Suomen Ekonomeilta lahjoitus Aalto-yliopistolle

20.9.2017 11:03

Suomen Ekonomit lahjoittaa keskiviikkona Aalto-yliopiston kauppatieteelliseen koulutukseen ja tutkimukseen 100 000 euroa. Lahjoitus on osa Ekonomien valtakunnallista puolen miljoonan euron panostusta, joka jaetaan kymmenelle yliopistolle suhteutettuna kauppatieteen alan maisteritutkintojen määrään.

"Yliopistoissa vankka tutkimus auttaa luomaan korkeatasoista opetusta. Siihen perustuva osaaminen antaa ekonomeille parasta turvaa omaa tulevaisuuttaan varten. Turvaa, jota Suomen Ekonomit työelämän aikana täydentää", Suomen Ekonomien toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming sanoo.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ja Suomen Ekonomien yhteistyön juuret ovat syvällä.

"Suomen Ekonomeilla ja Kauppakorkeakoululla on pitkä yhteinen historia ja molempien tavoitteena on korkeatasoisen kauppatieteellisen osaamisen edistäminen. Kiitämme Ekonomeja lämpimästi lahjoituksesta", toteaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani Ingmar Björkman.

Suomen Ekonomit tekee tiivistä yhteistyötä kauppatieteellisten yksiköiden kanssa monella tasolla. Se kannustaa kauppatieteitä edelleen kehittämään myös aktiivista yritysyhteistyötä, josta esimerkkinä on lahjoituksen yhteydessä Aalto-yliopiston partneritilaisuudessa Elisan kanssa järjestetty case-kilpailu.

"Innokkaimmin yritysyhteistyötä kaipaavat maisterivaiheen opiskelijat. He ymmärtävät, miten tärkeää on rakentaa siltoja teorian ja käytännön liike-elämän välille", Suomen Ekonomien koulutuspolitiikan asiantuntija Suvi Eriksson sanoo.


Lisätietoja:
Hanna-Leena Hemming, toiminnanjohtaja, Suomen Ekonomit, puh. 050 511 3048


Taloustieteen huippuyksikön nostettava tasoa koko Suomessa

19.9.2017 17:22

Suomen Ekonomit on tyytyväinen pääministeri Sipilän uutiseen, jonka mukaan Suomeen on tulossa uusi taloustieteen huippuyksikkö. Tavoitteena on tutkimusyksikön myötä perustaa vuoteen 2022 mennessä 15 uutta professuuria.

"Kannatamme huippuyksikön perustamista ja alan professuurien lisäämistä. Näemme paljon mahdollisuuksia siinä, että yksikkö kokoaa yhteen tärkeitä taloustieteiden voimavaroja. Yksiköllä on varmasti positiivinen vaikutus suomalaiseen taloustieteiden vaikuttavuuteen ja osaamiseen. Taloustieteiden vahva osaaminen sataa varmasti Suomen kansantalouden laariin", Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää kommentoi tuoretta uutista.

Tiedotustilaisuuden mukaan yksikön nimeksi tulee Helsinki Graduate School of Economics (Helsinki GSE) ja sen käytännön järjestelyistä vastaavat Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Svenska handelshögskolan. Yksikön perustamista tukee myös Suomen pankki, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT.

"Suomen Ekonomit auttaa kauppatieteellisen koulutuksen saaneita työelämän eri vaiheissa. Hyvä koulutus antaa pohjan pärjäämiselle myöhemmässä elämässä. Uusi huippuyksikkö on erityisen hyvä idea, jos sen työ heijastuu myös kauppatieteelliseen koulutukseen kaikkialla Suomessa." Ekonomien toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming täydentää.

Lisätietoja:
Timo Saranpää, puheenjohtaja, puh. 050 523 6005
Hanna-Leena Hemming, toiminnanjohtaja, puh. 050 511 3048

 


Suomen Ekonomeilta lahjoitus Vaasan ja Tampereen yliopistoille

19.9.2017 12:33

Suomen Ekonomit lahjoittaa tiistaina Vaasan yliopiston kauppatieteelliselle koulutukselle ja tutkimukselle 65 000 euroa ja Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoululle 30 000 euroa. Lahjoitukset ovat osa Ekonomien valtakunnallista puolen miljoonan euron panostusta, joka jaetaan kymmenelle yliopistolle suhteutettuna kauppatieteen alan maisteritutkintojen määrään.

"Suomen Ekonomit auttaa ekonomeja uralla eteenpäin ja tukee jos vastaan tulee vaikeuksia. Parhaat eväät menestykseen tulevat kuitenkin laadukkaasta koulutuksesta, siksi haluamme tukea kauppatieteiden opetusta Suomessa. Haluamme myös kannustaa kauppatieteellisiä yksiköitä tieteenalaa vahvistavaan yhteistyöhön. Vahvoista kauppatieteistä hyötyy koko Suomen talous", Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää sanoo.

Suomen Ekonomit tekee tiivistä yhteistyötä kauppatieteellisten yksiköiden kanssa monella tasolla. Elokuussa Ekonomit julkaisi myös teettämänsä selvityksen kauppatieteiden tilasta.

"Tulokset kertovat niin tutkimuksen kuin koulutuksenkin huomattavasta positiivisesta kehityksestä viime vuosien aikana. Saimme selvityksen myötä tietoa uusistakin mahdollisuuksista viedä kauppatieteitä Suomessa eteenpäin", Suomen Ekonomien koulutuspolitiikan asiantuntija Suvi Eriksson sanoo. 

Suomen Ekonomit kannustaa kauppatieteitä myös laajenevaan yritysyhteistyöhön.

"Laajenevaa yritysyhteistyötä haluavat erityisesti pian valmistuvat maisterit. He ymmärtävät, miten tärkeää on rakentaa siltoja teorian ja käytännön liike-elämän välille. Yhdeksi yhteistyön esimerkiksi käy Vaasan järjestömessujen yhteydessä ABB:n kanssa järjestetty case-kilpailu", Suomen Ekonomien koulutuspolitiikan asiantuntija Mika Parkkari sanoo.

Lisätietoja:
Timo Saranpää, puheenjohtaja, Suomen Ekonomit, p. 050 523 6005

Suomen Ekonomien teettämä Kauppatieteiden suunta Suomessa -selvitys julkaistiin 22.8.2017. Selvitys on ladattavissa osoitteesta: http://bit.ly/2wHbqyx


Suomen Ekonomeilta lahjoitus Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle

7.9.2017 10:20

Suomen Ekonomit lahjoittaa torstaina Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppatieteelliselle koulutukselle 40 000 euroa. Lahjoitus on osa Ekonomien valtakunnallista puolen miljoonan euron panostusta, joka jaetaan kymmenelle yliopistolle suhteutettuna kauppatieteen alan maisterintutkintojen määrään. 

"Haluamme osaltamme olla varmistamassa kauppatieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen laatua. Toivomme edistävämme näin kauppatieteellisen koulutuksen sisällöllistä kehittämistä, alan kansallista yhteistyötä ja opiskelijoiden joustavia koulutusmahdollisuuksia", sanoo Suomen Ekonomien koulutuspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Jussi Nieminen.  

LUT School of Business and Managementin dekaani, professori Sami Saarenketo kiittää Suomen Ekonomeja lahjoituksesta. "Tämä lahjoitus auttaa meitä toteuttamaan strategiaamme, jonka perustana on kestävä liiketoiminnan uudistaminen. Kauppatieteet lisäävät entisestään vetovoimaansa nuorison piirissä ja Suomen Ekonomien tuki on tärkeää kehittäessämme koulutustamme ja tutkimustamme edelleen."

Suomen Ekonomit tekee tiivistä yhteistyötä kauppatieteellisten yksiköiden kanssa monella tasolla. Elokuussa Ekonomit julkaisi myös teettämänsä selvityksen kauppatieteiden tilasta.  
"Tulokset kertovat niin tutkimuksen kuin koulutuksenkin huomattavasta positiivisesta kehityksestä viime vuosien aikana. Saimme selvityksen myötä tietoa uusistakin mahdollisuuksista viedä kauppatieteitä Suomessa eteenpäin", Suomen Ekonomien koulutuspoliittinen asiamies Suvi Eriksson sanoo. 

Lisätietoja:
Suvi Eriksson, koulutuspoliittinen asiamies, Suomen Ekonomit, p. 040 848 8935

Suomen Ekonomien teettämä Kauppatieteiden suunta Suomessa -selvitys julkaistiin 22.8.2017. Selvitys on ladattavissa osoitteesta: http://bit.ly/2wHbqyx


Yrittäjien syytä pitää parempaa huolta työkyvystään

5.9.2017 11:18

Valtaosa ekonomiyrittäjistä pitää vähintään kohtuullisesti huolta omasta työkyvystään, mutta joka kymmenes myöntää työkyvystä huolehtimisen jäävän korkeintaan välttävälle tasolle. Parhaalla tolalla asiat ovat pienemmissä yrityksissä, mikä ilmenee Suomen Ekonomien viime keväänä tekemästä yrittäjäkyselystä.

"Yrittäjätyöryhmässämme halutaan nollatoleranssia huonolle työkyvystä huolehtimiselle. Omasta työkyvystä ja osaamisesta pitää huolehtia. Se on ratkaisevan tärkeää toiminnan jatkuvuudelle", sanoo Suomen Ekonomien kehitysjohtaja Anja Uljas

Suomen Ekonomien jäsenistä lähes joka kymmenes toimii joko pää- tai sivutoimisena yrittäjänä. He ovat tyypillisesti asiantuntijayrittäjiä omilla liiketoimintaosaamisensa alueilla esimerkiksi liikkeenjohdon konsultoinnissa ja tilintarkastuksessa.

Kyselystä ilmenee myös, että sivutoimisesta yrittäjyydestä on monelle tullut vakiintunut toimintatapa, joka mahdollistaa lisäansioiden hankkimisen. Toisaalta sivutoiminen yrittäjyys voi olla ensi askel kohti päätoimista yrittäjyyttä 

Oman osaamisen kehittämiseen ekonomiyrittäjät käyttävät keskimäärin viisi päivää vuodessa. Panostus on samaa luokkaa kuin Suomen Ekonomien palkansaajajäsenillä. Yritysten koon kasvaessa osaamisen kehittämiseen käytettiin vähemmän aikaa. Joka kymmenes vastaaja sanoi, ettei hän käytä yhtään päivää vuodessa omaan kehittymiseensä.

Verotukseen liittyvät asiat nousivat kyselyssä esiin vahvasti myös avoimissa vastauksissa. Kolme viidestä halusi verokannustimia, joilla tuettaisiin työllistävien yritysten toimintaa, kasvua ja investointeja. Vajaa puolet vastaajista halusi alentaa yrittäjien kokonaisverotusta keventämällä ansiotuloverotusta.

Kooste kyselyn tuloksista


Lisätietoa:
Kehitysjohtaja Anja Uljas, p. 040 550 0712 

 


Opetusyhteistyö on yliopistoille loistava mahdollisuus − Digiyhteistyön haasteita ratkotaan Dare to Learn -tapahtumassa

5.9.2017 10:14

Suomen Ekonomit kannustaa yliopistoja hyödyntämään käytännön opetustyössään yhä enemmän yhteistyötä. Lokakuussa käynnistyvä, täysin verkossa suoritettava liiketoimintaosaamisen opintokokonaisuus (LITO) on loistava esimerkki digitaalisessa oppimisympäristössä tehtävästä, yliopistojen yhteisestä opetuksesta.

Opetusyhteistyöstä on puhuttu juhlapuheissa jo pitkään, mutta nyt hyvät digitaaliset oppimisympäristöt mahdollistavat yhteisen opettamisen ilman maantieteellisiä rajoitteita. Uuden opettamismuodon hyötyjä ja haasteita käsitellään 6.9. Dare to Learn -tapahtumassa, jossa Suomen Ekonomit järjestää aiheesta työpajan yhdessä LITO-opintojen opettajien kanssa.

Kunnianhimoisella työllä opiskelijoille uusia mahdollisuuksia

"Olemme olleet tukemassa liiketoimintaosaamisen opintokokonaisuuden suunnittelua alusta lähtien. Olen ylpeä tavasta, jolla kauppatieteiden opettajat ovat lähteneet luomaan uudenlaista opettamisen ja yhteistyön muotoa", kertoo Suomen Ekonomien koulutuspoliittinen asiamies Suvi Eriksson.

Liiketoimintaosaamisen opintokokonaisuus tarjoaa kymmenen siihen osallistuvan yliopiston opiskelijoille kahdeksan 5 opintopisteen laajuista opintojaksoa. Opetuksen kohderyhmänä ovat muut kuin kauppatieteiden opiskelijat.

"Meille on tärkeää, että opiskelijoilla on mahdollisuus oppia joustavammin, ajasta ja paikasta riippumatta. Kun yliopistot kantavat opetusvastuuta yhdessä, voidaan mahdollisuutta liiketoimintaosaamisen opiskeluun tarjota entistä laajemmin", Eriksson lisää.

Yliopisto-opetuksessa vastaavan mittaluokan yhteistyömalleja ei vielä ole.

"KAUTE-säätiön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän kärkihankerahoituksen tuella on voitu yhdessä ratkoa haasteita, joita LITO-hankkeen suunnittelussa on ilmaantunut. Pilottilukuvuoden aikana on tarkoitus kerätä ahkerasti palautetta sekä opiskelijoilta että opettajilta, jotta haasteita päästään ratkomaan heti yhdessä", kertoo kokonaisuutta koordinoiva Taina Eriksson Turun yliopistosta.

Oppimisen supertapahtuma Dare to Learn

Dare to Learn kokoaa yhteen oppimisesta ja opetuksesta kiinnostuneita ihmisiä ympäri maailmaa 5.-6.9. Helsingin Kaapelitehtaalle. Suomen Ekonomien ja LITO-opintojen opettajien työpaja on 6.9.

"Työpajassamme tuodaan yhteiseen pöytään digitaalisen oppimisen ja organisaatiorajat ylittävän opetusyhteistyön haasteet ja ratkotaan niitä yhdessä osallistujien kanssa. Tarkoitus on myös vahvasti kannustaa muita aloja tarttumaan vastaavaan mahdollisuuteen", Suvi Eriksson painottaa.

Lisätietoja:
Koulutuspoliittinen asiamies Suvi Eriksson, puh. 040 848 8935
Liiketoimintaosaamisen verkko-opintokokonaisuuden koordinaattori Taina Eriksson, Turun yliopisto, puh. 040 728 6196


Dare to Learn -oppimistapahtuma: http://www.daretolearn.fi/
Liiketoimintaosaamisen verkko-opintokokonaisuus (LITO): https://uturku.mrooms.net/
Opetus- ja kulttuuriministeriön infosivu erityisavustuksesta korkeakoulutuksen kehittämiseen v. 2018-20: http://minedu.fi/avustukset/avustus/-/asset_publisher/korkeakoulutuksen-kehittamishankkeet 


Työaikamietinnössä hyviä avauksia

1.9.2017 13:05

Yksi syksyn tärkeimmistä työelämäkysymyksistä on työaikalain uudistus. Vuonna 1996 voimaan tullut laki kaipaa kipeästi päivittämistä, jotta se vastaa paremmin tämän päivän työelämän tarpeita. Uudistamista pohtinut kolmikantainen työryhmä ei kuitenkaan päässyt yksimielisyyteen lain sisällöstä. Niin työnantajat, työntekijät kuin yrittäjät jättivät eriävän mielipiteen. Työryhmän mietintö on nyt lausuntokierroksella, minkä jälkeen jäämme odottamaan lain valiokuntakäsittelyä ja varsinaista hallituksen esitystä.

Akava on pitänyt erinomaisina työaikalakiesityksen tavoitteita parantaa työaikasuojelua ja lisätä joustavuutta. Toteutuessaan ne vahvistavat työntekijöiden työhyvinvointia ja pidentävät työuria. Akava pitää kuitenkin välttämättömänä, että esitystä korjataan mm. soveltamisalan osalta, jotta laki koskee jatkossakin laajasti työntekijöitä. Ylemmät Toimihenkilöt YTN on edellyttänyt, että työnantajalla on oltava velvollisuus järjestää työajan seuranta, jotta työaikalain toteutumista voidaan ylipäänsä valvoa. Myös matka-ajan korvaamiseen tulisi kiinnittää huomiota. Sekä Akavan että YTN:n tavoitteet ovat hyviä myös ekonomien kannalta.

Suomen Ekonomien osalta työaikalakiesityksen tärkein kysymys on se, ettei lain soveltamisalan laajennusta vesitetä erilaisilla poikkeuksilla. Se, että lakiin tulee uusia joustomahdollisuuksia ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia oman työaikansa sijoitteluun työaikapankin ja joustotyöajan avulla lisätään, on erinomainen asia. Joustomahdollisuuksia laajennettaessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota lain toteutumisen valvontaan.

Suomen Ekonomit seuraa tiivisti lain etenemistä ja valvoo ekonomeille tärkeiden intressien huomioimista valmistelussa niin Akavan, YTN:n kuin Jukon kautta.

Työaikasääntelyä selvittävän työryhmän mietintö: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/80305

Lisätietoja: työmarkkinajohtaja Riku Salokannel, p. 040 724 9566


Virtuaalinen ryhmäcoaching tuo luottamusta omaan osaamiseen

22.8.2017 16:27

Mitä tapahtui, kun kuusi aiemmin toisilleen tuntematonta ihmistä alkoi keskustella itselleen tärkeistä työelämän kysymyksistä näkemättä toisiaan fyysisesti?

He löysivät keskinäisen luottamuksen ja yhteishengen, jonka avulla yhteiset keskusteluhetket muodostuivat hyvin koskettaviksi ja opettavaisiksi. Keväällä 2017 pidetty Suomen Ekonomien järjestämä virtuaalinen ryhmäcoaching osoitti jälleen kerran, että avoin ja oppimismyönteinen ilmapiiri on mahdollista luoda myös virtuaalisessa ympäristössä.

Virtuaalisessa työskentelyssä luottamuksen rakentaminen on erityisen tärkeää. Prosessi aloitettiinkin tutustumisella ja omien tavoitteiden esittelemisellä. Avoin ilmapiiri mahdollisti heittäytymisen omaan kehityshaasteeseen toisten ryhmän jäsenten tuella. Erityisesti ryhmän jäsenet kiittivät toisiaan aitojen tarinoiden jakamisesta ja uudenlaisten näkökulmien saamisesta.

Parasta antia osallistujien mielestä olivat yhteiset oivallukset ja coachaavan työskentelytavan oppiminen tapaamisten aikana. Ryhmä kokoontui 8 x 2 tuntia ja tapaamisten välillä valmistauduttiin etukäteen parin kanssa coachaamaan toista ryhmän jäsentä.

"Kiitos, että kuuntelitte ja jaoitte omia kokemuksianne. Sain olla oma itseni, eikä ryhmässä tarvinnut esittää mitään. Nautin myös ryhmämme hyvästä, arvostavasta ilmapiiristä ja saamastani tuesta."

"Olin positiivisesti yllättynyt, kun kaikki osallistuivat keskusteluun rohkeasti ja avoimesti vaikeista asioista huolimatta."

Kaikki osallistujat suosittelevat lämpimästi virtuaalista ryhmäcoachingia muillekin Ekonomien jäsenille. Osallistuminen on vaivatonta ja helppoa oman tietokoneen välityksellä eikä matkustamiseen mene ylimääräistä aikaa.

"Seuraavalla kerralla voisin haastaa enemmän esittämällä lyhyitä ja napakoita coaching-kysymyksiä vieläkin rohkeammin."

"Sain tästä kokemuksesta runsaasti rohkeutta ottaa valmentavaa/coachaavaa työskentelytyyliä mukaan omaan esimiestyöhöni."

Kirsi Rouhiaiselle virtuaalinen ryhmäcoaching oli hieno kokemus. Lue, miksi hän suosittelee sitä sinullekin!

Parasta virtuaalisessa ryhmäcoachingissa oli, kun meistä eri taustoista tulevista osallistujista alkoi muodostua ryhmä. Tällöin välillemme syntyi luottamusta ja yhteishenkeä, joka avasi aidon yhteyden portin. Vaikka etäisyyttä välillämme oli satoja ja jopa tuhansia kilometrejä, muodostuivat keskustelumme intiimeiksi ja jokaista koskettaviksi. Sain kokea erittäin hienoja ja koskettavia hetkiä ihmisten kanssa, joita en ollut tavannut koskaan kasvotusten. Yhteen tuleminen oli äärimmäisen helppoa ja vaivatonta. Myös se oli hienoa, että saimme jokainen toimia coachina ja oppia tekemällä eikä vain kuuntelemalla. Virtuaalicoaching vaatii aivan yhtä intensiivistä läsnäoloa kuin tavallinen fyysinen tapaaminen, ellei jopa enemmänkin.

Sain

  • aikaa itseni ja omien työtapojeni kehittämiseen
  • uusia ulottuvuuksia itsetuntemukseeni
  • mahdollisuuden pysähtyä kohtamaan itseni, tunteeni ja tarpeeni
  • luottamusta omiin taitoihin ja osaamiseen
  • vahvistusta ja keinoja muutoksen läpiviemiseen niin omassa kuin työyhteisössäni
  • uusia tuttuja eri puolilta Suomea
  • peilejä, joiden avulla oli mahdollisuus tutkailla omia työelämän pohdintoja
  • kuuntelun ja herkkyyden taitoa
  • monipuolisia näkökulmia omiin ajankohtaisiin työelämän haasteisiin
  • paljon kysymyksiä, joihinkin löysin myös vastauksia
  • erinomaista kokemusta coachingista
  • virtuaalitiimien ja -tapaamisten ohjaustyökaluja

Suosittelen virtuaalicoachingia

  • uran taitekohdassa tai hukassa oleville
  • uusia tuulia etsiville
  • rohkeutta ja itseluottamusta kaipaaville
  • esimiehille tai niiksi aikoville
  • itsensä haastajille ja unelmiensa tutkailijoille
  • kiireisille, joilla ei aikaa ja/tai mahdollisuutta siirtyä paikasta toiseen
  • keskuksista kauempana asuville
  • kenelle tahansa!

Seuraava virtuaalinen ryhmäcoahcing starttaa 7.9. Vielä on pari paikkaa jäljellä, ilmoittaudu nyt mukaan: http://bit.ly/2ry8d12.


Kauppatieteellinen tutkimus ja koulutus tehostuneet selvästi

22.8.2017 12:18

Kauppatieteellisten julkaisujen määrä ja laatu ovat kasvaneet huomattavasti viime vuosien aikana, ilmenee Suomen Ekonomien teettämästä kauppatieteiden tilaa koskevasta selvityksestä.

Sama selvitys kertoo kauppatieteellisten yksiköiden selvästä profiloitumisesta.  "Alan tutkimuksen tuloksellisuus on tarkastelujaksolla 2010-2016 vahvistunut merkittävästi, jopa 30-40 prosenttia. Merkittävää on sekin, että kasvu on ollut erityisen vahvaa laadukkaimpien julkaisujen luokissa", sanoo selvityshenkilö Jarmo Kallunki. Hän korostaa myös koulutusprosessin tehostuneen selvästi. Merkittävintä tehostuminen on ollut kandidaattikoulutuksessa. 

On huomionarvoista, että kauppatieteellisen tutkimuksen määrä ja laatu ovat kasvaneet kaikilla mittareilla arvioituna, ja että sen vaikuttavuus on noussut selvästi yli kansainvälisen keskiarvon. 

Suomen kauppakorkeakoulut (ABS) ry:n puheenjohtaja, Turun kauppakorkeakoulun dekaani Markus Granlund arvioi johtamisen olevan nyt määrätietoisempaa kuin aiemmin. 

"Rekrytoitavilta tutkijoilta on jo pitkään vaadittu kovempia näyttöjä. Myös profiilien kirkastamiseksi tehdään kauppatieteellisissä yksiköissä määrätietoista kehitystyötä. Positiiviseen kehitykseen on vaikuttanut myös kauppatieteellisten yksiköiden lisääntynyt kansainvälinen verkostoituminen.", Granlund sanoo. Myönteisen kehityksen jatkuminen edellyttäisi Granlundin mukaan kuitenkin selvää lisäresursointia. 

Suomen Ekonomien koulutuspoliittinen asiamies Suvi Eriksson on työhön tyytyväinen. 

"Teetimme selvityksen saadaksemme tietoa erityisesti tutkimuksen ja koulutuksen kehityssuunnista. Selvityksen myötä olemme saaneet käyttöömme faktoja, jotka auttavat meitä edelleen täsmentämään koulutuspoliittisia tavoitteitamme sekä tukemaan kauppatieteellistä koulutusta ja tutkimusta", Eriksson sanoo.  

Selvitys julkistettiin Valtakunnallisilla Kauppatieteiden päivillä 22.8. Helsingissä. Se on luettavissa osoitteessa: http://aineisto.ekonomit.fi/l/PmDLT_d86MBR

Lisätietoja: 
Suvi Eriksson, suvi.eriksson@ekonomit.fi, puh. 040 848 8935
Jarmo Kallunki, puh. 040 745 5583
Markus Granlund, markus.granlund@utu.fi, puh.022 333 9200

Suomen kauppakorkeakoulut (ABS) ry on Suomen kaikkien yliopistotasoisten kauppatieteellisten yksiköiden yhteistyöelin. ABS käynnistyi kauppatieteiden kansallisen strategian lopputuloksena. Yhdistyksenä ABS perustettiin vuonna 2011.


Åbo Akademin Nina Kivisestä Vuoden opettaja

21.8.2017 15:23

Suomen Ekonomien perinteisellä Opetuspalkinnolla palkittiin tänä vuonna Åbo Akademin organisaation ja johtamisen yliopisto-opettaja ja tutkija Nina Kivinen. Häntä ehdotti palkinnon saajaksi Åbo Akademin kylterijärjestö Merkantila Klubben rf.

"Haimme tänä vuonna voittajaa teemalla Vuoden opettaja, arvioinnissa tarkasteltiin hyvää opettajuutta erittäin monipuolisilla kriteereillä" Opetuspalkintoraadin puheenjohtaja Jussi Nieminen kertoo. "Voittajan valinnassa painoivat opettajan opiskelijakeskeisyys, opetusmenetelmien monipuolisuus, opetuksen ja tutkimuksen yhteys sekä opettajan itsensä jatkuva oppiminen ja aktiivisuus oman opetuksensa kehittämisessä", Nieminen lisää.

"Raati arvosti suuresti Nina Kivisen yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Hänen monipuoliset opetusmetodinsa ja erityisesti motivaatio kehittyä opettajana tekivät raatiin vaikutuksen.", Opetuspalkintoraadin jäsenenä mukana ollut opiskelija Niko Pankka täydentää.

"Palkinnon saaminen on tietysti mahtavaa", Kivinen toteaa. "Lisäksi tämä on hyvä hetki saada palautetta ja pohtia omaa opetustaan laajemmin, sillä olen ensi vuoden tutkimusvapaalla Suomen Akatemian hankkeessa. Kivinen on erittäin ilahtunut myös siitä, että Åbo Akademi sai ensimmäisen Opetuspalkintonsa.

Vuoden opettajan palkitsemisella Suomen Ekonomit haluaa nostaa esiin hyvän opetuksen tärkeyden laadukkaan kauppatieteellisen osaamisen varmistamisessa. "1990-luvulta lähtien jaettu Opetuspalkinto on tänä vuonna myös erityisen luonteva osa Suomen Ekonomien Ytimessä osaaminen –teemavuotta", tiivistää Ekonomien koulutuspoliittinen asiamies Suvi Eriksson.


Palkinto luovutettiin Nina Kiviselle maanantaina 21.8. Valtakunnallisilla Kauppatieteiden päivillä Helsingissä.

Lisätietoja:
Nina Kivinen, Åbo Akademin organisaation ja johtamisen yliopisto-opettaja ja tutkija
nina.kivinen@abo.fi, puh. 040 5790 242 

Suvi Eriksson, Koulutuspoliittinen asiamies, Suomen Ekonomit
suvi.eriksson@ekonomit.fi, p. 040 848 8935

Suomen Ekonomit tukee jo 1990-luvulta alkaen jaetulla Opetuspalkinnolla kauppatieteellisen alan opetuksen kehittämistä. Kylteriyhteisöt esittävät palkinnon saajaa tai saajia vuosittain vaihtuvan teeman mukaisesti. Kilpailussa haetaan aina myös toimivia ja innovatiivisia käytänteitä, jotka voivat toimia esimerkkeinä hyvästä opetuksesta kaikille yliopistoille sekä olla toimintatapana levitettävissä. Palkinnon suuruus on 6 000 euroa, ja se tulee KAUTE-säätiön varoista. KAUTE-säätiö edistää kauppatieteellistä ja teknillistieteellistä opiskelua, opetusta ja tutkimustoimintaa. Voittaneen esityksen tehnyt kylteriyhteisö palkitaan lisäksi 1 000 eurolla. Opetuspalkintoon ja aikaisempiin voittajiin voi tutustua tarkemmin Suomen Ekonomien verkkosivulla: https://www.ekonomit.fi/opetuspalkinto.


Veropolitiikan pitää olla ennustettavaa

17.8.2017 07:55

Hyvän veropolitiikan periaatteisiin kuuluu johdonmukaisuus ja ennustettavuus, sillä sekä kotitaloudet että yritykset tekevät jatkuvasti pitkävaikutteisia taloudellisia valintoja.

Hallitusohjelmaan kirjattiin ns. solidaarisuusverolle uusi alaraja. Kahden vuoden määräajaksi se ulotettiin 72 300 euron vuosituloihin. Alarajan laskeminen toi veron piiriin noin 65 000 uutta palkansaajaa. Kaikkiaan solidaarisuusveron maksajia on yli 120 000. Laajennusta perusteltiin aikanaan mm. turvapaikanhakijoista koituvilla lisäkustannuksilla.

"Hallituksessa on nyt aikeita pettää lupaus alarajan palauttamisesta. Yhtäkkiä sille on alettu keksiä uusia perusteita, mikä viittaa haluun tehdä pysyvä kiristys veroprogressioon" sanoo Suomen Ekonomien toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming. Hän muistuttaa, että Suomessa progressio on jo nykyiselläänkin yksi maailman kireimmistä.

Veron piirissä olevia kutsutaan suurituloisiksi ja jopa rikkaiksi. Oikeasti mukana on maan taloudelle tärkeä joukko asiantuntijoita. Nykyisen alennetun rajan sisään mahtuvat lähes ekonomin keskipalkkaa saavat asiantuntijatkin. Solidaarisuusveroa maksaa yli kolmannes Suomen ekonomeista.

"Verotus vaikuttaa ihmisten ja yritysten käyttäytymiseen. Solidaarisuusvero ei kannusta yritteliäisyyteen eikä lisätyön vastaanottamiseen vaan korvaamaan vero suuremmilla palkankorotuksilla. Talouden kannalta tämä ei ole järkevää", Hemming korostaa.

Suomen Ekonomien mielestä hallituksen on pysyttävä omassa ohjelmassaan. Veropolitiikan kehittämisessä se kannustaa hallitusta tukeutumaan taloustieteelliseen tutkimustietoon.

Lisätietoja:

Hanna-Leena Hemming
Toiminnanjohtaja, puh. 050 511 3048


Tarpeettomat kilpailukiellot aiheuttavat talouden tyhjäkäyntiä

8.8.2017 10:38

Työsopimuksiin liittyvien kilpailukieltojen yleistyminen haittaa koko talouden toimintaa. Kilpailukielto liitetään jo joka toiseen uuteen Suomen Ekonomien jäsenten työsopimukseen. Tuoreen selvityksen mukaan koko Akavan jäsenkunnassa sellainen löytyy joka kolmannelta asiantuntijalta.

- Koko Suomen taloudelle tämä on haitallista, koska yritykset eivät saa nopeasti käyttöönsä parasta mahdollista työvoimaa. Toisaalta erityisesti nuorten työntekijöiden on vaikeampi vaihtaa työpaikkaa ja näin kartuttaa omaa osaamistaan. Kilpailukieltoja asetetaan usein perusteetta ja rutiininomaisesti. Ne jäykistävät taloutta aivan turhaan, Suomen Ekonomien toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming korostaa.

Kilpailukiellot voivat estää oman yrityksen perustamisen tai siirtymisen kilpailevaan yritykseen työsuhteen päättymisen jälkeen. Kielto on useimmiten voimassa puoli vuotta, eikä työnantajalla ole velvollisuutta maksaa korvausta tältä jaksolta. Sen sijaan työntekijä saattaa joutua maksamaan kiellon rikkomisesta puolen vuoden palkan.

- Työsopimuslain mukaan kilpailukiellon asettamiselle pitäisi olla erityisen painava syy, joka liittyy esimerkiksi liike- ja ammattisalaisuuksiin. Koska työnantajan ei tarvitse millään tavalla kompensoida kieltoja, sopimukset ovat yleistyneet niin, etteivät ne enää palvele kenenkään etua, työmarkkinajohtaja Riku Salokannel sanoo.

Suomen Ekonomit tukee eduskunnassa parhaillaan olevaa lakialoitetta, joka tähtää suomalaisten käytäntöjen saamiseen pohjoismaiselle tasolle. Siihen liittyy oleellisesti työantajan velvollisuus kompensaatioihin.

Norjan mallin mukaisesti lakiin tulisi kirjata työntekijälle mahdollisuus selvittää tuleeko työnantaja vetoamaan kilpailukieltoon vai ei. Jos työnantaja aikoo vedota kilpailukieltoon, tulisi työnantajan maksaa korvaus sidonnaisuusajalta, muutoin työntekijä olisi vapaa siirtymään kilpailijan palvelukseen heti työsuhteen päättymisen jälkeen.


Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja, Hanna-Leena Hemming p. 050 511 3048
Työmarkkinajohtaja Riku Salokannel, p. 040 724 9566


Ekonomit etsii viestintäasiantuntijaa

20.6.2017 14:22

Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer ry on kauppatieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneiden ja alan opiskelijoiden palvelu- ja etujärjestö. Palvelemme asiantuntija-, esimies- ja yrittäjäjäseniämme kaikissa ekonomiuran käänteissä ja olemme työmarkkinatoimijana mukana kehittämässä parempaa työelämää ja kestävää johtajuutta. Meitä on yhteensä yli 50 000, ja olemme Akavan neljänneksi suurin jäsenjärjestö.

Etsimme nyt osaavaan joukkoomme 

VIESTINTÄASIANTUNTIJAA

määräaikaiseen työsuhteeseen.

Viestintäasiantuntijana toimit yhteistyössä ulkoisten kumppaneidemme kanssa kehittääksesi Suomen Ekonomien viestintää ja mediasuhteita. Olet osa viestintätiimiä.

Tehtäviisi kuuluvat muun muassa:

• viestinnän kehittäminen, suunnittelu sekä toteutus yhdessä tiimin kanssa
• mediasuhteiden aktiivinen hoitaminen

Edellytämme:

• toimittajataustaa
• hyvää "uutisnenää"
• vahvaa journalistista kokemusta mieluiten politiikan puolelta
• kokemusta ja näyttöä mediasuhteiden menestyksekkäästä hoitamisesta

Arvostamme:

• edunvalvontaympäristön ja järjestösektorin tuntemusta
• organisointi- ja paineensietokykyä, kehittämisintoa ja erinomaisia vuorovaikutustaitoja
• itseohjautuvuutta
• erinomaisia viestinnällisiä ja sosiaalisia taitoja (kirjallinen ja suullinen)

Olet kuin kotonasi poliittisessa viestintäympäristössä, seuraat aktiivisesti alan trendejä ja omaat todellista hands on -asennetta asioiden toteuttamiseksi!

Tarjoamme sinulle haasteellisen ja kiinnostavan tehtäväkentän osaavassa ja innovatiivisessa työyhteisössä sekä kilpailukykyiset työsuhteen ehdot. Kyseessä on viiden kuukauden määräaikainen työsuhde alkaen elokuussa 2017.

Lisätietoja tehtävän sisällöstä saat toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemmingiltä hanna-leena.hemming@ekonomit.fi / p. 050 511 3048 to 22.6. klo 14-16, ma 26.6. klo 10-11 ja to 29.6.klo 10-11.

Lähetä hakemuksesi ja CV:si palkkatoivomuksineen viimeistään maanantaina 3.7. osoitteeseen hakemukset@ekonomit.fi. Merkitse viestin otsikkoon "Viestintäasiantuntija".


Yrittäjäillan anti: Pk-yritysten on aika mennä sinne, missä asiakkaat jo ovat!

20.6.2017 09:59

– Me suomalaiset käytämme maailman eniten matkapuhelindataa, mutta pk-yritykset eivät ole siellä missä asiakkaat. Näin yrityskonsultti Ville Tolvanen herätteli akavalaisten järjestöjen yrittäjäjäseniä tuomaan asiantuntemustaan esiin verkossa.

Ilo irti yrittäjyydessä -tapahtumassa 7.6. keskityttiin digitalisaation hyödyntämiseen markkinoinnissa. Tapahtumahotelli Huoneen korokkeella digitaaliseen markkinointiin erikoistunut yrityskonsultti Ville Tolvanen innosti yrittäjiä ottamaan kaiken irti verkon ja teknologian maailmasta.

Digitalistiksikin tituleerattu Tolvanen kertoi, kuinka hänen liiketoimintansa lähti kukoistamaan sillä, että hän alkoi kertoa omassa blogissaan asioista, jotka suomalaisessa ajattelussa vituttivat.

– Mä tienaan sillä, että selitän kuinka hölmöjä olemme.

Sen sijaan, että Tolvanen olisi tehnyt paljon töitä yrittäessään etsiä potentiaalisia asiakkaita, pikkuhiljaa yhä useampi asiakas löysi hänet.

Hölmöyden ytimeen päästään, kun tutkitaan suomalaisten arkikäyttäytymistä ja suomalaisten pk-yritysten toimintatapoja.

Tiistaina Google, Vainu ja Suomen Yrittäjät julkaisivat selvityksen, jonka mukaan 35 prosentilla pk-yrityksistä ei ole mitään toimintaa verkossa. Aiemmassa Suomen Yrittäjien Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön pk-yritysbarometrissä oli huomattu, että vahvasti digitaalisia pk-yrityksiä oli vain 8 prosenttia. Samaan aikaan suomalaiset käyttävät arjessa ahkerasti erilaisia mobiilisovelluksia ja tietokoneita ostaessaan tavaroita ja etsiessään tietoa.

– Suomalaiset ovat aivan hullua digikansaa. Käytämme maailman eniten matkapuhelindataa. Meillä on kansallinen rakenteellinen ongelma, kun pk-yritykset eivät ole siellä missä asiakkaat.

Tolvasen mukaan on absurdia, että Suomi on maailman digitaalisin maa, mutta täällä on täysin analoginen liiketoimintakulttuuri.

Yritykset ovat jäykkiä

Tolvasen mielestä digitalisaatio tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että teknologia integroituu jokaisen arkielämään nykyistä tiiviimmin. Se, että jokainen tuijottaa bussipysäkillä kännykkäänsä, ei tarkoita sitä, että he olisivat epäsosiaalisia.

– On muutakin läsnäoloa kuin fyysinen.

Kuitenkin yritykset yrittävät myydä tuotteitaan edelleen vanhoilla keinoilla. Tolvanen kertoi, kuinka hänelle soitti eräs myyjä, joka asiansa selitettyään kysyi, että voisiko hän tulla käymään ja jutellaan asiasta.

Tolvanen ei halunnut tapaamista, mutta oli valmis ostamaan. Tämä kuitenkin tuntui olevan myyjälle vaikea hyväksyä.

Tämä on vain pieni esimerkki siitä, kuinka kankeasti monet yritykset edelleen näkevät oman liiketoimintansa myynnin ja markkinoinnin.

– Meillä on ihan hirveät rakenteet.

Tietoa pitää jakaa – ja myydä toteutusta

Tapahtuman toisena antina – ja ehkä jopa tärkeämpänä antina – oli verkostoituminen ja keskustelu. TEKin yrittäjyysvaliokunnan jäsen Olli Kousa oli käynnistänyt ajatustenvaihdon konsulttiyhtiö Great Mindsin toimitusjohtaja Kirsi Kostian sekä Merja Sipiläinen-Kuhlbergin kanssa.

– Kyllä yritysten pitää ottaa muutos tosissaan ja miettiä mikä on nykytekemistä, Kostia kertoi.

Kostian mukaan varsinkin tuotantoalan yritysten verkkosivut ovat aika kökköjä.

Kousa taas muistutti, että verkko pitäisi nähdä palvelun tarjoamisen välineenä eikä vaan puhelinluettelon sivuina.

– Jos ajattelee kansainvälistymistä, niin miten täältä Euroopan perukoilta löydettäisiin se yritys? Netin kautta se on mahdollista. Ei kukaan lähde tänne matkustamaan ja etsimään, Kostia kertoi.

Sipiläinen-Kuhlberg näki tiedon jakamisen erittäin tärkeänä, jotta yritys löydetään.

– Jos joku kilpailija siitä oppii, niin so what. Minä olen jo toisella tasolla, kun olen jonkin asian kertonut.

Kousa muistutti, että jopa esimerkiksi IBM kertoo avoimesti kaikki toimintamallit. Tämä voidaan hyvin tehdä, koska toteutus on se vaikein asia. Ja sitä toteutusta IBM myy.

Karkeasti voidaan jopa todeta, että idean ja toimintamallin liiketoiminta-arvo on nolla, mutta siitä saatava markkinointihyöty voi olla erittäin suuri.

Ville Tolvanen arvioikin puheessaan, että enää tieto ei ole vanhan sanonnan mukaan valtaa, vaan pääomaa.

– Tiedolla ei ole mitään arvoa, jos ei synnytä mitään uutta.

Vaikka Tolvanen tuntui olevan turhautunut moniin rakenteisiin ja yritysten hitauteen toimintansa kehittämisessä, hänellä oli myös positiivinen näkemys: uusi sukupolvi ottaa koko ajan käyttöönsä entistä kätevämpiä välineitä ja tapoja tehdä asioita.

– Me olemme viimeinen sukupolvi, joka elää hölmössä maailmassa.

Ilo irti yrittäjyydestä -tapahtuman jo monena vuonna järjestäneiden TEKin ja Suomen Ekonomien lisäksi mukana oli tällä kertaa myös Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen, Lakimiesliiton ja Tradenomiliiton yrittäjäjäseniä.

Teksti: Pekka Leiviskä


Akavan selvitys kertoo: jopa 74 prosentilla työsopimukseen kirjattu salassapitoehto

16.6.2017 15:39

Akava selvitti salassapitoehtojen yleisyyttä ja piirteitä yrityksissä työtä tekevien akavalaisten työsopimuksissa maalis–huhtikuussa 2017. Akavan kyselyyn vastanneista 74 prosentilla työsopimukseen on kirjattu liikesalaisuuksia koskeva salassapitoehto. Käytäntö on yleistynyt viime vuosien aikana. Vuoden 2015 jälkeen solmituista työsopimuksista 84 prosentissa on salassapitoehto, tai työntekijä on solminut erillisen salassapitosopimuksen.

–  Akavalaisten työntekijöiden kannalta salassapitosopimusten asema lainsäädännössä on tärkeä aihe, koska käytäntö yleistyy ja lainsäädäntöä uudistetaan, sanoo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

Salassapidon ehdoista on säädettävä työsopimuslaissa

Työsopimuslain perusteluissa on todettu, että työntekijän salassapitovelvollisuutta koskeva säännös ei estä työnantajaa ja työntekijää tekemästä sellaista salassapitosopimusta, joka ulottuu työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan. Salassapitoehtojen rajauksista ei ole kuitenkaan erikseen työsopimuslaissa säädetty. Kilpailukieltosopimusten kestoa ja rikkomiseen liittyvää sopimussakkoa on laissa rajoitettu sen vuoksi, että huomioidaan työntekijän mahdollisuus hankkia toimeentulonsa ammattitaitoaan vastaavalla työllä ja oikeus vapaasti valita työpaikkansa. Salassapitosopimuksissa olisi myös otettava huomioon työntekijän oikeus hyödyntää osaamistaan, jota hän on työsuhteen aikana kartuttanut.

– Akava edellyttää, että työsopimusten salassapitoehtojen yleistyttyä on niiden ehdoista säädettävä työsopimuslaissa, Fjäder sanoo.

– Tavoitteenamme on, että kun työsopimuslaki syksyllä avataan liikesalaisuusdirektiivin toimeenpanon vuoksi, sinne lisätään oma momenttinsa salassapitoehdoista ja -sopimuksista, joissa rajoitetaan ehtojen voimassaoloa vastaavalla tavalla kuin kilpailukieltosopimusten osalta on tehty. Eli työsuhteen jälkeiselle ajalle sovittu salassapitovelvollisuus voisi olla voimassa enintään kuusi kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen ja sen rikkomiseen liittyvä sopimussakko voisi olla enintään kuuden kuukauden palkkaa vastaava summa, sanoo vastaava lakimies Vesa Vuorenkoski.

– Tämä rajoitus ei muuta nykyistä asiantilaa. Palkansaajat tulkitsevat työsopimuslain rajoittavan salassapitosopimusten ehtoja voimassaolon ja sopimussakon osalta. Selvityksen mukaan myös työnantajista osa tulkitsee työsopimuslain rajoittavan salassapitoehtoja. Salassapitoehtojen rajoitukset on kirjattava lakiin, jotta erittäin kirjavasta sopimuskäytännöstä päästäisiin eroon, Vuorenkoski jatkaa.

Osa työnantajista rajoittaa jo nyt salassapitosopimusten sisältöä – sopimussakoissa kuitenkin suuria eroja

Ylimmän johdon salassapitoehtoja on rajoitettu useammin kuin työntekijöiden salassapitoehtoja. Ylimmässä johdossa työskentelevät ovat useammin pystyneet neuvottelemaan sellaisen salassapitosopimuksen, jossa sopimussakko-vastuuta on rajoitettu. Ylimmän johdon salassapitosopimuksista 56 prosentissa sopimuksen voimassaoloa on rajoitettu. Asiantuntijoilla voimassaoloa on rajoitettu 28 prosentilla.

– Niissä asiantuntijoiden salassapitoehdoissa, joissa ehdon voimassaoloa oli rajoitettu, 49 prosentissa salassapitovelvollisuutta oli rajoitettu samalla tavoin kuin työsopimuslaissa on kilpailukieltosopimusten käyttöä rajoitettu. Näissä tapauksissa salassapito oli voimassa korkeintaan kuusi kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen, kertoo tutkija Joonas Miettinen.

Yrityksissä työskentelevillä akavalaisilla asiantuntijoilla sopimussakko on kirjattu joka viidenteen salassapitosopimukseen. Niissä asiantuntijoiden salassapitoehdoissa, joissa sopimussakko oli määritelty, 73 prosentissa sakon suuruutta oli rajoitettu samalla tavoin kuin työsopimuslaissa on kilpailukieltosopimusten käyttöä rajoitettu. Näissä tapauksissa sopimussakot vastaavat enintään kuuden kuukauden palkkaa. Suurin selvityksessä esille tullut sopimussakko vastasi yli 20 vuoden bruttopalkkaa vastaavaa summaa.

Akava selvitti salassapitoehtojen yleisyyttä ja piirteitä yrityksissä työtä tekevien akavalaisten työsopimuksissa maalis–huhtikuussa 2017. Selvitystä varten kerättiin kyselyaineisto yrityksissä työtä tekevistä akavalaisista palkansaajista. Kyselyyn vastasi 2 115 akavalaista yrityksissä työskentelevää palkansaajaa.

Lisätietoja:
Sture Fjäder, puheenjohtaja, p. 0400 609 717
Vesa Vuorenkoski, vastaava lakimies, p. 040 742 6082
Joonas Miettinen, tutkija, 044 515 3511


Akateemiset yrittäjät AKY ry vaatii yrittäjien sosiaaliturvan pikaista kehittämistä

3.6.2017 12:14

Akavalaisten liittojen muodostama Akateemiset yrittäjät AKY ry vaatii nopeita toimia yrittäjien sosiaaliturvan kehittämiseksi. "Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ei tunnista tulevaisuuden työn tekemisen tapoja, eikä mukaudu tarpeeksi tehokkaasti muutokseen", AKYn hallituksen puheenjohtaja Mika Uusi-Pietilä huomauttaa. Siirtyminen palkansaajasta yrittäjäksi ja päinvastoin tulee lisääntymään entisestään eikä tiukka jakolinja palkansaaja- ja yrittäjästatuksen välillä vastaa nykytarvetta. "Sosiaaliturvajärjestelmän tulisi toimia yksilön kannalta mahdollisimman joustavasti yrittäjä- ja palkansaajastatuksen rajapinnassa", Uusi-Pietilä jatkaa.

Nykytilanteessa yhden ongelman muodostaa eri hallinnonalojen yrittäjämääritelmien erilaisuus. AKYn varapuheenjohtaja Timo Saranpää toivoo, että palkansaajan ja yrittäjän statuksen määrittelyssä päästään yksiselitteisempään ja yhtenäisempään tulkintaan, jotta siirtyminen roolista toiseen olisi helpompaa sosiaaliturvaa menettämättä. "Yrittäjä-/palkansaaja-aseman välisen raja-aidan madaltaminen on välttämätöntä", Saranpää toteaa. Lisäksi samojen määräysten ja ohjeiden erilaiset tulkinnat luovat epävarmuutta ja liian tiukka yrittäjäksi tulkitseminen vaikeuttaa myös sivutoimiseksi yrittäjäksi ryhtymistä.

AKY pyrkii vaikuttamaan myös yrittäjävalmiuksien ja yrittäjämäisen asenteen ottamiseen mukaan kaikkeen koulutukseen. "Yksittäisten yrittäjyyskurssien sijaan yrittäjyys pitää sisällyttää kaikkeen opetukseen poikkileikkaavasti, jotta opiskelijat näkisivät yrittäjyyden vähintään yhtä houkuttelevana uravaihtoehtona kuin palkkatyö", Mika Uusi-Pietilä vaatii. Elinkeinoelämän rakenteen murroksessa ei koulutusta vastaavaa työtä ole helppo löytää, joten omasta yrittäjyydestä tulee usein selkeä uravaihto. "Akateemisia tulisi kouluttaa myös luomaan uutta toimeentuloa sekä itselle että toisille", Uusi-Pietilä lisää.

AKY on löytänyt paikkansa yrittäjyyden edistäjänä

Kahdentoista akavalaisen liiton muodostama Akateemiset yrittäjät AKY ry on 1,5 vuodessa kasvanut merkittäväksi yrittäjäjärjestöksi, yli 7900 yrittäjäjäsenellään se on nyt Suomen Yrittäjien toimialajärjestöistä suurin. Järjestö valitsi vuosikokouksessaan viime viikolla hallituksen puheenjohtajaksi Mika Uusi-Pietilän (Tekniikan Akateemiset TEK) ja varapuheenjohtajaksi Timo Saranpään (Suomen Ekonomit).

AKYn positio palkansaajakeskusjärjestö Akavan ja Suomen Yrittäjien rajapinnassa auttaa vähentämään työelämän ja työmarkkinoiden vastakkainasettelua. "Ennakkoluulot vaivasivat toiminnan alkutaivalta, mutta hyvin nopeasti on havaittu uuden yhteyden edut ja kyky edesauttaa työelämän muutokseen vastaamista", Timo Saranpää kertoo.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Mika Uusi-Pietilä, puh. 0400 505 386
Varapuheenjohtaja Timo Saranpää, puh. 050 523 6005

Akateemiset yrittäjät AKY on korkeakoulutettujen yrittäjäjärjestö. Akateemiset yrittäjät kokoaa yhteen Tekniikan akateemiset TEKin, Suomen Ekonomien, Suomen Lakimiesliiton, Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen, Suomen Farmasialiiton, DIFF – Ingenjörerna i Finlandin, Suomen Puheterapeuttiliiton, Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn, Tradenomiliitto TRAL:n, Suomen Psykologiliiton, Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n ja Suomen Eläinlääkäriliiton yrittäjäjäsenet. www.akateemisetyrittajat.fi


YTN ja Kaupan liitto yhteistyöhön

31.5.2017 22:25

Kaupan liitto ja Ylemmät toimihenkilöt YTN pääsivät viime viikolla yhteisymmärrykseen liittojen välisen yhteistyön ja yrityskohtaisen vuoropuhelun edistämisestä kaupan alalla. Yhteistyön tavoitteena on mm. alan houkuttelevuuden lisääminen ja asiantuntijatyön luonteen tulevaisuuden ennakointi. YTN:stä tulee yhteistyökumppani Kaupan liiton tulevaisuushankkeeseen. Osapuolet antavat nyt työpaikoille rauhan alkaa kehittää paikallistason keskustelua ja toimintaa.

- Vaikka työehtosopimusta ei solmittu, Kaupan liitto kannustaa jäsenyrityksiään käymään vuoropuhelua ylempien toimihenkilöiden kanssa ja ratkaisemaan paikallisesti mahdollisesti esille tulevat ongelmat, sanoo työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala Kaupan liitosta. - Osapuolet haluavat kiinnittää yritysten huomiota esim. johtamisen ja työssä jaksamisen pitkäjänteiseen kehittämiseen, Lavikkala jatkaa.

- Yhteisenä tahtotilana on kehittää yhdessä kaupan alan asiantuntijoiden työtä sekä työhyvinvointia, YTN:n kaupan projektin vetäjä Ville-Veikko Rantamaula sanoo. - Paikallinen yhteistyö voi johtaa esim. käytäntöjen muutoksiin, kehittämisprojekteihin tai paikalliseen sopimiseen, arvioi Rantamaula.

- On tärkeää, että kaupan alan ylemmät toimihenkilöt käyvät yhdessä yritysten kanssa vuoropuhelua esim. työaikaan ja henkilöstöedustusjärjestelmään liittyvistä asioista. Samalla rakennamme luottamusta kaikilla tasoilla, myös Kaupan liiton tulevaisuusohjelman puitteissa, YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi sanoo.

"Viime viikolla saavutettu lopputulos antaa hyvät edellytykset kehittää myös ekonomien työsuhteisiin vaikuttavia keskeisiä asioita, kuten mm. työaikajoustoja", toteaa Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel. Ratkaisun myötä ylempien toimihenkilöiden ja sitä kautta ekonomien äänellä on parempi mahdollisuus tulla kuulluksi, kun yrityksissä tehdään isoja muutoksia tai sovitaan keskeisistä työsuhde-eduista.

Lisätietoja: työmarkkinajohtaja Riku Salokannel, puh. 040 724 9566.


Suomen Ekonomit tukee kauppatieteellistä koulutusta ja tutkimusta puolella miljoonalla eurolla

20.5.2017 14:44

Suomen Ekonomit päätti liittokokouksessaan 20.5. lahjoittaa kauppatieteellisestä koulutuksesta ja tutkimuksesta vastaaville yliopistoille 500 000 euroa. Summa jaetaan yliopistoille suhteutettuna suoritettujen kauppatieteen alan maisterintutkintojen määrään.

"Toivomme samalla antavamme esimerkin, joka kannustaa pitämään huolta tärkeimmästä pääomastamme, osaamisesta", sanoo Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää. Hän korostaa, että kauppatieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen laatu on liitolle keskeinen strateginen tavoite. 

Käytännössä 500 000 euron lahjoitus merkitsee vähintään miljoonaa euroa kauppatieteisiin, sillä käynnissä on yliopistojen varainhankintakierros, minkä aikana annetuille yksityisille lahjoituksille tulee myös valtion vastinraha.  

"Ekonomit toivoo, että lahjoitus tukee alan kansallista yhteistyötä ja kauppatieteellisen koulutuksen jatkuvaa sisällöllistä kehittämistä sekä vie eteenpäin opiskelijoiden joustavia opiskelumahdollisuuksia. Lahjoituksen myötä sitoudumme myös jatkamaan tiivistä yhteistyötä Suomen Kauppakorkeakoulut ABS ry:n kanssa", Suomen Ekonomien toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming painottaa.  

Lahjoituksen myötä Suomen Ekonomit tulee syksyllä 2017 näkymään iloisissa lahjoitusmerkeissä niissä 10 yliopistossa, joissa on kauppatieteiden koulutusvastuu.  

Lisätietoja: 

Timo Saranpää, puheenjohtaja, puh. 050 523 6005
Hanna-Leena Hemming, toiminnanjohtaja, puh. 050 511 3048


Varkaudessa on oivallettu uuden oppimisen välttämättömyys - Osaamisen kehittämisen palkinto Aikawa Fiber Technologies Oy:lle

12.5.2017 11:49

Varkaudessa toimivan Aikawa Fiber Technologies (AFT) Oy:n vuosien tavoitteellinen työ henkilöstön kehittämiseksi on tuonut hyviä tuloksia. Yritys oli Suomen Ekonomien palkintoraadin yksimielinen valinta liiton ensimmäisen Osaamisen kehittämisen palkinnon saajaksi. 10 000 euron palkinto jaetaan 20.5. Kuopiossa Ekonomien liittokokouksessa.

Suomen Ekonomit haluaa vuoden teemansa "Ytimessä osaaminen" myötä nostaa esiin osaamisen ja sen kehittämisen merkitystä sekä laajentaa yhteiskunnallista keskustelua tulevaisuuden osaamistarpeista. AFT – perinteinen metallikonepaja - on edelläkävijän lailla sitouttanut koko henkilöstönsä muokkaamaan yrityksen prosesseja ja näin nostanut sen sulku-uhan alaisuudessa olevasta yrityksestä tuottoisaksi ja viihtyisäksi työpaikaksi.

Koulutuspoliittinen asiamies Mika Parkkari muistuttaa, että nykyajan nopea muutos haastaa jokaisen organisaation miettimään osaamistaan aktiivisesti. "Kehittämistä voi tehdä mitä moninaisimmin tavoin, sitä voi olla esimerkiksi mahdollistava ilmapiiri ja positiivinen asenne jatkuvaa oppimista kohtaan tai uusien toimintatapojen lanseeraaminen."

Muutokseen sitoutunut henkilöstö kaiken pohja

AFT:ssä ihmisten osaamista laajennetaan systemaattisesti kaikilla tasoilla, palkintoraati kiittelee. "Olemme siirtymässä yhden tehtävän hallinnasta monitaitoisuuden kasvattamiseen ja lisäksi panostamme johtamisen ja työhyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen kehittämiseen", kertoo AFT:n henkilöstöpäällikkö Kari Ikäheimonen. Prosesseihin on sitoutettu koko henkilöstö.

Ekonomien palkintoraati näkee kehittämisestä AFT:ssä muodostuneen jo selkeää omaleimaista työtä, josta myös raportoidaan laajasti ja joka on johtanut tuottavuuden parantumiseen. Vuosittainen henkilöstökertomus tuo näkyviin tehdyt ja tulevat toimenpiteet, kun taas arviointimittarit kertovat prosessien onnistumisesta.

Oma osaaminen näkyväksi

Suomen Ekonomit haluaa vaalia yhteiskuntaa, jossa ihminen saa pitää huolta osaamisestaan, sillä sen kehittäminen pidentää tutkitusti työuria. Jokaisen on tärkeää myös itse miettiä, miten oma osaaminen tehdään näkyväksi mm. ansioluettelossa ja omissa verkostoissa.

AFT:llä otettiin kolme vuotta sitten johtamisen kantavaksi teemaksi Lean -ajattelu, jonka kautta toimintatapoja ja osaamista on kehitetty. Mika Parkkari huomauttaa olevan ensiarvoisen tärkeää, että osaamisen kehittämisen tärkeys tunnistetaan organisaation ylintä johtoa myöten. "Esimiehistä on tullut valmentajia, jotka mahdollistavat oppimisen. Kun työntekijät oppivat uutta, he myös edistävät liiketoimintaa", Ikäheimonen selventää.

Palkintoraati esittää erityiskiitoksen siitä, että haasteellisella ja muuttuvalla alalla toimiva AFT on kyennyt jo ajoissa näkemään uuden osaamisen kehittämisen välttämättömänä ja oleellisena osana kulttuuria ja toimintaedellytyksiä.

Lisätietoja
Koulutuspoliittinen asiamies Mika Parkkari, p. 040 080 2145


Tutkintojen tulevaisuus ei ole korkeakoulujärjestelmän tulevaisuudesta irrallinen paikalliskysymys

10.5.2017 14:38

Suomen Ekonomit antoi 8.5. lausunnon muutoksista, joita ehdotetaan korkeakouluja koskevaan lainsäädäntöön. Ehdotuksen perusteella mahdollistettaisiin sekä yliopistoille että ammattikorkeakouluille oman opetuksen korvaavan opetuksen hankkimista toiselta korkeakoululta. Lainsäädännön muutoksen myötä korkeakoulujen ei tarvitsisi enää järjestää kuin suurin osa tutkintoon kuuluvasta opetuksesta itse. 

"Lakimuutokseen sisältyy myös se, että yliopisto voisi ostaa opetusta ammattikorkeakoululta ja toisinpäin. Kahden erilaisen orientaation tutkinnot ovat kuitenkin Suomen vahvuus. Emme kannata yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintojen erilaisten profiilien romuttamista." Suomen Ekonomien koulutuspoliittinen asiamies Suvi Eriksson kertoo.  

Opetusyhteistyötä koskevaa lainsäädäntöä on Suomen Ekonomien näkemyksen mukaan valmisteltu erityisesti paikallisyhteistyön näkökulmasta perustuen Tampereelle muodostettavaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulun yhteenliittymään. Ehkä juuri siksi työssä on painottunut yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektorien välinen opetuksen ostaminen esimerkiksi yliopistojen kansallisen alakohtaisen yhteistyön sijaan.

"Opetus- ja kulttuuriministeriö on tänä keväänä käynnistänyt kansallisen parlamentaarisen keskustelun korkeakouluvisiosta kohti vuotta 2030. Olisi hölmöä jos erilaisten tutkintojen tulevaisuutta ei käsiteltäisi samalla, kun kerran juuri nyt yhteisellä asialla olemme. Näemme nyt lausunnolla olevan opetusyhteistyölainsäädännön osalta aikalisän tarpeelliseksi, Eriksson painottaa.

Yliopistojen välisen yhteistyön lisääminen on ollut jo pidemmän aikaa korkealla Suomen Ekonomien tavoitelistalla. Panostus yliopistojen väliseen opetusyhteistyöhön voisi parhaimmillaan johtaa yliopistojen profiilien vahvistumiseen ja työnjaon kehittymiseen. Kauppatieteiden osalta yhteistyö on konkretisoitunut erinomaisesti, kun yksiköt ovat suunnitelleet yhteisen liiketoimintaosaamisen digitaalisen opintokokonaisuuden. Uuden kokonaisuuden opetus alkaa jo lokakuussa 2017 OKM:n erityisrahoituksen tuella. Aitoon yhteistyöhön perustuvalla opetuksella voidaan tarjota opiskelijoille nykyistä monipuolisempia ja joustavampia opiskelumahdollisuuksia. 

Lisätietoja:
koulutuspoliittinen asiamies Suvi Eriksson, puh. 040 848 8935, suvi.eriksson@ekonomit.fi


Näytetään tulokset 21 - 40 / 281
Merkintöjä per sivu 20
of 15