteellisen osaamisen edistäminen. Kiitämme Ekonomeja lämpimästi lahjoituksesta", toteaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani Ingmar Björkman.

Suomen Ekonomit tekee tiivistä yhteistyötä kauppatieteellisten yksiköiden kanssa monella tasolla. Se kannustaa kauppatieteitä edelleen kehittämään myös aktiivista yritysyhteistyötä, josta esimerkkinä on lahjoituksen yhteydessä Aalto-yliopiston partneritilaisuudessa Elisan kanssa järjestetty case-kilpailu.

"Innokkaimmin yritysyhteistyötä kaipaavat maisterivaiheen opiskelijat. He ymmärtävät, miten tärkeää on rakentaa siltoja teorian ja käytännön liike-elämän välille", Suomen Ekonomien koulutuspolitiikan asiantuntija Suvi Eriksson sanoo.


Lisätietoja:
Hanna-Leena Hemming, toiminnanjohtaja, Suomen Ekonomit, puh. 050 511 3048


Taloustieteen huippuyksikön nostettava tasoa koko Suomessa

19.9.2017 17:22

Suomen Ekonomit on tyytyväinen pääministeri Sipilän uutiseen, jonka mukaan Suomeen on tulossa uusi taloustieteen huippuyksikkö. Tavoitteena on tutkimusyksikön myötä perustaa vuoteen 2022 mennessä 15 uutta professuuria.

"Kannatamme huippuyksikön perustamista ja alan professuurien lisäämistä. Näemme paljon mahdollisuuksia siinä, että yksikkö kokoaa yhteen tärkeitä taloustieteiden voimavaroja. Yksiköllä on varmasti positiivinen vaikutus suomalaiseen taloustieteiden vaikuttavuuteen ja osaamiseen. Taloustieteiden vahva osaaminen sataa varmasti Suomen kansantalouden laariin", Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää kommentoi tuoretta uutista.

Tiedotustilaisuuden mukaan yksikön nimeksi tulee Helsinki Graduate School of Economics (Helsinki GSE) ja sen käytännön järjestelyistä vastaavat Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Svenska handelshögskolan. Yksikön perustamista tukee myös Suomen pankki, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT.

"Suomen Ekonomit auttaa kauppatieteellisen koulutuksen saaneita työelämän eri vaiheissa. Hyvä koulutus antaa pohjan pärjäämiselle myöhemmässä elämässä. Uusi huippuyksikkö on erityisen hyvä idea, jos sen työ heijastuu myös kauppatieteelliseen koulutukseen kaikkialla Suomessa." Ekonomien toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming täydentää.

Lisätietoja:
Timo Saranpää, puheenjohtaja, puh. 050 523 6005
Hanna-Leena Hemming, toiminnanjohtaja, puh. 050 511 3048

 


Suomen Ekonomeilta lahjoitus Vaasan ja Tampereen yliopistoille

19.9.2017 12:33

Suomen Ekonomit lahjoittaa tiistaina Vaasan yliopiston kauppatieteelliselle koulutukselle ja tutkimukselle 65 000 euroa ja Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoululle 30 000 euroa. Lahjoitukset ovat osa Ekonomien valtakunnallista puolen miljoonan euron panostusta, joka jaetaan kymmenelle yliopistolle suhteutettuna kauppatieteen alan maisteritutkintojen määrään.

"Suomen Ekonomit auttaa ekonomeja uralla eteenpäin ja tukee jos vastaan tulee vaikeuksia. Parhaat eväät menestykseen tulevat kuitenkin laadukkaasta koulutuksesta, siksi haluamme tukea kauppatieteiden opetusta Suomessa. Haluamme myös kannustaa kauppatieteellisiä yksiköitä tieteenalaa vahvistavaan yhteistyöhön. Vahvoista kauppatieteistä hyötyy koko Suomen talous", Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää sanoo.

Suomen Ekonomit tekee tiivistä yhteistyötä kauppatieteellisten yksiköiden kanssa monella tasolla. Elokuussa Ekonomit julkaisi myös teettämänsä selvityksen kauppatieteiden tilasta.

"Tulokset kertovat niin tutkimuksen kuin koulutuksenkin huomattavasta positiivisesta kehityksestä viime vuosien aikana. Saimme selvityksen myötä tietoa uusistakin mahdollisuuksista viedä kauppatieteitä Suomessa eteenpäin", Suomen Ekonomien koulutuspolitiikan asiantuntija Suvi Eriksson sanoo. 

Suomen Ekonomit kannustaa kauppatieteitä myös laajenevaan yritysyhteistyöhön.

"Laajenevaa yritysyhteistyötä haluavat erityisesti pian valmistuvat maisterit. He ymmärtävät, miten tärkeää on rakentaa siltoja teorian ja käytännön liike-elämän välille. Yhdeksi yhteistyön esimerkiksi käy Vaasan järjestömessujen yhteydessä ABB:n kanssa järjestetty case-kilpailu", Suomen Ekonomien koulutuspolitiikan asiantuntija Mika Parkkari sanoo.

Lisätietoja:
Timo Saranpää, puheenjohtaja, Suomen Ekonomit, p. 050 523 6005

Suomen Ekonomien teettämä Kauppatieteiden suunta Suomessa -selvitys julkaistiin 22.8.2017. Selvitys on ladattavissa osoitteesta: http://bit.ly/2wHbqyx


Suomen Ekonomeilta lahjoitus Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle

7.9.2017 10:20

Suomen Ekonomit lahjoittaa torstaina Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppatieteelliselle koulutukselle 40 000 euroa. Lahjoitus on osa Ekonomien valtakunnallista puolen miljoonan euron panostusta, joka jaetaan kymmenelle yliopistolle suhteutettuna kauppatieteen alan maisterintutkintojen määrään. 

"Haluamme osaltamme olla varmistamassa kauppatieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen laatua. Toivomme edistävämme näin kauppatieteellisen koulutuksen sisällöllistä kehittämistä, alan kansallista yhteistyötä ja opiskelijoiden joustavia koulutusmahdollisuuksia", sanoo Suomen Ekonomien koulutuspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Jussi Nieminen.  

LUT School of Business and Managementin dekaani, professori Sami Saarenketo kiittää Suomen Ekonomeja lahjoituksesta. "Tämä lahjoitus auttaa meitä toteuttamaan strategiaamme, jonka perustana on kestävä liiketoiminnan uudistaminen. Kauppatieteet lisäävät entisestään vetovoimaansa nuorison piirissä ja Suomen Ekonomien tuki on tärkeää kehittäessämme koulutustamme ja tutkimustamme edelleen."

Suomen Ekonomit tekee tiivistä yhteistyötä kauppatieteellisten yksiköiden kanssa monella tasolla. Elokuussa Ekonomit julkaisi myös teettämänsä selvityksen kauppatieteiden tilasta.  
"Tulokset kertovat niin tutkimuksen kuin koulutuksenkin huomattavasta positiivisesta kehityksestä viime vuosien aikana. Saimme selvityksen myötä tietoa uusistakin mahdollisuuksista viedä kauppatieteitä Suomessa eteenpäin", Suomen Ekonomien koulutuspoliittinen asiamies Suvi Eriksson sanoo. 

Lisätietoja:
Suvi Eriksson, koulutuspoliittinen asiamies, Suomen Ekonomit, p. 040 848 8935

Suomen Ekonomien teettämä Kauppatieteiden suunta Suomessa -selvitys julkaistiin 22.8.2017. Selvitys on ladattavissa osoitteesta: http://bit.ly/2wHbqyx


Yrittäjien syytä pitää parempaa huolta työkyvystään

5.9.2017 11:18

Valtaosa ekonomiyrittäjistä pitää vähintään kohtuullisesti huolta omasta työkyvystään, mutta joka kymmenes myöntää työkyvystä huolehtimisen jäävän korkeintaan välttävälle tasolle. Parhaalla tolalla asiat ovat pienemmissä yrityksissä, mikä ilmenee Suomen Ekonomien viime keväänä tekemästä yrittäjäkyselystä.

"Yrittäjätyöryhmässämme halutaan nollatoleranssia huonolle työkyvystä huolehtimiselle. Omasta työkyvystä ja osaamisesta pitää huolehtia. Se on ratkaisevan tärkeää toiminnan jatkuvuudelle", sanoo Suomen Ekonomien kehitysjohtaja Anja Uljas

Suomen Ekonomien jäsenistä lähes joka kymmenes toimii joko pää- tai sivutoimisena yrittäjänä. He ovat tyypillisesti asiantuntijayrittäjiä omilla liiketoimintaosaamisensa alueilla esimerkiksi liikkeenjohdon konsultoinnissa ja tilintarkastuksessa.

Kyselystä ilmenee myös, että sivutoimisesta yrittäjyydestä on monelle tullut vakiintunut toimintatapa, joka mahdollistaa lisäansioiden hankkimisen. Toisaalta sivutoiminen yrittäjyys voi olla ensi askel kohti päätoimista yrittäjyyttä 

Oman osaamisen kehittämiseen ekonomiyrittäjät käyttävät keskimäärin viisi päivää vuodessa. Panostus on samaa luokkaa kuin Suomen Ekonomien palkansaajajäsenillä. Yritysten koon kasvaessa osaamisen kehittämiseen käytettiin vähemmän aikaa. Joka kymmenes vastaaja sanoi, ettei hän käytä yhtään päivää vuodessa omaan kehittymiseensä.

Verotukseen liittyvät asiat nousivat kyselyssä esiin vahvasti myös avoimissa vastauksissa. Kolme viidestä halusi verokannustimia, joilla tuettaisiin työllistävien yritysten toimintaa, kasvua ja investointeja. Vajaa puolet vastaajista halusi alentaa yrittäjien kokonaisverotusta keventämällä ansiotuloverotusta.

Kooste kyselyn tuloksista


Lisätietoa:
Kehitysjohtaja Anja Uljas, p. 040 550 0712 

 


Opetusyhteistyö on yliopistoille loistava mahdollisuus − Digiyhteistyön haasteita ratkotaan Dare to Learn -tapahtumassa

5.9.2017 10:14

Suomen Ekonomit kannustaa yliopistoja hyödyntämään käytännön opetustyössään yhä enemmän yhteistyötä. Lokakuussa käynnistyvä, täysin verkossa suoritettava liiketoimintaosaamisen opintokokonaisuus (LITO) on loistava esimerkki digitaalisessa oppimisympäristössä tehtävästä, yliopistojen yhteisestä opetuksesta.

Opetusyhteistyöstä on puhuttu juhlapuheissa jo pitkään, mutta nyt hyvät digitaaliset oppimisympäristöt mahdollistavat yhteisen opettamisen ilman maantieteellisiä rajoitteita. Uuden opettamismuodon hyötyjä ja haasteita käsitellään 6.9. Dare to Learn -tapahtumassa, jossa Suomen Ekonomit järjestää aiheesta työpajan yhdessä LITO-opintojen opettajien kanssa.

Kunnianhimoisella työllä opiskelijoille uusia mahdollisuuksia

"Olemme olleet tukemassa liiketoimintaosaamisen opintokokonaisuuden suunnittelua alusta lähtien. Olen ylpeä tavasta, jolla kauppatieteiden opettajat ovat lähteneet luomaan uudenlaista opettamisen ja yhteistyön muotoa", kertoo Suomen Ekonomien koulutuspoliittinen asiamies Suvi Eriksson.

Liiketoimintaosaamisen opintokokonaisuus tarjoaa kymmenen siihen osallistuvan yliopiston opiskelijoille kahdeksan 5 opintopisteen laajuista opintojaksoa. Opetuksen kohderyhmänä ovat muut kuin kauppatieteiden opiskelijat.

"Meille on tärkeää, että opiskelijoilla on mahdollisuus oppia joustavammin, ajasta ja paikasta riippumatta. Kun yliopistot kantavat opetusvastuuta yhdessä, voidaan mahdollisuutta liiketoimintaosaamisen opiskeluun tarjota entistä laajemmin", Eriksson lisää.

Yliopisto-opetuksessa vastaavan mittaluokan yhteistyömalleja ei vielä ole.

"KAUTE-säätiön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän kärkihankerahoituksen tuella on voitu yhdessä ratkoa haasteita, joita LITO-hankkeen suunnittelussa on ilmaantunut. Pilottilukuvuoden aikana on tarkoitus kerätä ahkerasti palautetta sekä opiskelijoilta että opettajilta, jotta haasteita päästään ratkomaan heti yhdessä", kertoo kokonaisuutta koordinoiva Taina Eriksson Turun yliopistosta.

Oppimisen supertapahtuma Dare to Learn

Dare to Learn kokoaa yhteen oppimisesta ja opetuksesta kiinnostuneita ihmisiä ympäri maailmaa 5.-6.9. Helsingin Kaapelitehtaalle. Suomen Ekonomien ja LITO-opintojen opettajien työpaja on 6.9.

"Työpajassamme tuodaan yhteiseen pöytään digitaalisen oppimisen ja organisaatiorajat ylittävän opetusyhteistyön haasteet ja ratkotaan niitä yhdessä osallistujien kanssa. Tarkoitus on myös vahvasti kannustaa muita aloja tarttumaan vastaavaan mahdollisuuteen", Suvi Eriksson painottaa.

Lisätietoja:
Koulutuspoliittinen asiamies Suvi Eriksson, puh. 040 848 8935
Liiketoimintaosaamisen verkko-opintokokonaisuuden koordinaattori Taina Eriksson, Turun yliopisto, puh. 040 728 6196


Dare to Learn -oppimistapahtuma: http://www.daretolearn.fi/
Liiketoimintaosaamisen verkko-opintokokonaisuus (LITO): https://uturku.mrooms.net/
Opetus- ja kulttuuriministeriön infosivu erityisavustuksesta korkeakoulutuksen kehittämiseen v. 2018-20: http://minedu.fi/avustukset/avustus/-/asset_publisher/korkeakoulutuksen-kehittamishankkeet 


Työaikamietinnössä hyviä avauksia

1.9.2017 13:05

Yksi syksyn tärkeimmistä työelämäkysymyksistä on työaikalain uudistus. Vuonna 1996 voimaan tullut laki kaipaa kipeästi päivittämistä, jotta se vastaa paremmin tämän päivän työelämän tarpeita. Uudistamista pohtinut kolmikantainen työryhmä ei kuitenkaan päässyt yksimielisyyteen lain sisällöstä. Niin työnantajat, työntekijät kuin yrittäjät jättivät eriävän mielipiteen. Työryhmän mietintö on nyt lausuntokierroksella, minkä jälkeen jäämme odottamaan lain valiokuntakäsittelyä ja varsinaista hallituksen esitystä.

Akava on pitänyt erinomaisina työaikalakiesityksen tavoitteita parantaa työaikasuojelua ja lisätä joustavuutta. Toteutuessaan ne vahvistavat työntekijöiden työhyvinvointia ja pidentävät työuria. Akava pitää kuitenkin välttämättömänä, että esitystä korjataan mm. soveltamisalan osalta, jotta laki koskee jatkossakin laajasti työntekijöitä. Ylemmät Toimihenkilöt YTN on edellyttänyt, että työnantajalla on oltava velvollisuus järjestää työajan seuranta, jotta työaikalain toteutumista voidaan ylipäänsä valvoa. Myös matka-ajan korvaamiseen tulisi kiinnittää huomiota. Sekä Akavan että YTN:n tavoitteet ovat hyviä myös ekonomien kannalta.

Suomen Ekonomien osalta työaikalakiesityksen tärkein kysymys on se, ettei lain soveltamisalan laajennusta vesitetä erilaisilla poikkeuksilla. Se, että lakiin tulee uusia joustomahdollisuuksia ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia oman työaikansa sijoitteluun työaikapankin ja joustotyöajan avulla lisätään, on erinomainen asia. Joustomahdollisuuksia laajennettaessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota lain toteutumisen valvontaan.

Suomen Ekonomit seuraa tiivisti lain etenemistä ja valvoo ekonomeille tärkeiden intressien huomioimista valmistelussa niin Akavan, YTN:n kuin Jukon kautta.

Työaikasääntelyä selvittävän työryhmän mietintö: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/80305

Lisätietoja: työmarkkinajohtaja Riku Salokannel, p. 040 724 9566


Virtuaalinen ryhmäcoaching tuo luottamusta omaan osaamiseen

22.8.2017 16:27

Mitä tapahtui, kun kuusi aiemmin toisilleen tuntematonta ihmistä alkoi keskustella itselleen tärkeistä työelämän kysymyksistä näkemättä toisiaan fyysisesti?

He löysivät keskinäisen luottamuksen ja yhteishengen, jonka avulla yhteiset keskusteluhetket muodostuivat hyvin koskettaviksi ja opettavaisiksi. Keväällä 2017 pidetty Suomen Ekonomien järjestämä virtuaalinen ryhmäcoaching osoitti jälleen kerran, että avoin ja oppimismyönteinen ilmapiiri on mahdollista luoda myös virtuaalisessa ympäristössä.

Virtuaalisessa työskentelyssä luottamuksen rakentaminen on erityisen tärkeää. Prosessi aloitettiinkin tutustumisella ja omien tavoitteiden esittelemisellä. Avoin ilmapiiri mahdollisti heittäytymisen omaan kehityshaasteeseen toisten ryhmän jäsenten tuella. Erityisesti ryhmän jäsenet kiittivät toisiaan aitojen tarinoiden jakamisesta ja uudenlaisten näkökulmien saamisesta.

Parasta antia osallistujien mielestä olivat yhteiset oivallukset ja coachaavan työskentelytavan oppiminen tapaamisten aikana. Ryhmä kokoontui 8 x 2 tuntia ja tapaamisten välillä valmistauduttiin etukäteen parin kanssa coachaamaan toista ryhmän jäsentä.

"Kiitos, että kuuntelitte ja jaoitte omia kokemuksianne. Sain olla oma itseni, eikä ryhmässä tarvinnut esittää mitään. Nautin myös ryhmämme hyvästä, arvostavasta ilmapiiristä ja saamastani tuesta."

"Olin positiivisesti yllättynyt, kun kaikki osallistuivat keskusteluun rohkeasti ja avoimesti vaikeista asioista huolimatta."

Kaikki osallistujat suosittelevat lämpimästi virtuaalista ryhmäcoachingia muillekin Ekonomien jäsenille. Osallistuminen on vaivatonta ja helppoa oman tietokoneen välityksellä eikä matkustamiseen mene ylimääräistä aikaa.

"Seuraavalla kerralla voisin haastaa enemmän esittämällä lyhyitä ja napakoita coaching-kysymyksiä vieläkin rohkeammin."

"Sain tästä kokemuksesta runsaasti rohkeutta ottaa valmentavaa/coachaavaa työskentelytyyliä mukaan omaan esimiestyöhöni."

Kirsi Rouhiaiselle virtuaalinen ryhmäcoaching oli hieno kokemus. Lue, miksi hän suosittelee sitä sinullekin!

Parasta virtuaalisessa ryhmäcoachingissa oli, kun meistä eri taustoista tulevista osallistujista alkoi muodostua ryhmä. Tällöin välillemme syntyi luottamusta ja yhteishenkeä, joka avasi aidon yhteyden portin. Vaikka etäisyyttä välillämme oli satoja ja jopa tuhansia kilometrejä, muodostuivat keskustelumme intiimeiksi ja jokaista koskettaviksi. Sain kokea erittäin hienoja ja koskettavia hetkiä ihmisten kanssa, joita en ollut tavannut koskaan kasvotusten. Yhteen tuleminen oli äärimmäisen helppoa ja vaivatonta. Myös se oli hienoa, että saimme jokainen toimia coachina ja oppia tekemällä eikä vain kuuntelemalla. Virtuaalicoaching vaatii aivan yhtä intensiivistä läsnäoloa kuin tavallinen fyysinen tapaaminen, ellei jopa enemmänkin.

Sain

  • aikaa itseni ja omien työtapojeni kehittämiseen
  • uusia ulottuvuuksia itsetuntemukseeni
  • mahdollisuuden pysähtyä kohtamaan itseni, tunteeni ja tarpeeni
  • luottamusta omiin taitoihin ja osaamiseen
  • vahvistusta ja keinoja muutoksen läpiviemiseen niin omassa kuin työyhteisössäni
  • uusia tuttuja eri puolilta Suomea
  • peilejä, joiden avulla oli mahdollisuus tutkailla omia työelämän pohdintoja
  • kuuntelun ja herkkyyden taitoa
  • monipuolisia näkökulmia omiin ajankohtaisiin työelämän haasteisiin
  • paljon kysymyksiä, joihinkin löysin myös vastauksia
  • erinomaista kokemusta coachingista
  • virtuaalitiimien ja -tapaamisten ohjaustyökaluja

Suosittelen virtuaalicoachingia

  • uran taitekohdassa tai hukassa oleville
  • uusia tuulia etsiville
  • rohkeutta ja itseluottamusta kaipaaville
  • esimiehille tai niiksi aikoville
  • itsensä haastajille ja unelmiensa tutkailijoille
  • kiireisille, joilla ei aikaa ja/tai mahdollisuutta siirtyä paikasta toiseen
  • keskuksista kauempana asuville
  • kenelle tahansa!

Seuraava virtuaalinen ryhmäcoahcing starttaa 7.9. Vielä on pari paikkaa jäljellä, ilmoittaudu nyt mukaan: http://bit.ly/2ry8d12.


Kauppatieteellinen tutkimus ja koulutus tehostuneet selvästi

22.8.2017 12:18

Kauppatieteellisten julkaisujen määrä ja laatu ovat kasvaneet huomattavasti viime vuosien aikana, ilmenee Suomen Ekonomien teettämästä kauppatieteiden tilaa koskevasta selvityksestä.

Sama selvitys kertoo kauppatieteellisten yksiköiden selvästä profiloitumisesta.  "Alan tutkimuksen tuloksellisuus on tarkastelujaksolla 2010-2016 vahvistunut merkittävästi, jopa 30-40 prosenttia. Merkittävää on sekin, että kasvu on ollut erityisen vahvaa laadukkaimpien julkaisujen luokissa", sanoo selvityshenkilö Jarmo Kallunki. Hän korostaa myös koulutusprosessin tehostuneen selvästi. Merkittävintä tehostuminen on ollut kandidaattikoulutuksessa. 

On huomionarvoista, että kauppatieteellisen tutkimuksen määrä ja laatu ovat kasvaneet kaikilla mittareilla arvioituna, ja että sen vaikuttavuus on noussut selvästi yli kansainvälisen keskiarvon. 

Suomen kauppakorkeakoulut (ABS) ry:n puheenjohtaja, Turun kauppakorkeakoulun dekaani Markus Granlund arvioi johtamisen olevan nyt määrätietoisempaa kuin aiemmin. 

"Rekrytoitavilta tutkijoilta on jo pitkään vaadittu kovempia näyttöjä. Myös profiilien kirkastamiseksi tehdään kauppatieteellisissä yksiköissä määrätietoista kehitystyötä. Positiiviseen kehitykseen on vaikuttanut myös kauppatieteellisten yksiköiden lisääntynyt kansainvälinen verkostoituminen.", Granlund sanoo. Myönteisen kehityksen jatkuminen edellyttäisi Granlundin mukaan kuitenkin selvää lisäresursointia. 

Suomen Ekonomien koulutuspoliittinen asiamies Suvi Eriksson on työhön tyytyväinen. 

"Teetimme selvityksen saadaksemme tietoa erityisesti tutkimuksen ja koulutuksen kehityssuunnista. Selvityksen myötä olemme saaneet käyttöömme faktoja, jotka auttavat meitä edelleen täsmentämään koulutuspoliittisia tavoitteitamme sekä tukemaan kauppatieteellistä koulutusta ja tutkimusta", Eriksson sanoo.  

Selvitys julkistettiin Valtakunnallisilla Kauppatieteiden päivillä 22.8. Helsingissä. Se on luettavissa osoitteessa: http://aineisto.ekonomit.fi/l/PmDLT_d86MBR

Lisätietoja: 
Suvi Eriksson, suvi.eriksson@ekonomit.fi, puh. 040 848 8935
Jarmo Kallunki, puh. 040 745 5583
Markus Granlund, markus.granlund@utu.fi, puh.022 333 9200

Suomen kauppakorkeakoulut (ABS) ry on Suomen kaikkien yliopistotasoisten kauppatieteellisten yksiköiden yhteistyöelin. ABS käynnistyi kauppatieteiden kansallisen strategian lopputuloksena. Yhdistyksenä ABS perustettiin vuonna 2011.


Åbo Akademin Nina Kivisestä Vuoden opettaja

21.8.2017 15:23

Suomen Ekonomien perinteisellä Opetuspalkinnolla palkittiin tänä vuonna Åbo Akademin organisaation ja johtamisen yliopisto-opettaja ja tutkija Nina Kivinen. Häntä ehdotti palkinnon saajaksi Åbo Akademin kylterijärjestö Merkantila Klubben rf.

"Haimme tänä vuonna voittajaa teemalla Vuoden opettaja, arvioinnissa tarkasteltiin hyvää opettajuutta erittäin monipuolisilla kriteereillä" Opetuspalkintoraadin puheenjohtaja Jussi Nieminen kertoo. "Voittajan valinnassa painoivat opettajan opiskelijakeskeisyys, opetusmenetelmien monipuolisuus, opetuksen ja tutkimuksen yhteys sekä opettajan itsensä jatkuva oppiminen ja aktiivisuus oman opetuksensa kehittämisessä", Nieminen lisää.

"Raati arvosti suuresti Nina Kivisen yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Hänen monipuoliset opetusmetodinsa ja erityisesti motivaatio kehittyä opettajana tekivät raatiin vaikutuksen.", Opetuspalkintoraadin jäsenenä mukana ollut opiskelija Niko Pankka täydentää.

"Palkinnon saaminen on tietysti mahtavaa", Kivinen toteaa. "Lisäksi tämä on hyvä hetki saada palautetta ja pohtia omaa opetustaan laajemmin, sillä olen ensi vuoden tutkimusvapaalla Suomen Akatemian hankkeessa. Kivinen on erittäin ilahtunut myös siitä, että Åbo Akademi sai ensimmäisen Opetuspalkintonsa.

Vuoden opettajan palkitsemisella Suomen Ekonomit haluaa nostaa esiin hyvän opetuksen tärkeyden laadukkaan kauppatieteellisen osaamisen varmistamisessa. "1990-luvulta lähtien jaettu Opetuspalkinto on tänä vuonna myös erityisen luonteva osa Suomen Ekonomien Ytimessä osaaminen –teemavuotta", tiivistää Ekonomien koulutuspoliittinen asiamies Suvi Eriksson.


Palkinto luovutettiin Nina Kiviselle maanantaina 21.8. Valtakunnallisilla Kauppatieteiden päivillä Helsingissä.

Lisätietoja:
Nina Kivinen, Åbo Akademin organisaation ja johtamisen yliopisto-opettaja ja tutkija
nina.kivinen@abo.fi, puh. 040 5790 242 

Suvi Eriksson, Koulutuspoliittinen asiamies, Suomen Ekonomit
suvi.eriksson@ekonomit.fi, p. 040 848 8935

Suomen Ekonomit tukee jo 1990-luvulta alkaen jaetulla Opetuspalkinnolla kauppatieteellisen alan opetuksen kehittämistä. Kylteriyhteisöt esittävät palkinnon saajaa tai saajia vuosittain vaihtuvan teeman mukaisesti. Kilpailussa haetaan aina myös toimivia ja innovatiivisia käytänteitä, jotka voivat toimia esimerkkeinä hyvästä opetuksesta kaikille yliopistoille sekä olla toimintatapana levitettävissä. Palkinnon suuruus on 6 000 euroa, ja se tulee KAUTE-säätiön varoista. KAUTE-säätiö edistää kauppatieteellistä ja teknillistieteellistä opiskelua, opetusta ja tutkimustoimintaa. Voittaneen esityksen tehnyt kylteriyhteisö palkitaan lisäksi 1 000 eurolla. Opetuspalkintoon ja aikaisempiin voittajiin voi tutustua tarkemmin Suomen Ekonomien verkkosivulla: https://www.ekonomit.fi/opetuspalkinto.


Veropolitiikan pitää olla ennustettavaa

17.8.2017 07:55

Hyvän veropolitiikan periaatteisiin kuuluu johdonmukaisuus ja ennustettavuus, sillä sekä kotitaloudet että yritykset tekevät jatkuvasti pitkävaikutteisia taloudellisia valintoja.

Hallitusohjelmaan kirjattiin ns. solidaarisuusverolle uusi alaraja. Kahden vuoden määräajaksi se ulotettiin 72 300 euron vuosituloihin. Alarajan laskeminen toi veron piiriin noin 65 000 uutta palkansaajaa. Kaikkiaan solidaarisuusveron maksajia on yli 120 000. Laajennusta perusteltiin aikanaan mm. turvapaikanhakijoista koituvilla lisäkustannuksilla.

"Hallituksessa on nyt aikeita pettää lupaus alarajan palauttamisesta. Yhtäkkiä sille on alettu keksiä uusia perusteita, mikä viittaa haluun tehdä pysyvä kiristys veroprogressioon" sanoo Suomen Ekonomien toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming. Hän muistuttaa, että Suomessa progressio on jo nykyiselläänkin yksi maailman kireimmistä.

Veron piirissä olevia kutsutaan suurituloisiksi ja jopa rikkaiksi. Oikeasti mukana on maan taloudelle tärkeä joukko asiantuntijoita. Nykyisen alennetun rajan sisään mahtuvat lähes ekonomin keskipalkkaa saavat asiantuntijatkin. Solidaarisuusveroa maksaa yli kolmannes Suomen ekonomeista.

"Verotus vaikuttaa ihmisten ja yritysten käyttäytymiseen. Solidaarisuusvero ei kannusta yritteliäisyyteen eikä lisätyön vastaanottamiseen vaan korvaamaan vero suuremmilla palkankorotuksilla. Talouden kannalta tämä ei ole järkevää", Hemming korostaa.

Suomen Ekonomien mielestä hallituksen on pysyttävä omassa ohjelmassaan. Veropolitiikan kehittämisessä se kannustaa hallitusta tukeutumaan taloustieteelliseen tutkimustietoon.

Lisätietoja:

Hanna-Leena Hemming
Toiminnanjohtaja, puh. 050 511 3048


Näytetään tulokset 1 - 20 / 270
Merkintöjä per sivu 20
of 14