Ekonomien palkkoihin maltillisesti lisää

7.2.2013 13:51

Suomen Ekonomiliitto SEFEn vuosittaisen palkkatasotutkimuksen mukaan ekonomijäsenten palkan mediaani nousi edellisestä vuodesta 2,1 prosentilla, ja näkyi 100 euron lisäyksenä kuukausipalkassa. Kaikkien työssäkäyvien jäsenten keskimmäisin palkka, mediaanipalkka, oli 4 800 euroa. Kuukausiansiot nousivat useimmiten yleiskorotuksen johdosta.

Yleiskorotus on edelleen varmin tapa saada lisää palkkaa. "Vastaajista 60 prosenttia sai yleiskorotuksen. Ilman työehtosopimuksissa sovittuja palkankorotuksia moni ekonomikin olisi jäänyt ilman palkankorotusta", SEFEn tutkimuspäällikkö Juha Oksanen arvioi työehtosopimusten merkitystä ekonomin palkan kehityksessä. 

Henkilökohtaisen korotuksen sai 35 prosenttia niistä vastaajista, joilla palkka oli muuttunut. Uusi tehtävä tai asema lihotti palkkapussia 14:llä prosentilla ja työpaikan vaihdos toi 10 prosentille lisää ansiotuloja. Nuorilla, alle 35-vuotiailla, ekonomeilla työpaikan vaihdos oli palkan muutoksen taustatekijänä selvästi yleisempi kuin varttuneemmilla kollegoillaan. Joka viidennen vastaajan ansiot pysyivät saman kuin vuotta aikaisemmin.

"Inflaatio vastaavana aikana oli runsaat kaksi prosenttia, joten ekonomin ostovoima pysyi suunnilleen ennallaan", Oksanen toteaa.

Ekonomien keskiarvopalkka vuoden 2012 lokakuussa ilman tulospalkkioita oli 5 587 euroa (5 469 euroa vuonna 2011) kuukaudessa.

SEFE tutkii ekonomijäsentensä palkkakehitystä vuosittain tehtävällä palkkatasotutkimuksella. Kysely lähetetään puolelle liiton työikäisistä, kotimaassa asuvista ekonomijäsenistä. Vastaajia vuonna 2012 oli noin 5 300, ja vastausaste oli 37 %. Vastaajista noin kolme neljäsosaa oli yksityisen sektorin palveluksessa. Päätoimisia yrittäjiä vastaajista oli kolmisen prosenttia.

Ylimmällä johdolla työpäivä venyy

Vastaajista 82 prosenttia oli vakituisessa kokopäivätyössä toisen palveluksessa ja määräaikaisessa työsuhteessa 6 prosenttia. Kokopäivätoimisesti työskentelevät ekonomit tekivät keskimäärin 41,0 -tuntista työviikkoa.

Mediaanityöviikon pituus oli 40 tuntia. 15 prosenttia vastaajista työskenteli jopa 45 – 50 tuntia viikossa. Ylimmässä johdossa työviikot venyivät kaikkein pisimmiksi, 45,1 tuntiin.
Asiantuntijatehtävissä olevien ekonomien todellisen työajan keskiarvo oli 38,8 tuntia.

Julkisen sektorin palkat nousivat eniten

Yksityisellä sektorilla ekonomien palkkamediaani oli 5 050 (4 996) euroa, valtiolla 4 290 (4 116) euroa ja kunnan palveluksessa 4 226 (4 100) euroa.

"Kun yksityisellä sektorilla mediaanipalkka nousi 1 prosentin, lisäys valtiolla oli 4,2 prosenttia ja kunnan palveluksessa 3,1 prosenttia", Juha Oksanen sanoo. Julkinen sektori kurookin kiinni palkkaeroa yksityiseen sektoriin. 

Tulospalkkauksen piirissä oli vastaajista 54 prosenttia; yksityisellä sektorilla osuus oli 67 prosenttia. Tulospalkkiota vuoden 2011 tulokseen pohjautuen sai kaikkiaan 62 prosenttia tulospalkkion piirissä olevista vastaajista.

Vastaajista 46 prosenttia ilmoitti saaneensa 2012 raamisopimuksen mukaiset korotukset. 29 prosenttia ei ollut niitä saanut ja neljännes vastaajista oli asiasta epätietoinen.

Luottamus työsuhteen varmuuteen väheni jossain määrin

Taloudellinen tilanne näkyy epävarmuuden lisääntymisenä työsuhteen osalta.
Omaa työpaikkaansa piti vakaana tai melko vakaana 66 (73) prosenttia. Lomautusuhan näki mahdollisena 6 (7) prosenttia. Oma tilanne näytti vakaalta tai melko vakaalta 83 (87) prosentin mielestä.

Lisätietoja:   
Tutkimuspäällikkö Juha Oksanen, puh. 0201 299, 040 556 6671
Viestintäjohtaja Eeva Riittinen-Saarno, puh. 0400 846 170
Sähköposti: etunimi.sukunimi@sefe.fi


***

Palkkatasotutkimus on jäsenpalvelua 

Palkkatasotutkimukseen tulokset tarjoavat jäsenille mahdollisuuden verrata omaa palkkaa muiden samalla kokemuksella ja samanlaisissa tehtävissä työskentelevien ekonomien palkkaan. Palkkatiedot auttavat jäseniä neuvottelemaan omasta palkastaan ja tukevat oman palkkapyynnön asettamisessa.

Katso Palkkatasotutkimus 2012 -esitys Slidesharessa


Akavalta vastuullinen ehdotus rakenteellisista uudistuksista

6.2.2013 13:46

Akava tarjoaa maan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen työkaluksi vastuullista esitystä rakenteellisista uudistuksista. Akava esittelee ehdotuksensa Suomen työn linja -keskusteluasiakirjassa. Tavoitteena on parantaa Suomen työllisyyttä ja työelämää, pidentää työuria ja lisätä tuottavuutta.

Suomen työn linja 2019 on perusteltu ja pitkäjänteinen asiakirja, josta ei voi irrottaa yksittäisiä toimenpide-esityksiä, vaan ehdotuksia on käsiteltävä kokonaisuutena. Paketti on vastaus haasteeseen, jonka pääministeri Jyrki Katainen ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen antoivat työmarkkinajärjestöille joulukuussa.

– Rakenteellinen uudistus ei ole sellainen, jossa vaaditaan satoja miljoonia euroja lisärahoitusta erilaisiin hankkeisiin tai palveluihin. Se on luopumista vanhasta ja uuden rakentamista. Ja tästä Akavan ehdottamissa ratkaisuissa on kyse, sanoo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

Mieluummin rakenteellisia uudistuksia kuin lisää leikkauksia

Sadan suomalaisen työikäisen vastuulla on 17 vuoden kuluttua 83 huollettavaa kansalaista. Samalla kun väestö ikääntyy ja nuorten taakka kasvaa, vientisektorilta poistuu päivittäin satoja työpaikkoja ja niitä siirtyy palveluihin. Työllisyys, tuottavuus ja talous on saatava kasvuun.

Jos työmarkkinajärjestöt eivät saa ratkaisuja aikaan, maan hallitus joutuu tekemään kipeitä lisäleikkauksia opetukseen, koulutukseen ja sosiaali- ja terveyspalveluihin.

– Meidän velvollisuutemme on tuoda ratkaisuehdotuksia tähän vaikeaan keskusteluun. Akava kantaa nyt vastuunsa, vaikka kiitoksia siitä tuskin heruu. Meidän suurten ikäluokkien, jotka voivat vaikuttaa kehityksen suuntaan, on ajateltava nuorempia sukupolvia. Emme voi jatkuvasti käydä nuorten kukkarolla, Fjäder sanoo.

Tavoitteena 75 prosentin työllisyys

Akavan tavoitteena on nostaa Suomen työllisyysaste 75 prosenttiin nykyisestä, alle 70 prosentin tasosta (67,3 % joulukuussa 2012). Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan toimia ennen kaikkea työuran alussa ja lopussa. Suomen työn linja 2019 on ensimmäinen keskusteluasiakirja keinovalikoimasta, jota Akava esittää uudistusten perustaksi. Lisäksi Akava julkistaa myöhemmin vero-, elinkeino- ja eläkepoliittisen keskusteluasiakirjan.

Suomen työn linja 2019 esittää keskeisiä keinoja työurien pidentämiseksi ja työllisyyden lisäämiseksi. Asiakirjasta ei voi noukkia yksittäisiä esityksiä, vaan ehdotetut toimet vaikuttavat toisiinsa. Jos esimerkiksi yli 55-vuotiaiden irtisanomissuojaa tiukennetaan ja  heidän työllisyytensä lisääntyy, on Akava valmis keskustelemaan työttömyysputken tarpeesta.

Suomen työn linja 2019 -asiakirja


Kylteripäivillä muotoiltiin Suomen menestyksen resepti: ketteryys, erikoistuminen ja yllättävä lisäarvo

31.1.2013 19:49

Kylteripäivillä pohdittiin Suomi maailman huipulla?Vanhat reseptit eivät enää riitä Suomen pitämiseksi maailman huipulla. SEFEn Kylteripäivien puhujien kokoama Suomen menestyksen resepti on lähestulkoon sama kuin millä syntyy henkilökohtainen menestys työmarkkinoilla. Suomen Ekonomiliitto SEFEn Kylteripäivillä pohdittiin aihetta Suomi maailman huipulla.

"Kaikista arvokkainta on se, mikä tekee teistä ainutlaatuisia. Hiokaa sitä ja tulkaa siinä huipuksi", kansanedustaja Mikael Jungner aloitti.

"Mieti miten erotut kohinasta. On vasta puolitotuus, että pitää olla erilainen. Erilaisuuden pitää tuottaa lisäarvoa jollekin", Sonera Stadiumin toimitusjohtaja Aki Riihilahti jatkoi.

Erottumisen etua suomalaisille maailmalla tuo Cargotecin talous- ja rahoitusjohtaja Eeva Sipilän mielestä, että on pienestä maasta. Myös suomalaisena naisjohtajana erottautuu maailmalla.

Riihilahti peräänkuulutti myös tavoitteellisuutta ja osaamisen jatkuvaa päivittämistä: "Kirjoita tavoitteesi paperiin, ilman sitä sinulla ei ole tavoitteita. Jos lopetat oppimisen, menet lujaa alas. Pysyt pelissä mukana vain jos haluat oppia koko ajan lisää."

"Tee aina pikkaisen enemmän mitä sinulta odotetaan, silloin pysyt pelissä mukana. Tuo lisäarvoa ja yllätä," Riihilahti innosti.

SEFE haluaa olla kylterien ja ekonomien menestyksen mahdollistaja, SEFEn toiminnanjohtaja Aija Bärlund lupasi.

 

Onnekasta sattumaa vai lyhyttä ja pitkää peliä?

Monimutkaisessa maailmassa Suomen 1990-luvun menestyksen resepti, pelkkä osaaminen, ei enää Jungnerin mukaan riitä, koska osaaminen liikkuu tänä päivänä nopeasti yli rajojen. Osaaminen on tänä päivänä ennen kaikkea yksittäisten ihmisten osaamista.

Suuret yritykset ovat pulassa, koska enää ei suuruuden ekonomiasta ja markkinoiden hallinnasta synny entiseen tapaan merkittävää kilpailuetua, Jungner sanoi.

"Ketterässä maailmassa tekemisen menestys syntyy kyvykkyydestä ymmärtää ympäröivää maailmaa. Yrityksessä kyvykkyys pohjaa siihen, että työntekijät ovat ympäröivän maailman anturoita ja tekevät omaehtoisia päätöksiä vaikka ne olisivat joskus vääriä. Suuret yritykset eivät pysty antamaan tilaa työntekijöilleen ja kärsivät näin ketteryysvajeesta.

Vielä 1990-luvulla arvokkaita ominaisuuksia työelämässä olivat Jungnerin mukaan ahkeruus, tottelevaisuus ja oman järjen käyttö.

"Nyt työntekijän tekee hyväksi oma-aloitteisuus, innovatiivisuus ja intohimo.

Vaikka näiden ominaisuuksien käytöstä tulee vielä suurimmassa osassa työpaikkoja luunappeja, menee työntekijällä Jungnerin mielestä sitä paremmin mitä enemmän on kuhmuja otsassa.

Jungner uskoo onnekkaaseen sattumaan. Onnekas sattuma on sitä kun hakee jotakin ja löytää vielä parempaa. Etsiminen synnyttää kuhinaa ja pöhinää. Yhteiskunnan tulee hänestä olla herkkä muutoksille ja luodaan sattumalle mahdollisuuksia.

Menestyjät pelaavat kahta peliä samaan aikaan: lyhyttä peliä ja pitkää peliä, ex-ammattijalkapalloija Riihilahti painotti.

Suomen taloudella menee monin mittarein hyvin

Vaikka Suomen pitää löytää avain tulevaisuuden menestykseen, on Suomi monessa asiassa maailman huipulla. Suomessa on monta toimialansa huippuyritystä, Cargotecin Sipilä muistutti.

Danske Bankin johtava asiantuntija Lauri Uotila pisti uusiksi julkisuudessa uskotellut totuudet Suomen talouden tilasta suhteutettuna maailman talouteen. Suomella menee monella mittarilla aivan loistavasti.

Hienona Uotila pitää esimerkiksi sitä, että Suomen kotitalouksien ostovoima on kasvanut pitkään. Euroopassa Ruotsi on ostovoimassa ykkönen ja Suomi kakkonen.

Yksi Suomi maailman huipulla havainnoista Uotilan mielestä on, että Suomessa on noin prosenttiyksikön halvemmat asuntolainojen korot kuin euroalueella keskimäärin. Tulojaotkin ovat tilastojen mukaan edelleen maailman pienimpiä.

Suomi on sijalla kolme Maailman talousfoorumi WEF:n maailman kilpailukykyisimpien maiden listalla. Dynaamisimpien talouksien listalla Suomi taas on kakkonen Singaporen jälkeen. Vähiten epäonnistuneiden maiden listalla Suomi on ykkönen ainoana luokassa erittäin kestävä.

Kenen talousviestejä luet?

Kun luette lehtiä, niin miettikää kuka puhuu, Uotila muistutti. On Etelärannan etu, kun puhutaan, että Suomen taloudella menee surkeasti nyt kun viennin luvut eivät ole palanneet romahdusta edeltäneelle tasolle, hän sanoi.

"Älyttömiä ovat puheet, että viennillä rahoitettaisiin hyvinvointiyhteiskunta. Ei sillä hyvinvointia rahoiteta vaan vientiä tarvitaan vain tuonnin rahoittamiseen eikä mihinkään muuhun", Uotila latasi.

Suomessa olisi päästä Uotilan mielestä päästävä eroon kroonisesta vaihtotaseen ylijäämästä.

"Vaikka Saksa harrastaa sitä, ei se kaupassakäyntiä lisää kuten on nähty. Kitupiikki-saituri Saksan surkeaa talouskasvun perään ei kannata haikailla", Uotila tykitti.

Ostovoimassakin on Saksassa heikkoa kun tulotkaan eivät ole nousseet kymmeneen vuoteen, Uotila sanoi.

Suomalaiset kotitaloudet eivät ole lähelläkään ylivelkaantumista, Uotila jatkoi julkisuudessa esitettyjen väitteiden perkaamista. Lisäksi Suomessa ei ole hänen mukaansa kansainvälisiin tilastoihin pohjaten asuntokuplaa eikä asuminen ole kallista ja ahdista suhteutettuna Eurooppaan.

Edes Suomen valtion velka ei huoleta Uotilaa, koska "on aikaa pistää rauhallisesti velka-asiat kuntoon". Silti hänestä Suomen kassamenoja on pienennettävä vähentämällä hissukseen vähemmän tärkeitä menoja.

Suurimmaksi haasteeksi Uotila nimesi työikäisen väestön eläköitymisen ja kuinka työuria saadaan pidennettyä.


Lakiyksikköön tullut ennätysmäärä yhteydenottoja

29.1.2013 08:07

Suomen Ekonomiliitto SEFEn työsuhde- ja työttömyysturvaneuvonnassa näkyy tämän hetken haasteellinen tilanne työmarkkinoilla palveluiden ruuhkautumisena.

Suuresta kysynnästä johtuen SEFEn lakiyksikkö toivoo jäseniltä ymmärrystä siihen, että aina palvelua ei saa juuri sillä hetkellä kun sitä haluaisi. Lakimiehet ja työttömyysturvaneuvoja kuitenkin lupaavat palvella kaikkia jäseniä ajallaan ja huolehtia siitä, että kaikki saavat asiantuntevaa, mahdollisimman nopeaa ja tehokasta palvelua.

Onneksi jäsenet osaavat ottaa yhteyttä jo ennen ongelmien syntymistä, sillä suurin yksittäinen yhteydenottoja koskeva asia on uuden työsopimuksen tai johtajasopimuksen solmiminen ja niihin liittyvät ehdot. SEFEn lakimiehet korostavatkin sen tärkeyttä, että kaikki jäsenemme luetuttaisivat uudet tai päivitetyt työsopimuksensa työsuhdelakimiehillä ennen niiden allekirjoittamista.

Toisena suurena ryhmänä korostuvat erilaiset työsuhteen päättämistilanteet ja ennen kaikkea yt–menettelyt, tuotannolliset ja taloudelliset irtisanomistilanteet sekä niihin liittyvät erilaiset pakettiratkaisut. Työsuhteen päättymisiin liittyen työttömyysturva-asiat ovat aina myös keskiössä.

Lakiyksikkö sai vuoden 2012 aikana yli 13 700 yhteydenottoa yli 4 000 eri jäseneltä. Tämä on suurin palveltujen jäsenten määrä yhden vuoden aikana koko SEFEn historiassa. SEFEn antamien lakipalvelujen tarve on jatkuvassa kasvussa.


Ekonomiliitto on Suomen suurin LinkedInissä

23.1.2013 10:28

Suomen Ekonomiliitto SEFEn ryhmä verkkoyhteisöpalvelu LinkedInissä on selvästi Suomen suurin. SEFEn LinkedIn-ryhmässä on lähes 7 200 jäsentä. Ryhmä on vahvassa kasvussa.

SEFEn LinkedIn-ryhmässä käydään pääasiassa ammatilliseen kehittymiseen liittyvää keskustelua.

SEFEllä on LinkedInissä myös muita alaryhmiä kuten Ekonomiyrittäjät.

LinkedIn on työnhaussa tärkeä väline, sillä monet yritykset rekrytoivat LinkedInin kautta. LinkedIn kuuluu oleellisesti työnhakuun, uravalmentaja Arja Parpala SEFEn urapalveluista sanoo. SEFEn uravalmentajat sparraavat hyödyntämään LinkedIniä työnhaussa ja LinkedIn-profiilin muokkaamisessa.

Parpala kannustaa olemaan aktiivinen LinkedInissä seuraamalla ammatillisesti kiinnostavia ryhmiä ja yrityksiä sekä osallistumalla ammatilliseen keskusteluun.

SEFE järjesti lokakuussa jäsenilleen tiedettävästi Suomen suurimman webinaarin. LinkedIn työnhaun apuna -aiheiseen webinaariin oli Ilmoittautuneita 930.
 

Lisätietoja:

Marianne Falck-Hvilstafeldt
Verkkotiedottaja
mfh@sefe.fi
p. +358400608920

Arja Parpala
Uravalmentaja
arja.parpala@sefe.fi
+358201299295

Eeva Riittinen-Saarno
Viestintäjohtaja
ers@sefe.fi
p. +358400846170

 


Ekonomiliitto on Suomen suurin LinkedInissä

23.1.2013 10:24

Suomen Ekonomiliitto SEFEn ryhmä verkkoyhteisöpalvelu LinkedInissä on selvästi Suomen suurin. SEFEn LinkedIn-ryhmässä on lähes 7 200 jäsentä. Ryhmä on vahvassa kasvussa.

SEFEn LinkedIn-ryhmässä käydään pääasiassa ammatilliseen kehittymiseen liittyvää keskustelua.

SEFEllä on LinkedInissä myös muita ryhmiä kuten Ekonomiyrittäjät.

LinkedIn on työnhaussa tärkeä väline, sillä monet yritykset rekrytoivat LinkedInin kautta. LinkedIn kuuluu oleellisesti työnhakuun, uravalmentaja Arja Parpala SEFEn urapalveluista sanoo. SEFEn uravalmentajat sparraavat hyödyntämään LinkedIniä työnhaussa ja LinkedIn-profiilin muokkaamisessa.

Parpala kannustaa olemaan aktiivinen LinkedInissä seuraamalla ammatillisesti kiinnostavia ryhmiä ja yrityksiä sekä osallistumalla ammatilliseen keskusteluun.

SEFE järjesti lokakuussa jäsenilleen tiedettävästi Suomen suurimman webinaarin. LinkedIn työnhaun apuna -aiheiseen webinaariin oli Ilmoittautuneita 930.


Työttömyysturvaan vuoden alusta tulevia muutoksia

21.12.2012 14:11

Työmarkkinatuen tarveharkinta puolison tulojen perusteella päättyy vuoden alusta. Työmarkkinatuen saajan puolison tulot eivät enää vaikuta työmarkkinatuen määrään.

Yrittäjien työttömyysetuutta voidaan maksaa, kun yritystoiminta on lopetettu tai tietyin edellytyksin, kun yritystoiminnassa työllistynyt henkilö ei enää työskentele yrityksessä. Palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän määritelmä muuttuu ja perheyrityksessä työssä olevalle varsinaisen yrittäjän perheenjäsenelle voidaan maksaa työttömyysetuutta lomautusajalta.

Ryhmälomautusmenettelystä on luovuttu. Kaikkien lomautettujen tulee työttömyysetuutta saadakseen rekisteröityä henkilökohtaisesti työnhakijoiksi työ- ja elinkeinotoimistoon.


SEFE palvelee normaalisti joulun välipäivinä

19.12.2012 11:19

Hyvää joulua, toivottaa SEFEn Severi!SEFE palvelee normaalisti joulun välipäivinä

SEFE palvelee jäseniään normaalisti joulun ajan välipäivinä. Uudenvuodenaattona 31.12.2012  SEFEn juristit päivystävät klo 8.30-13. Muut palvelut ovat uudenvuodenaaton kiinni.

Joululahjamuistamisemme olemme tänä vuonna lahjoittaneet SOS-lapsikylälle.

SEFE toivottaa hyvää joulua sekä rohkeaa, onnellista ja vastuullista vuotta 2013!


Palkansaajapuoli tiivistää rivejään – Teollisuuden palkansaajat rekisteröityi

13.12.2012 12:45

Suomalainen työmarkkina- ja teollisuuspolitiikka saa uuden vahvan toimijan lisää, kun vuodesta 1993 lähtien teollisuusalojen ja teollisuuden palvelualojen liittojen yhteistyöelimenä toiminut Teollisuuden palkansaajat päätti rekisteröityä viralliseksi yhdistykseksi.

– Suomalaisen teollisuuden asema työmarkkinapolitiikassa ei ole niin vahva kuin sen pitäisi olla. Teollisuudessa työskentelevät palkansaajat tarvitsevat voimakkaampaa yhteistä edunvalvontaa. Kun myös työnantajien puolella on koottu rivejä, päätimme virallistaa Teollisuuden palkansaajien toiminnan, TP:n nykyinen puheenjohtaja Pertti Porokari perustelee päätöstä.

TP jakaa huolen suomaisen teollisuuden kilpailukyvystä. Järjestö huomauttaa, että kilpailukyvyn parantamista ei voi sälyttää kokonaan palkansaajien kontolle heikentämällä työsuhteen etuja sekä sosiaali- ja eläketurvaa.

– Haluamme säilyttää ja luoda Suomeen kilpailukykyistä teollisuutta, jossa myös työntekijät voivat hyvin. Hyvä suomalainen työelämä on tärkeä osa kilpailukykyä. Kilpailukyky ei synny palkkoja laskemalla, vaan osaamisen ja työhyvinvoinnin kautta syntyvästä tuottavuudesta sekä kyvystä sopia asioista työmarkkinaosapuolten kesken, vuodenvaihteessa TP:n puheenjohtajana aloittava Riku Aalto sanoo.

TP:n liitot valmistautuvat yhdessä tulevan vuoden neuvotteluihin ja asettavat niihin myös yhteisiä tavoitteita, joiden sisällöstä keskustellaan talven aikana.

Järjestö painottaa, että maan hallituksen ja työnantajien painostuksesta huolimatta ratkaisuja eläkeiästä tehdään työurasopimuksessa sovitun mukaisesti. TP:ssa mukana olevat liitot kuuntelevat eläkeasioissa jäsenistönsä ääntä herkällä korvalla ja määrittelevät sen pohjalta oman kantansa.

– Ammattiliitot ovat myös eläkepolitiikassa vastuussa ensisijaisesti omille jäsenilleen. Keskusjärjestöjen työurasopimus on hyvä pohja edetä asiassa. Pääasia on, että turhanaikainen politiikanteko eläkeiällä lopetetaan ja ratkaisuja etsitään yhteistyössä hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kanssa, TP:n varapuheenjohtaja Antti Rinne sanoo.

Teollisuuden palkansaajat TP ry:hyn liittyi jäseneksi yhteensä 11 jäsenliittoa kaikista kolmesta palkansaajakeskusjärjestöstä. TP:n jäsenliitot ovat Metallityöväenliitto, Ammattiliitto Pro, Uusi Insinööriliitto UIL, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK, TEAM, Suomen Ekonomiliitto SEFE, Paperiliitto, Puu- ja erityisalojen Liitto, Sähköalojen ammattiliitto, Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ja Suomen Konepäällystöliitto.

Lisätietoja:
TP:n puheenjohtaja Pertti Porokari, p. +358405833476
TP:n varapuheenjohtaja Riku Aalto, p. +358400711072
TP:n varapuheenjohtaja Antti Rinne, p- +358405007626


Kauppatieteiden tohtoriopintoihin motivoi kiinnostus tutkimustyöhön

4.12.2012 14:56

Tohtoriopintojen tärkein motivaatiotekijä on kiinnostus tehdä tutkimustyötä sanovat vastavalmistuneet kauppatieteiden tohtorit Aarresaari-verkoston selvityksessä. Suomen Ekonomiliitto SEFE teetti raportin kauppatieteiden tohtoreiden vastauksista. Raportin laati kauppatieteiden ylioppilas Antti Raita.

Myös halu kehittyä ammatillisesti ja tutkia tiettyä aihealuetta motivoivat kauppatieteilijöitä tohtoriopintoihin.

Edelliseen, vuonna 2009 kerättyyn vastaavaan aineistoon verrattuna arvostettiin nyt enemmän muodollista pätevyyttä ja parempaa asemaa.

Tutkimus vuosina 2008-2009 tohtoreiksi valmistuneiden mielipiteitä opinnoista ja niiden vaikutuksesta omaan työtilanteeseen tehtiin 2011 lomakekyselynä.

Taustatietoja vastaajista

Tutkimukseen vastasi 81 tohtoria, mikä on noin 40 prosenttia vuosina 2008-2009 valmistuneista tohtoreista.

Vastaajista naisia oli 52 prosenttia ja miehiä 48 prosenttia. Vastaajista lähes 40 prosenttia oli alle 35-vuotiaita ja yli 55-vuotiaita oli 13 prosenttia. Mediaanivalmistumisaika vastaajilla oli 5,6 vuotta.

Tohtoreille riittää töitä

Kyselyhetkellä vastaajista runsaat 60 prosenttia oli vakituisessa työssä ja neljännes määräaikaisessa työsuhteessa. Puoli vuotta tohtoritutkinnon suorittamisen jälkeen vakinaisissa töissä oli runsaat puolet ja määräaikaisena työskenteli 30 prosenttia. Puoli vuotta ennen tutkinnon suorittamista vakinainen työ oli 43 prosentilla ja määräaikainen työ runsaalla neljänneksellä.

Työttömänä vastaajia oli sekä puoli vuotta ennen että puoli vuotta tohtoritutkinnon jälkeen ja kyselyhetkellä samoin vain yksi prosentti.

Vastaajista puolet työskenteli korkeakoulusektorilla. 60 prosenttia toimii pääasiallisesti tutkimus-, opetus- tai kasvatustehtävissä. Tohtorin tutkinto oli vaatimuksena 60 prosentin tehtävissä, ja heistä kahdella kolmasosalla tutkinto oli pätevyysvaatimuksena nykyiseen työhön.

Palkkatasa-arvoon on vielä matkaa

Kaikkien työssäkäyvien vastaajien mediaanipalkka oli 4 200 euroa. Palkkauksen osalta sukupuolten tasa-arvoon on vielä matkaa. Naistohtoreiden palkan mediaani oli 4 000 euroa, kun vastaavasti miesten mediaanipalkka nousi 4 600 euroon kuukaudessa. Edelliseen tutkimukseen verrattuna palkka nousi noin 100 eurolla ja keskihajonta kasvoi 1 000 eurolla.

Työssäkäyvien keskimääräinen bruttopalkka huhtikuussa 2011 oli 5 124 euroa. Naisten keskiarvopalkka oli 4 234 euroa ja miehillä vastaavasti 5 726 euroa. Erot ovat ns. raakaeroja, joissa ei ole huomioitu muun muassa työssäolovuosien, asematason ja työnantajaorganisaation vaikutusta.

SEFEn palkkatasotutkimuksen mukaan kauppatieteiden tohtorit ansaitsevat keskimäärin noin 250 euroa enemmän kuin kauppatieteiden maisterit.

Tohtorit ovat tyytyväisiä työhönsä

Työhönsä vastaajat olivat tyytyväisiä. Noin 80 prosenttia arvioi työnsä olevan mielenkiintoista, itsenäistä ja vastuullista. Työ myös mahdollistaa osaamisen kehittämisen.

Vastaajista noin kaksi kolmesta piti uraansa tavoitteidensa mukaisena ja koki pystyvänsä pitämään työn ja muun elämän tasapainossa.

Yli 50-vuotiaana tohtoroituneet kokevat selvimmin, että tohtorin tutkinto oli vahvistanut vastaajan asiantuntija-asemaa.

Tohtoritutkinnon ansiosta runsaat 60 prosenttia koki saaneensa mielekkäämpiä ja vaativampia työtehtäviä. Lähes 60 prosenttia oli sitä mieltä, että on saanut paremman aseman työpaikalla. Lisää palkkaa oli saanut 56 prosenttia ja uuden työpaikan oli saanut 40 prosenttia vastaajista.

Opinnot opettivat akateemiseen kirjoittamiseen

Opintojen aikaisesta kehittymisestään tohtorit nostivat edellisten vuosien tapaan tärkeimmäksi osa-alueeksi akateemisen kirjoittamisen, Tärkeinä pidettiin myös kansainvälisiä kontakteja, sekä esiintymis- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä.

Vähäisintä kehitys oli työnhakuvalmentautumisessa, yrittäjyydessä ja immateriaalioikeuksien huomioimisessa.

 

Lisätietoja:
Suomen Ekonomiliitto SEFE
Tutkimuspäällikkö Juha Oksanen, p. +358405566671


Kauppatieteiden tohtoriopintoihin motivoi kiinnostus tutkimustyöhön

4.12.2012 14:47

Tohtoriopintojen tärkein motivaatiotekijä on kiinnostus tehdä tutkimustyötä sanovat vastavalmistuneet kauppatieteiden tohtorit Aarresaari-verkoston selvityksessä. Suomen Ekonomiliitto SEFE teetti raportin kauppatieteiden tohtoreiden vastauksista. Raportin laati kauppatieteiden ylioppilas Antti Raita.

 

Myös halu kehittyä ammatillisesti ja tutkia tiettyä aihealuetta motivoivat kauppatieteilijöitä tohtoriopintoihin.

Edelliseen, vuonna 2009 kerättyyn vastaavaan aineistoon verrattuna arvostettiin nyt enemmän muodollista pätevyyttä ja parempaa asemaa.

 

 

Tutkimus vuosina 2008-2009 tohtoreiksi valmistuneiden mielipiteitä opinnoista ja niiden vaikutuksesta omaan työtilanteeseen tehtiin 2011 lomakekyselynä.

Taustatietoja vastaajista

 

Tutkimukseen vastasi 81 tohtoria, mikä on noin 40 prosenttia vuosina 2008-2009 valmistuneista tohtoreista.

Vastaajista naisia oli 52 prosenttia ja miehiä 48 prosenttia. Vastaajista lähes 40 prosenttia oli alle 35-vuotiaita ja yli 55-vuotiaita oli 13 prosenttia. Mediaanivalmistumisaika vastaajilla oli 5,6 vuotta.

Tohtoreille riittää töitä

Kyselyhetkellä vastaajista runsaat 60 prosenttia oli vakituisessa työssä ja neljännes määräaikaisessa työsuhteessa. Puoli vuotta tohtoritutkinnon suorittamisen jälkeen vakinaisissa töissä oli runsaat puolet ja määräaikaisena työskenteli 30 prosenttia. Puoli vuotta ennen tutkinnon suorittamista vakinainen työ oli 43 prosentilla ja määräaikainen työ runsaalla neljänneksellä.

Työttömänä vastaajia oli sekä puoli vuotta ennen että puoli vuotta tohtoritutkinnon jälkeen ja kyselyhetkellä samoin vain yksi prosentti.

Vastaajista puolet työskenteli korkeakoulusektorilla. 60 prosenttia toimii pääasiallisesti tutkimus-, opetus- tai kasvatustehtävissä. Tohtorin tutkinto oli vaatimuksena 60 prosentin tehtävissä, ja heistä kahdella kolmasosalla tutkinto oli pätevyysvaatimuksena nykyiseen työhön.

Palkkatasa-arvoon on vielä matkaa

Kaikkien työssäkäyvien vastaajien mediaanipalkka oli 4 200 euroa. Palkkauksen osalta sukupuolten tasa-arvoon on vielä matkaa. Naistohtoreiden palkan mediaani oli 4 000 euroa, kun vastaavasti miesten mediaanipalkka nousi 4 600 euroon kuukaudessa. Edelliseen tutkimukseen verrattuna palkka nousi noin 100 eurolla ja keskihajonta kasvoi 1 000 eurolla.

Työssäkäyvien keskimääräinen bruttopalkka huhtikuussa 2011 oli 5 124 euroa. Naisten keskiarvopalkka oli 4 234 euroa ja miehillä vastaavasti 5 726 euroa. Erot ovat ns. raakaeroja, joissa ei ole huomioitu muun muassa työssäolovuosien, asematason ja työnantajaorganisaation vaikutusta.

SEFEn palkkatasotutkimuksen mukaan kauppatieteiden tohtorit ansaitsevat keskimäärin noin 250 euroa enemmän kuin kauppatieteiden maisterit.

Tohtorit ovat tyytyväisiä työhönsä

Työhönsä vastaajat olivat tyytyväisiä. Noin 80 prosenttia arvioi työnsä olevan mielenkiintoista, itsenäistä ja vastuullista. Työ myös mahdollistaa osaamisen kehittämisen.

Vastaajista noin kaksi kolmesta piti uraansa tavoitteidensa mukaisena ja koki pystyvänsä pitämään työn ja muun elämän tasapainossa.

Yli 50-vuotiaana tohtoroituneet kokevat selvimmin, että tohtorin tutkinto oli vahvistanut vastaajan asiantuntija-asemaa.

Tohtoritutkinnon ansiosta runsaat 60 prosenttia koki saaneensa mielekkäämpiä ja vaativampia työtehtäviä. Lähes 60 prosenttia oli sitä mieltä, että on saanut paremman aseman työpaikalla. Lisää palkkaa oli saanut 56 prosenttia ja uuden työpaikan oli saanut 40 prosenttia vastaajista.

Opinnot opettivat akateemiseen kirjoittamiseen

Opintojen aikaisesta kehittymisestään tohtorit nostivat edellisten vuosien tapaan tärkeimmäksi osa-alueeksi akateemisen kirjoittamisen, Tärkeinä pidettiin myös kansainvälisiä kontakteja, sekä esiintymis- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä.

Vähäisintä kehitys oli työnhakuvalmentautumisessa, yrittäjyydessä ja immateriaalioikeuksien huomioimisessa.

Lisätietoja:
Suomen Ekonomiliitto SEFE
Tutkimuspäällikkö Juha Oksanen, p. +358405566671

 


SEFE haluaa edistää kestävää johtajuutta suomalaisessa yhteiskunnassa

27.11.2012 16:40

 

Suomi pitää saada kasvuun. Yt-aaltoliike jatkuu ja jatkuu. Suomeen jää jäljelle yhä vähemmän työpaikkoja. Tämä suunta on pakko kääntää.

Työpaikoilla jatkavat ihmiset ovat suuren paineen alla ja harmaa ylityö on liian monen suomalaisen arkipäivää. Työelämästä syrjäytyneet joutuvat keksimään itsensä uudelleen. Pörssiyhtiö toisensa jälkeen näkyy uutisisssa ikävässä valossa, kun tulosta on tavoiteltu liiketoiminnan yhteiskunnallisista vaikutuksista piittaamatta.

Suomen Ekonomiliitto SEFE näkee esimiestyön ja johtamisen pitkäjänteisellä kehittämisellä ja osaamisen lisäämisellä selkeän mahdollisuuden vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin ja liiketoiminnan voitollisuuteen .

"SEFEllä on Kestävä johtajuus –hanke, jossa on määritelty miten työmarkkinatoimija voi edistää yhteiskuntavastuuta, joka on yksi kestävän yhteiskunnan peruspilari. Halaumme olla jäsentemme kautta kehittämässä kestävää ja terveempää johtajuutta.", SEFEn toiminnanjohtaja Aija Bärlund sanoi Kuopiossa 23. marraskuuta.

Valtakunnallisen Suomen Ekonomiliitto SEFEn liittokokous järjestetään Kuopion Musiikkitalossa 24.11. Tilaisuus kerää seitsemisenkymmentä ekonomia ja kauppatieteiden ylioppilasta eli kylteriä Pohjois-Savoon. Lauantaina myös paikallinen ekonomiyhdistys, Pohjois-Savon Ekonomit, juhlii 75-vuotispäiviään Atlaksessa. Rohkeus lisää avoimuutta ja luottamusta työyhteisössä

Bärlundin mukaan SEFEn tehtävä vastuullisena vaikuttajana on myös puhua ja toimia yhteiskunnassa kestävän johtajuuden puolesta.

"Johtaminen on läsnäoloa ja ihmisten kohtaamista niin hyvinä kuin huonoina aikoina. SEFEn ekonomijäsenistä lähes puolet toimii esimies- ja johtotehtävissä. Meillä on mahdollisuus ja myös velvollisuus vaikuttaa heidän osaamiseensa tarjoamalla tietoa, koulutusta sekä rohkaisemalla heitä johtajina. Osaavat johtajat kehittävät työelämää, mikä myös vaikuttaa työpaikkojen pysyvyteen", Bärlund linjaa.

SEFE puhuu yksilön osaamisen kehittämisestä sekä esimiehen oikeuksista ja velvollisuuksista. Kestävällä tavalla toimiva johtaja hallitsee työelämän pelisäännöt, tuntee oman organisaation tavoitteet ja osaa huomioida ihmiset yksilöinä. Kestävää johtajuutta edistämällä rohkaistaan sekä esimiestä omassa tehtävässään että jokaista työelämässä olevaa vaikuttamaan omaan työhönsä ja osaamiseensa.

Työelämä tarvitsee nyt dialogia ja rohkeutta

Samanaikaisesti kun puhutaan ikääntyvää Suomea uhkaavasta työvoimapulasta, monilla työpaikoilla käydään yt-neuvotteluja, joiden tavoitteena on vähentää työpaikkoja. Nykykehitys vaarantaa työyhteisöissä käytävän dialogin ja haastaa esimiestyön ja johtamisen. "Hyvinä aikoina on kiva olla pomo. Johtajuutta tarvitaan erityisesti vaikeina aikoina. Nyt jos koskaan on aika jakaa rohkeutta ja osaamista työpaikoilla", Bärlund toteaa ja viittaa SEFEn uuteen strategiaan, jota lauantain liittokokous käsittelee 24.11.

Ekonomiliitto on yksilöiden yhteisö, jossa arvostetaan osaamista ja kunnioitetaan erilaisuutta. Strategian keskeisinä elementteinä ovat osaamisen jakaminen ja rohkeuden jakaminen. Ekonomien yhteisönä liiton tehtävä on tukea jäseniään niin, että he osaavat, uskaltavat ja jaksavat tehdä uusia avauksia omassa työssään ja yksityiselämässään. Liiton tehtävä on myös luoda edellytyksiä jäsenten ja jäsenyhteisöjen jatkuvalle dialogille, Bärlund muistuttaa.

Kestävää johtajuutta läpi työelämän

Kestävässä johtajuudessa lähtökohtana on yksilöiden kyky johtaa itseään.Työyhteisössä kestävä johtajuus vaatii toimivat mittarit ja läpinäkyvän ja oikeudenmukaisen palkitsemisen. SEFEn tavoitteena on kehittää mittarit ja tarjota niitä työyhteisöjen johtamisen työkaluiksi.

Kestävä johtajuus yhdistää tuottavuuden, sosiaalisen eli yksilön näkökulman, ekologisesti kestävät ratkaisut sekä kulttuurisesti tasa-arvoisen ja erilaisuutta arvostavan toimintaympäristön.

Lisätietoja: Suomen Ekonomiliitto SEFE ry, toiminnanjohtaja Aija Bärlund, p. 0400 807 320


SEFE haluaa edistää kestävää johtajuutta suomalaisessa yhteiskunnassa

27.11.2012 10:34

Suomi pitää saada kasvuun. Yt-aaltoliike jatkuu ja jatkuu. Suomeen jää jäljelle yhä vähemmän työpaikkoja. Tämä suunta on pakko kääntää.

Työpaikoilla jatkavat ihmiset ovat suuren paineen alla ja harmaa ylityö on liian monen suomalaisen arkipäivää. Työelämästä syrjäytyneet joutuvat keksimään itsensä uudelleen. Pörssiyhtiö toisensa jälkeen näkyy uutisisssa ikävässä valossa, kun tulosta on tavoiteltu liiketoiminnan yhteiskunnallisista vaikutuksista piittaamatta.

Suomen Ekonomiliitto SEFE näkee esimiestyön ja johtamisen pitkäjänteisellä kehittämisellä ja osaamisen lisäämisellä selkeän mahdollisuuden vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin ja liiketoiminnan voitollisuuteen .

"SEFEllä on Kestävä johtajuus –hanke, jossa on määritelty miten työmarkkinatoimija voi edistää yhteiskuntavastuuta, joka on yksi kestävän yhteiskunnan peruspilari. Halaumme olla jäsentemme kautta kehittämässä kestävää ja terveempää johtajuutta.", SEFEn toiminnanjohtaja Aija Bärlund sanoi Kuopiossa 23. marraskuuta.

Valtakunnallisen Suomen Ekonomiliitto SEFEn liittokokous järjestetään Kuopion Musiikkitalossa 24.11. Tilaisuus kerää seitsemisenkymmentä ekonomia ja kauppatieteiden ylioppilasta eli kylteriä Pohjois-Savoon. Lauantaina myös paikallinen ekonomiyhdistys, Pohjois-Savon Ekonomit, juhlii 75-vuotispäiviään Atlaksessa.
Rohkeus lisää avoimuutta ja luottamusta työyhteisössä

Bärlundin mukaan SEFEn tehtävä vastuullisena vaikuttajana on myös puhua ja toimia yhteiskunnassa kestävän johtajuuden puolesta.

"Johtaminen on läsnäoloa ja ihmisten kohtaamista niin hyvinä kuin huonoina aikoina. SEFEn ekonomijäsenistä lähes puolet toimii esimies- ja johtotehtävissä. Meillä on mahdollisuus ja myös velvollisuus vaikuttaa heidän osaamiseensa tarjoamalla tietoa, koulutusta sekä rohkaisemalla heitä johtajina. Osaavat johtajat kehittävät työelämää, mikä myös vaikuttaa työpaikkojen pysyvyteen", Bärlund linjaa.

SEFE puhuu yksilön osaamisen kehittämisestä sekä esimiehen oikeuksista ja velvollisuuksista. Kestävällä tavalla toimiva johtaja hallitsee työelämän pelisäännöt, tuntee oman organisaation tavoitteet ja osaa huomioida ihmiset yksilöinä. Kestävää johtajuutta edistämällä rohkaistaan sekä esimiestä omassa tehtävässään että jokaista työelämässä olevaa vaikuttamaan omaan työhönsä ja osaamiseensa.

Työelämä tarvitsee nyt dialogia ja rohkeutta

Samanaikaisesti kun puhutaan ikääntyvää Suomea uhkaavasta työvoimapulasta, monilla työpaikoilla käydään yt-neuvotteluja, joiden tavoitteena on vähentää työpaikkoja. Nykykehitys vaarantaa työyhteisöissä käytävän dialogin ja haastaa esimiestyön ja johtamisen. "Hyvinä aikoina on kiva olla pomo. Johtajuutta tarvitaan erityisesti vaikeina aikoina. Nyt jos koskaan on aika jakaa rohkeutta ja osaamista työpaikoilla", Bärlund toteaa ja viittaa SEFEn uuteen strategiaan, jota lauantain liittokokous käsittelee 24.11.

Ekonomiliitto on yksilöiden yhteisö, jossa arvostetaan osaamista ja kunnioitetaan erilaisuutta. Strategian keskeisinä elementteinä ovat osaamisen jakaminen ja rohkeuden jakaminen. Ekonomien yhteisönä liiton tehtävä on tukea jäseniään niin, että he osaavat, uskaltavat ja jaksavat tehdä uusia avauksia omassa työssään ja yksityiselämässään. Liiton tehtävä on myös luoda edellytyksiä jäsenten ja jäsenyhteisöjen jatkuvalle dialogille, Bärlund muistuttaa.

Kestävää johtajuutta läpi työelämän

Kestävässä johtajuudessa lähtökohtana on yksilöiden kyky johtaa itseään.Työyhteisössä kestävä johtajuus vaatii toimivat mittarit ja läpinäkyvän ja oikeudenmukaisen palkitsemisen. SEFEn tavoitteena on kehittää mittarit ja tarjota niitä työyhteisöjen johtamisen työkaluiksi.

Kestävä johtajuus yhdistää tuottavuuden, sosiaalisen eli yksilön näkökulman, ekologisesti kestävät ratkaisut sekä kulttuurisesti tasa-arvoisen ja erilaisuutta arvostavan toimintaympäristön.
 

Lisätietoja: Suomen Ekonomiliitto SEFE ry, toiminnanjohtaja Aija Bärlund, p. 0400 807 320


Ekonomiliiton kirjallisuuspalkinto 2012 Helena Åhmanin kirjalle Mielen johtaminen organisaatiossa

21.11.2012 14:14

Ekonomiliiton kirjallisuuspalkinto 2012 parhaalle suomalaiselle yrityskirjalle myönnettiin Helena Åhmanin teokselle Mielen johtaminen organisaatiossa (Sanoma Pro). Pääpalkinto on 24 000 euroa ja se jaettiin Helsingin kirjamessuilla 26.10.

Palkintolautakunnan mukaan Åhman haastaa lukijaa ajattelemaan ja teos viehättää tällä haasteellisuudellaan. Åhman on myös laajasti perehtynyt aiheeseen ja käsittelee sitä käytäntöön sovellettavalla tavalla. Teos pyrkii viemään johtamista enemmän ihmisen huomioonottavaan ja samalla kokonaisvaltaisempaan suuntaan. Kirjan ajankohtainen lähdeluettelo sekä selkeä ja kaunis taitto saivat myös kiitosta. 

Palkintolautakunnan muodostivat ED, professori, vararehtori Malin Brännback Åbo Akademista (pj), 
EM, johtaja Petri Kokko Saksan Googlesta ja DE, VT, kansanedustaja ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajaKimmo Sasi

Tunnustuspalkinto jaettiin kahtia 

Tunnustuspalkinnon 6 000 euroa jakoivat puoliksi Arto Hiltusen kirja Johtamisen taito (Sanoma Pro) ja Matti Laineman Enkeleitä, onko heitä? (Denali)

Hiltusen kirjaa palkintoraati kehui sen avoimuudesta sekä hyödyllisestä, omaan kokemukseen perustuvasta uratarinasta. Kirja sisältää arvokasta ja kiintoisaa ajan ja kehittymisen kuvausta. Laineman kirjaa palkintoraati arvioi sujuvasti kirjoitetuksi ja hyödylliseksi yrityksen perustamisen ja rahoituksen tietopaketiksi. Kirjan aihe on kansantalouden moninaisuuden kannalta tärkeä ja ajan tarpeita vastaava. 

Kunniamaininnan saivat muut finalistit: Mika Aaltosen ja Rolf Jensenin Mr & Mrs Future ja 5 suurta kysymystä (Talentum)Juha Mattsonin ja Petri Parvisen Best Cases in B2B Sales Management (Teknova) sekä Jarkko Rantasen Tunteella! Voimaa tekemiseen (Talentum).

Palkintolautakunta esitti myös haasteen tuleville yrityskirjojen kirjoittajille: vielä lisää tuoreita näkemyksiä ja uskallusta, niitä tarvitaan nykyisten ja tulevien sukupolvien johtamisen tueksi. Tällöin suomalaiset yrityskirjat pärjäisivät paremmin myös kansainvälisesti. 

Ekonomiliiton kirjallisuuspalkinto jaetaan kahden vuoden välein laadukkaalle ja ajankohtaiselle teokselle, joka edustaa kauppatieteellisten tutkintojen osaamis- ja tutkimusalueita. Tänä vuonna kilpailuun ilmoitettiin 38 teosta, joista esiraati valitsi finaaliin kuusi ehdokasta.

Yleisöäänestyksessä yli 800 ehdotusta

Ekonomiliiton kirjallisuuspalkinnon 2012 yleisöäänestykseen tuli yli 800 ehdotusta. Eniten ääniä sai Matti Laineman kirja Enkeleitä, onko heitä? Toiseksi sijoittui Mika Aaltosen ja Rolf Jensenin Mr & Mrs Future ja 5 suurta kysymystä ja kolmanneksiJarkko Rantasen Tunteella! Voimaa tekemiseen. Äänestäneiden kesken arvotun kirjalahjakortin voitti Marika Viitanen. Onnea! 

Lisätietoja: 

Suomen Ekonomiliitto, projektipäällikkö Jarmo Jaulimo, p. 0400 609 718, jarmo.jaulimo@sefe.fi


Kun hyvinvoiva OP-Pohjolakin käy laajoja yt-neuvotteluja: Oletko sinä seuraava?

21.11.2012 14:12

 

Vahvassa tuloskunnossa oleva OP-Pohjola käy yt-neuvotteluja 1 800 henkilön tulevaisuudesta. Tavoitteena on vähentää 700 työpaikkaa ja ulkoistaa runsaat 200.

OP- Pohjola organisoi toimintojaan uudelleen tavoitteena löytää 50 miljoonan euron vuotuiset kustannussäästöt vuoden 2015 loppuun mennessä. Irtisanomisia perustellaan varautumisella tulevaisuuden haasteisiin, kuten uuteen sääntely-ympäristön pankki- ja transaktioveron kustannuksiin. Lisäksi tähdätään korkeampaan vakavaraisuuteen ja parempaan kannattavuuteen. Kun tarkastellaan alan kannattavuutta, taloudellista perustetta ei ole, Ylemmät Toimihenkilöt YTN toteaa tilanteesta.

Niinpä työn on ollut pakko vähentyä. Työn vähentyminen voi olla irtisanomisperusteena vain, jos sen voidaan arvioida olevan pysyvää. 

"Jos vedotaan työn vähenemiseen, tarvetta ylitöihin ei pitäisi jatkossa olla. Alalla työskentelevien YTN-liittojen jäsenten mukaan pankkilaiset ovat enemmän kuin täystyöllistettyjä. Henkilöstö odottaakin kauhulla, mitä tilanne on vähennysten jälkeen.  Irtisanottavan henkilöstön lisäksi kärsivät asiakkaat", muistuttaa YTN:n varapuheenjohtaja Lotta Savinko

Yt-laki edellyttää henkilöstötarpeiden ennakointia 

"OP-Pohjolan johto on ymmärtänyt yt-lain väärin. Ennakoiminen ei tarkoita sitä, että sopeutetaan henkilöstömäärä muuttuvaan markkinatilanteeseen. Ennakoiminen tarkoittaa ensisijaisesti sitä, että hyvissä ajoin vähennetään rekrytointeja, löydetään nykyisestä henkilöstöstä piilevä osaaminen ja koulutetaan henkilöstö kohtaamaan uudet haasteet. Sen sijaan OP-Pohjolaan on rekrytoitu uutta työvoimaa. Todennäköisesti vähennykset kohdistuvat vanhempaan pitkäaikaiseen henkilöstöön. OP-Pohjola on laiminlyönyt henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat, koska kannattava yritys on nyt tässä tilanteessa", Savinko latelee. 

Työsuhdelakiin tarvitaan korotettu muutosturva

Suomessa henkilöstöä voidaan nykyisen lain puitteissa irtisanoa, menipä yrityksellä taloudellisesti kuinka hyvin tahansa. Työsopimuslakiin tulisi lisätä vaatimus, että yrityksen pitää aina osoittaa taloudelliset perusteet. Lisäksi taloudellisesti terveille ja hyvin menestyville yrityksille tulisi asettaa korotettu muutosturva-vaatimus, YTN:n varapuheenjohtaja Mika Varjonen linjaa.

"OP-Pohjola on hyvä esimerkki siitä, että yhteiskuntavastuun toteuttaminen henkilöstön osalta ei toimi ilman kiristyvää työsopimuslain säädäntöä."

OP-ryhmä korostaa suomalaisuutta ja vahvaa yhteiskuntavastuuta. Sosiaalisesta vastuusta on konsernin sivuilla: "Vastuullinen henkilöstöjohtaminen on keskeisessä asemassa Pohjolassa. Vastuullisessa henkilöstöjohtamisessa korostetaan osaamisen kehittämistä ja kannustavaa työilmapiiriä".

NYT OP-Pohjolalta odotetaan näyttöjä siitä, miten suomalainen hyvin menestyvä finanssikonserni irtisanomistilanteessa huomioi esimerkiksi ikääntyvän henkilöstön aseman, talon jäävien työntekijöiden jaksamisen ja irtisanottavien henkilöiden muutosturvan.

"Tässä tilanteessa hiipii mieleen pelko, mikä hyvin menestyvä yritys seuraavaksi antaa kenkää osaaville ja asiaansa sitoutuneille työntekijöilleen. Kuka meistä on lähtijä?", Varjonen kysyy.

Lisätietoja: 
Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, varapuheenjohtaja Lotta Savinko, p. 040 504 4356 ja varapuheenjohtaja Mika Varjonen, p. 0400 016 900


Ekonomi sai hopeaa Folio Awards -kisassa

19.11.2012 13:36

Ekonomi-lehti palkittiin hopealla Folio Awards -kilpailun Ozzies-kategoriassaEkonomi-lehti palkittiin hopealla Folio Awards -kilpailun Ozzies-kategoriassa. Folio Awards on maailman suurin lehtikilpailu.

Ekonomi kilpailisarjassa Best Use of Photography, Association/Non-Profit.Palkinto tuli lehden 3/12-numeron kansijutulla "AY-liike uuteen aikaan". Toteutuksesta vastasivat AD Ari Hirvonen, graafinen suunnittelija Katri Nietosjärvi ja valokuvaaja Pekka Holmström Otavamediasta.

Vuoden 2012 voittajat julkistettiin New Yorkissa marraskuun 14. päivänä. 

Lue uusimman Ekonomi-lehden verkkolehti


Vielä ehdit mukaan - Työhyvinvoinnin TulosFoorumi 21.11.

15.11.2012 11:17

Kriittisiä näkökulmia ja testattuja ratkaisuja johtamisen vaikutuksista henkilöstön työhyvinvointiin sekä yrityksen tuottavuuteen ja tulokseen.

Liiketoiminta- ja HR-johdolle suunnatun seminaarin puhujakaartiin kuuluvat mm. Esko Aho, Satu Huber sekä valmentavan johtajuuden asiantuntija, tekniikan tohtori, KTM Ria Parppei. Lisäksi saat kuulla tuloksellisten työhyvinvointitoimenpiteiden johtamisesta Suomen eturivin yrityksissä: LähiTapiola Eläkeyhtiö, Fazer sekä Hewlett-Packard.

Aika: keskiviikko 21.11.2012 klo 8.30-12.00
Paikka: Finlandia-talo, Mannerheimintie 13, Helsinki

SEFEn jäsenet saavat -20 % edun kirjaamalla koodin "SEFE" verkkoilmoittautumisen yhteydessä kenttään "kampanjakoodi".

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan


Ekonomiliitto haluaa vanhemmille paremmat mahdollisuudet vanhemmuuteen ja työhön

13.11.2012 13:30

 

Naisten pitkät tauot töistä epätasa-arvoistavat työelämääPääministeri Jyrki Katainen kertoi haluavansa pienten lasten vanhemmat nopeammin takaisin työelämään. Yhtenä ratkaisuna Katainen pitää osa-aikatyön lisäämistä. Katainen toteaa myös, että naisten pitkät tauot työelämästä ovat ongelma ja heikentävät naisten työmarkkinakelpoisuutta. Suomen Ekonomiliitto SEFEn mielestä Katainen on oikeilla jäljillä. 

Naisten pitkät tauot töistä epätasa-arvoistavat työelämää. Tämä näkyy etenkin aloilla, joilla saman koulutuksen läpikäyneitä naisia ja miehiä on yhtä paljon. 

"Ekonomien kohdalla tämä tarkoittaa naisten hitaampaa urakehitystä ja matalampaa palkkaa myös samanlaisissa tehtävissä", SEFEn asiamies Kosti Hyyppä sanoo.

Toinen pitkien perhevapaiden tuoma ongelma on hankaluudet palatessa töihin. "Meille tulee lähes päivittäin yhteydenottoja naisilta, joille ei olekaan tarjolla työsopimuksen mukaista työtä perhevapaalta palatessa" jatkaa Hyyppä.

Vanhempainvapaalta palaavalla työntekijällä tulee olla vastaava työsuhdeturva kuin raskaana olevalla työntekijällä. Tällöin irtisanomistilanteessa työnantajan tulisi osoittaa, ettei irtisanominen johdu äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan käytöstä.

Tällainen presumptio olisi voimassa esimerkiksi yhtä pitkään kuin perhevapaajakso on kestänyt, kuitenkin enintään puoli vuotta. Korotettu työsuhdeturva myös kannustaisi työntekijöitä palaamaan työelämään, mikä osaltaan pidentäisi työuria sekä parantaisi työnantajan ennakointimahdollisuuksia.

Osittaisella hoitovapaalla vähennettävä myös työmäärää

"Myös osittaisen hoitovapaan lisääminen työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi on ilman muuta kannatettavaa – myös isille. Lisäksi olisi päästävä eroon on-off työskentelykulttuurista, jossa välimuodot eivät käytännössä ole mahdollisia." sanoo SEFEn edunvalvontajohtaja Lotta Savinko.

Johtamista on kuitenkin parannettava ja opittava aidosti vähentämään työmäärää osa-aikatyöskentelyn ajaksi. "Esimerkiksi osittaisella hoitovapaalla olevat jäsenemme törmäävät jatkuvasti siihen, että koko viikon työt on pystyttävä hoitamaan neljässä päivässä. Liian usein töitä ei lainkaan järjestellä uudelleen osa-aikaisen työskentelyn ajaksi", Savinko jatkaa.

Työnantajien asenteilla ja henkilöstöpolitiikan kannustavuudella on iso merkitys osa-aikaisen hoitovapaan onnistumiseen. Työpaikan tasa-arvosuunnitelmassa tulisi käydä esiin, kuinka perhevapaat jakaantuvat yrityksessä miesten ja naisten kesken ja millä toimilla työnantaja tukee tasa-arvoista kehitystä.

Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi tulee työuran kaikissa vaiheissa kiinnittää erityistä huomiota työelämäjoustoihin. Työlainsäädäntö ja yhteistoiminta luovat hyvät edellytykset monimuotoisille joustoille ja näitä mahdollisuuksia pitäisi uskaltaa työelämässä toteuttaa. Hyvä esimerkki tällaisista joustoista on työaikapankki. 

Kun näitä yhteensovittamismalleja ja vaihtoehtoja luodaan ja kehitetään, tulisi niissä olla ensisijainen perusta vapaiden ja joustojen tasaisella jaolla miesten ja naisten kesken. Työnantajan tulee henkilöstösuunnitelmassa ja toimenkuvien mitoituksessa huomioida riittävät resurssit, jotta työntekijällä on todellinen mahdollisuus tehdä työtä normaalin työajan puitteissa.

Perhevapailta työelämään palaamisen antikannusteena on pelko siitä, ettei normaali 8 tunnin työpäivä ole mahdollinen eikä työntekijä näe edes mahdolliseksi yhdistää työtä ja perhettä.

Lisätietoja: 

Edunvalvontajohtaja Lotta Savinko p. +358405044356 
Asiamies Kosti Hyyppä p. +35503516177


Työn ja perheen yhteensovittaminen kiinnostaa myös ekonomi-isiä

8.11.2012 12:40

SEFE järjesti miehille suunnatun Isänä työelämässä -tilaisuuden Helsingissä keskiviikkona 7.11.2012

Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on haaste myös monelle miesekonomille. Aiheeseen liittyen SEFE järjesti miehille suunnatun Isänä työelämässä -tilaisuuden Helsingissä keskiviikkona 7.11.2012.
 

SEFEn tasa-arvoasioista vastaava asiamies Kosti Hyyppä esitteli tilaisuudessa SEFEn näkemyksiä perhevapaiden pitämisestä.

"Suomalainen työelämä on SEFEn mielestä sitä tasa-arvoisempi, mitä tasaisemmin molemmat sukupuolet pitävät perhevapaita. Ekonomit ovat perhevapaiden pitämisen kannalta mielenkiintoinen ammattikunta, sillä SEFEn jäsenistä puolet on naisia ja puolet miehiä. Toistaiseksi monissa ekonomipariskunnissa päädytään kuitenkin siihen, että perheen äiti pitää perhevapaista myös kaiken sen osuuden, joka on jaettavissa sekä äidin että isän kesken", hän arvioi.

SEFE vaatii, että vanhempainvapaalta palaavalle on saatava samanlainen jälkisuoja kuin raskaana oleville. Lisäksi pitää kasvattaa isille korvamerkittyä osuutta perhevapaista.
"Muualta saatujen kokemusten perusteella isille korvamerkityn osuuden kasvattaminen lisää myös sitä osuutta, jonka isät käyttävät jaettavissa olevista perhevapaista", Hyyppä kertoo.

Yhteinen aika lasten kanssa lisää isän hyvinvointia

Projektin kehittämispäällikkö Peter PeitsaloTilaisuus järjestettiin yhteistyössä Isänä työelämässä -projektin kanssa. Sen tavoitteena on edistää isäystävällistä työkulttuuria sekä lisätä tietoisuutta työn ja perheen yhteensovittamisen mahdollisuuksista. Projektin kehittämispäällikkö Peter Peitsalo korosti, että myös isien hyvinvoinnille on tärkeää, että eri elämänalueet – perhe, ura, oma aika ja vapaa-aika – ovat tasapainossa.

Peitsalo tiivisti, että mies, joka käyttää aikaa lastensa kanssa, voi yksinkertaisesti paremmin. Vaikka erityisesti pienten lasten isien aika on kortilla, ei kuitenkaan kannata hylätä omia kavereita ja harrastuksia, jotka auttavat omaa jaksamista ja hyvinvointia myös tuossa elämänvaiheessa.

Perhevapaat eivät jakaudu tasaisesti

Isyysvapaiden pitäminen vaihtelee Suomessa yhä suuresti. Läheskään kaikki isät eivät nykyisin pidä edes isäkuukautta, joka on isälle tarkoitettu perhevapaa.

Isänä työelämässä -projektin projektipäällikkö Markus Forsell vaati työnantajia tukemaan isiä nykyistä enemmän siihen, että lain isälle sallimat perhevapaat kannattaa pitää. Forsell kannusti kaikkia osallistujia – joista lähes kaikki olivat pienten lasten isiä joko siirtymässä perhevapaalle tai ainakin harkitsemassa sitä – puhumaan kokemuksistaan työpaikalla ja sen ulkopuolella.

Osallistujien kommentit heijastelivat hyvin sefeläisten yksilöllistä ja käytännönläheistä suhtautumista perhevapaisiin. Monen ekonomi-isän mielestä oma urakehitys voi vaarantua, jos pitää kaikki lain sallimat perhevapaat. Toisaalta osa näkee perhevapaat myös hyvänä mahdollisuutena jäädä kiireisestä työelämästä välillä kotiin ja huolehtia lapsista ja kotiaskareista tavallista tiiviimmin.

Vuoden 2013 alussa voimaantuleva uusi isyysvapaa on pieni askel kohti nykyistä tasa-arvoisempaa työelämää. Sen tavoittelemiseksi SEFE järjestää myös keväällä 2013 Naistenpäivä-tilaisuuksia, joista tulee lisätietoa myöhemmin.

Lue lisää isyyden ja työn yhdistämisestä.


Isät tarvitsevat rohkaisua päättää perhevapaistaan

7.11.2012 13:21

Isät tarvitsevat rohkaisua päättää perhevapaistaanTyön ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottaminen on keskeisimpiä työelämän kehityskohteita Suomessa. Yhteensovittamisen helpottamiseksi, tarvitaan muutosta sekä järjestelmään, työnantajien toimintaan että asenteisiin.

Perhevapaat ovat Suomessa painottuneet voimakkaasti äitien käyttämiksi, vaikka suurin osa vapaista onkin jaettavissa molempien vanhempien kesken. 

"Moni isä kertoo olevansa kiinnostunut esimerkiksi hoitovapaan pitämisestä, mutta yllättävän harvan kiinnostus realisoituu pidettyinä hoitovapaina" sanoo Suomen Ekonomiliitto SEFEn edunvalvontajohtajaLotta Savinko.

Työelämän tasa-arvon kannalta perhevastuun tasaisempi jakaantuminen olisi tärkeää. Ekonomipariskunnissa tyypillinen tilanne on, että ennen lapsen syntymää molempien ura on yhtä tärkeä, mutta lasten synnyttyä äiti omii perhevastuun ja isä keskittyy uraansa. "Usein äiti haluaa pitää jaettavan osuuden vapaista kokonaisuudessaan ja isä suostuu äidin ehdotukseen asiaa sen enempää miettimättä" sanoo SEFEn tasa-arvoasioista vastaava asiamies Kosti Hyyppä.

Ehkä kaikkein keskeisin vaikuttaja perhevapaisen pitämiseen löytyy työpaikalta. Vaikka vanhemmilla onkin oikeus päättää, on työnantajan suhtautuminen ja työpaikan ilmapiiri keskeinen vaikuttaja etenkin miehen pidempiin perhevapaisiin. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen parantaminen on keskeisimpiä kehittämiskohteita Suomen matkalla kohti maailman parasta työelämää. Myös parhaista osaajista kilpailevien työnantajien kannattaa herätä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen tarpeeseen, koska työnantajan maine leviää ja hyvämaineiset työnantajat saavat parhaat työntekijät.

Ensi vuoden alusta lukien voimaan tuleva uusi isyysvapaa on pieni askel kohti tasa-arvoisempaa työelämää. "Muualla saatujen kokemusten perusteella näyttää siltä, että isille korvamerkityn osuuden kasvattaminen lisää isien käyttämää osuutta jaettavistakin perhevapaista." sanoo Kosti Hyyppä. Luonnollinen seuraus perhevapaiden tasaisemmalle jakamiselle on tasaisempi perhevastuun jakautuminen myös tulevaisuudessa.

Uudesta isyysvapaasta on sovittu työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimuksessa. SEFE pitää työelämäasioiden kolmikantaista kehittämistyötä välttämättömänä jatkossakin.

Lisätietoja:

Edunvalvontajohtaja Lotta Savinko p. 040 5044 356 
Asiamies Kosti Hyyppä p. 050 3516 177

Lue lisää isyyden ja työn yhdistämisestä

 


Näytetään tulokset 261 - 280 / 281
Merkintöjä per sivu 20
of 15