Tarpeettomat kilpailukiellot aiheuttavat talouden tyhjäkäyntiä

8.8.2017 10:38

Työsopimuksiin liittyvien kilpailukieltojen yleistyminen haittaa koko talouden toimintaa. Kilpailukielto liitetään jo joka toiseen uuteen Suomen Ekonomien jäsenten työsopimukseen. Tuoreen selvityksen mukaan koko Akavan jäsenkunnassa sellainen löytyy joka kolmannelta asiantuntijalta.

- Koko Suomen taloudelle tämä on haitallista, koska yritykset eivät saa nopeasti käyttöönsä parasta mahdollista työvoimaa. Toisaalta erityisesti nuorten työntekijöiden on vaikeampi vaihtaa työpaikkaa ja näin kartuttaa omaa osaamistaan. Kilpailukieltoja asetetaan usein perusteetta ja rutiininomaisesti. Ne jäykistävät taloutta aivan turhaan, Suomen Ekonomien toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming korostaa.

Kilpailukiellot voivat estää oman yrityksen perustamisen tai siirtymisen kilpailevaan yritykseen työsuhteen päättymisen jälkeen. Kielto on useimmiten voimassa puoli vuotta, eikä työnantajalla ole velvollisuutta maksaa korvausta tältä jaksolta. Sen sijaan työntekijä saattaa joutua maksamaan kiellon rikkomisesta puolen vuoden palkan.

- Työsopimuslain mukaan kilpailukiellon asettamiselle pitäisi olla erityisen painava syy, joka liittyy esimerkiksi liike- ja ammattisalaisuuksiin. Koska työnantajan ei tarvitse millään tavalla kompensoida kieltoja, sopimukset ovat yleistyneet niin, etteivät ne enää palvele kenenkään etua, työmarkkinajohtaja Riku Salokannel sanoo.

Suomen Ekonomit tukee eduskunnassa parhaillaan olevaa lakialoitetta, joka tähtää suomalaisten käytäntöjen saamiseen pohjoismaiselle tasolle. Siihen liittyy oleellisesti työantajan velvollisuus kompensaatioihin.

Norjan mallin mukaisesti lakiin tulisi kirjata työntekijälle mahdollisuus selvittää tuleeko työnantaja vetoamaan kilpailukieltoon vai ei. Jos työnantaja aikoo vedota kilpailukieltoon, tulisi työnantajan maksaa korvaus sidonnaisuusajalta, muutoin työntekijä olisi vapaa siirtymään kilpailijan palvelukseen heti työsuhteen päättymisen jälkeen.


Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja, Hanna-Leena Hemming p. 050 511 3048
Työmarkkinajohtaja Riku Salokannel, p. 040 724 9566


Ekonomit etsii viestintäasiantuntijaa

20.6.2017 14:22

Suomen Ekonomit – Finlands Ekonomer ry on kauppatieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneiden ja alan opiskelijoiden palvelu- ja etujärjestö. Palvelemme asiantuntija-, esimies- ja yrittäjäjäseniämme kaikissa ekonomiuran käänteissä ja olemme työmarkkinatoimijana mukana kehittämässä parempaa työelämää ja kestävää johtajuutta. Meitä on yhteensä yli 50 000, ja olemme Akavan neljänneksi suurin jäsenjärjestö.

Etsimme nyt osaavaan joukkoomme 

VIESTINTÄASIANTUNTIJAA

määräaikaiseen työsuhteeseen.

Viestintäasiantuntijana toimit yhteistyössä ulkoisten kumppaneidemme kanssa kehittääksesi Suomen Ekonomien viestintää ja mediasuhteita. Olet osa viestintätiimiä.

Tehtäviisi kuuluvat muun muassa:

• viestinnän kehittäminen, suunnittelu sekä toteutus yhdessä tiimin kanssa
• mediasuhteiden aktiivinen hoitaminen

Edellytämme:

• toimittajataustaa
• hyvää "uutisnenää"
• vahvaa journalistista kokemusta mieluiten politiikan puolelta
• kokemusta ja näyttöä mediasuhteiden menestyksekkäästä hoitamisesta

Arvostamme:

• edunvalvontaympäristön ja järjestösektorin tuntemusta
• organisointi- ja paineensietokykyä, kehittämisintoa ja erinomaisia vuorovaikutustaitoja
• itseohjautuvuutta
• erinomaisia viestinnällisiä ja sosiaalisia taitoja (kirjallinen ja suullinen)

Olet kuin kotonasi poliittisessa viestintäympäristössä, seuraat aktiivisesti alan trendejä ja omaat todellista hands on -asennetta asioiden toteuttamiseksi!

Tarjoamme sinulle haasteellisen ja kiinnostavan tehtäväkentän osaavassa ja innovatiivisessa työyhteisössä sekä kilpailukykyiset työsuhteen ehdot. Kyseessä on viiden kuukauden määräaikainen työsuhde alkaen elokuussa 2017.

Lisätietoja tehtävän sisällöstä saat toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemmingiltä hanna-leena.hemming@ekonomit.fi / p. 050 511 3048 to 22.6. klo 14-16, ma 26.6. klo 10-11 ja to 29.6.klo 10-11.

Lähetä hakemuksesi ja CV:si palkkatoivomuksineen viimeistään maanantaina 3.7. osoitteeseen hakemukset@ekonomit.fi. Merkitse viestin otsikkoon "Viestintäasiantuntija".


Yrittäjäillan anti: Pk-yritysten on aika mennä sinne, missä asiakkaat jo ovat!

20.6.2017 09:59

– Me suomalaiset käytämme maailman eniten matkapuhelindataa, mutta pk-yritykset eivät ole siellä missä asiakkaat. Näin yrityskonsultti Ville Tolvanen herätteli akavalaisten järjestöjen yrittäjäjäseniä tuomaan asiantuntemustaan esiin verkossa.

Ilo irti yrittäjyydessä -tapahtumassa 7.6. keskityttiin digitalisaation hyödyntämiseen markkinoinnissa. Tapahtumahotelli Huoneen korokkeella digitaaliseen markkinointiin erikoistunut yrityskonsultti Ville Tolvanen innosti yrittäjiä ottamaan kaiken irti verkon ja teknologian maailmasta.

Digitalistiksikin tituleerattu Tolvanen kertoi, kuinka hänen liiketoimintansa lähti kukoistamaan sillä, että hän alkoi kertoa omassa blogissaan asioista, jotka suomalaisessa ajattelussa vituttivat.

– Mä tienaan sillä, että selitän kuinka hölmöjä olemme.

Sen sijaan, että Tolvanen olisi tehnyt paljon töitä yrittäessään etsiä potentiaalisia asiakkaita, pikkuhiljaa yhä useampi asiakas löysi hänet.

Hölmöyden ytimeen päästään, kun tutkitaan suomalaisten arkikäyttäytymistä ja suomalaisten pk-yritysten toimintatapoja.

Tiistaina Google, Vainu ja Suomen Yrittäjät julkaisivat selvityksen, jonka mukaan 35 prosentilla pk-yrityksistä ei ole mitään toimintaa verkossa. Aiemmassa Suomen Yrittäjien Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön pk-yritysbarometrissä oli huomattu, että vahvasti digitaalisia pk-yrityksiä oli vain 8 prosenttia. Samaan aikaan suomalaiset käyttävät arjessa ahkerasti erilaisia mobiilisovelluksia ja tietokoneita ostaessaan tavaroita ja etsiessään tietoa.

– Suomalaiset ovat aivan hullua digikansaa. Käytämme maailman eniten matkapuhelindataa. Meillä on kansallinen rakenteellinen ongelma, kun pk-yritykset eivät ole siellä missä asiakkaat.

Tolvasen mukaan on absurdia, että Suomi on maailman digitaalisin maa, mutta täällä on täysin analoginen liiketoimintakulttuuri.

Yritykset ovat jäykkiä

Tolvasen mielestä digitalisaatio tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että teknologia integroituu jokaisen arkielämään nykyistä tiiviimmin. Se, että jokainen tuijottaa bussipysäkillä kännykkäänsä, ei tarkoita sitä, että he olisivat epäsosiaalisia.

– On muutakin läsnäoloa kuin fyysinen.

Kuitenkin yritykset yrittävät myydä tuotteitaan edelleen vanhoilla keinoilla. Tolvanen kertoi, kuinka hänelle soitti eräs myyjä, joka asiansa selitettyään kysyi, että voisiko hän tulla käymään ja jutellaan asiasta.

Tolvanen ei halunnut tapaamista, mutta oli valmis ostamaan. Tämä kuitenkin tuntui olevan myyjälle vaikea hyväksyä.

Tämä on vain pieni esimerkki siitä, kuinka kankeasti monet yritykset edelleen näkevät oman liiketoimintansa myynnin ja markkinoinnin.

– Meillä on ihan hirveät rakenteet.

Tietoa pitää jakaa – ja myydä toteutusta

Tapahtuman toisena antina – ja ehkä jopa tärkeämpänä antina – oli verkostoituminen ja keskustelu. TEKin yrittäjyysvaliokunnan jäsen Olli Kousa oli käynnistänyt ajatustenvaihdon konsulttiyhtiö Great Mindsin toimitusjohtaja Kirsi Kostian sekä Merja Sipiläinen-Kuhlbergin kanssa.

– Kyllä yritysten pitää ottaa muutos tosissaan ja miettiä mikä on nykytekemistä, Kostia kertoi.

Kostian mukaan varsinkin tuotantoalan yritysten verkkosivut ovat aika kökköjä.

Kousa taas muistutti, että verkko pitäisi nähdä palvelun tarjoamisen välineenä eikä vaan puhelinluettelon sivuina.

– Jos ajattelee kansainvälistymistä, niin miten täältä Euroopan perukoilta löydettäisiin se yritys? Netin kautta se on mahdollista. Ei kukaan lähde tänne matkustamaan ja etsimään, Kostia kertoi.

Sipiläinen-Kuhlberg näki tiedon jakamisen erittäin tärkeänä, jotta yritys löydetään.

– Jos joku kilpailija siitä oppii, niin so what. Minä olen jo toisella tasolla, kun olen jonkin asian kertonut.

Kousa muistutti, että jopa esimerkiksi IBM kertoo avoimesti kaikki toimintamallit. Tämä voidaan hyvin tehdä, koska toteutus on se vaikein asia. Ja sitä toteutusta IBM myy.

Karkeasti voidaan jopa todeta, että idean ja toimintamallin liiketoiminta-arvo on nolla, mutta siitä saatava markkinointihyöty voi olla erittäin suuri.

Ville Tolvanen arvioikin puheessaan, että enää tieto ei ole vanhan sanonnan mukaan valtaa, vaan pääomaa.

– Tiedolla ei ole mitään arvoa, jos ei synnytä mitään uutta.

Vaikka Tolvanen tuntui olevan turhautunut moniin rakenteisiin ja yritysten hitauteen toimintansa kehittämisessä, hänellä oli myös positiivinen näkemys: uusi sukupolvi ottaa koko ajan käyttöönsä entistä kätevämpiä välineitä ja tapoja tehdä asioita.

– Me olemme viimeinen sukupolvi, joka elää hölmössä maailmassa.

Ilo irti yrittäjyydestä -tapahtuman jo monena vuonna järjestäneiden TEKin ja Suomen Ekonomien lisäksi mukana oli tällä kertaa myös Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen, Lakimiesliiton ja Tradenomiliiton yrittäjäjäseniä.

Teksti: Pekka Leiviskä


Akavan selvitys kertoo: jopa 74 prosentilla työsopimukseen kirjattu salassapitoehto

16.6.2017 15:39

Akava selvitti salassapitoehtojen yleisyyttä ja piirteitä yrityksissä työtä tekevien akavalaisten työsopimuksissa maalis–huhtikuussa 2017. Akavan kyselyyn vastanneista 74 prosentilla työsopimukseen on kirjattu liikesalaisuuksia koskeva salassapitoehto. Käytäntö on yleistynyt viime vuosien aikana. Vuoden 2015 jälkeen solmituista työsopimuksista 84 prosentissa on salassapitoehto, tai työntekijä on solminut erillisen salassapitosopimuksen.

–  Akavalaisten työntekijöiden kannalta salassapitosopimusten asema lainsäädännössä on tärkeä aihe, koska käytäntö yleistyy ja lainsäädäntöä uudistetaan, sanoo Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

Salassapidon ehdoista on säädettävä työsopimuslaissa

Työsopimuslain perusteluissa on todettu, että työntekijän salassapitovelvollisuutta koskeva säännös ei estä työnantajaa ja työntekijää tekemästä sellaista salassapitosopimusta, joka ulottuu työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan. Salassapitoehtojen rajauksista ei ole kuitenkaan erikseen työsopimuslaissa säädetty. Kilpailukieltosopimusten kestoa ja rikkomiseen liittyvää sopimussakkoa on laissa rajoitettu sen vuoksi, että huomioidaan työntekijän mahdollisuus hankkia toimeentulonsa ammattitaitoaan vastaavalla työllä ja oikeus vapaasti valita työpaikkansa. Salassapitosopimuksissa olisi myös otettava huomioon työntekijän oikeus hyödyntää osaamistaan, jota hän on työsuhteen aikana kartuttanut.

– Akava edellyttää, että työsopimusten salassapitoehtojen yleistyttyä on niiden ehdoista säädettävä työsopimuslaissa, Fjäder sanoo.

– Tavoitteenamme on, että kun työsopimuslaki syksyllä avataan liikesalaisuusdirektiivin toimeenpanon vuoksi, sinne lisätään oma momenttinsa salassapitoehdoista ja -sopimuksista, joissa rajoitetaan ehtojen voimassaoloa vastaavalla tavalla kuin kilpailukieltosopimusten osalta on tehty. Eli työsuhteen jälkeiselle ajalle sovittu salassapitovelvollisuus voisi olla voimassa enintään kuusi kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen ja sen rikkomiseen liittyvä sopimussakko voisi olla enintään kuuden kuukauden palkkaa vastaava summa, sanoo vastaava lakimies Vesa Vuorenkoski.

– Tämä rajoitus ei muuta nykyistä asiantilaa. Palkansaajat tulkitsevat työsopimuslain rajoittavan salassapitosopimusten ehtoja voimassaolon ja sopimussakon osalta. Selvityksen mukaan myös työnantajista osa tulkitsee työsopimuslain rajoittavan salassapitoehtoja. Salassapitoehtojen rajoitukset on kirjattava lakiin, jotta erittäin kirjavasta sopimuskäytännöstä päästäisiin eroon, Vuorenkoski jatkaa.

Osa työnantajista rajoittaa jo nyt salassapitosopimusten sisältöä – sopimussakoissa kuitenkin suuria eroja

Ylimmän johdon salassapitoehtoja on rajoitettu useammin kuin työntekijöiden salassapitoehtoja. Ylimmässä johdossa työskentelevät ovat useammin pystyneet neuvottelemaan sellaisen salassapitosopimuksen, jossa sopimussakko-vastuuta on rajoitettu. Ylimmän johdon salassapitosopimuksista 56 prosentissa sopimuksen voimassaoloa on rajoitettu. Asiantuntijoilla voimassaoloa on rajoitettu 28 prosentilla.

– Niissä asiantuntijoiden salassapitoehdoissa, joissa ehdon voimassaoloa oli rajoitettu, 49 prosentissa salassapitovelvollisuutta oli rajoitettu samalla tavoin kuin työsopimuslaissa on kilpailukieltosopimusten käyttöä rajoitettu. Näissä tapauksissa salassapito oli voimassa korkeintaan kuusi kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen, kertoo tutkija Joonas Miettinen.

Yrityksissä työskentelevillä akavalaisilla asiantuntijoilla sopimussakko on kirjattu joka viidenteen salassapitosopimukseen. Niissä asiantuntijoiden salassapitoehdoissa, joissa sopimussakko oli määritelty, 73 prosentissa sakon suuruutta oli rajoitettu samalla tavoin kuin työsopimuslaissa on kilpailukieltosopimusten käyttöä rajoitettu. Näissä tapauksissa sopimussakot vastaavat enintään kuuden kuukauden palkkaa. Suurin selvityksessä esille tullut sopimussakko vastasi yli 20 vuoden bruttopalkkaa vastaavaa summaa.

Akava selvitti salassapitoehtojen yleisyyttä ja piirteitä yrityksissä työtä tekevien akavalaisten työsopimuksissa maalis–huhtikuussa 2017. Selvitystä varten kerättiin kyselyaineisto yrityksissä työtä tekevistä akavalaisista palkansaajista. Kyselyyn vastasi 2 115 akavalaista yrityksissä työskentelevää palkansaajaa.

Lisätietoja:
Sture Fjäder, puheenjohtaja, p. 0400 609 717
Vesa Vuorenkoski, vastaava lakimies, p. 040 742 6082
Joonas Miettinen, tutkija, 044 515 3511


Akateemiset yrittäjät AKY ry vaatii yrittäjien sosiaaliturvan pikaista kehittämistä

3.6.2017 12:14

Akavalaisten liittojen muodostama Akateemiset yrittäjät AKY ry vaatii nopeita toimia yrittäjien sosiaaliturvan kehittämiseksi. "Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ei tunnista tulevaisuuden työn tekemisen tapoja, eikä mukaudu tarpeeksi tehokkaasti muutokseen", AKYn hallituksen puheenjohtaja Mika Uusi-Pietilä huomauttaa. Siirtyminen palkansaajasta yrittäjäksi ja päinvastoin tulee lisääntymään entisestään eikä tiukka jakolinja palkansaaja- ja yrittäjästatuksen välillä vastaa nykytarvetta. "Sosiaaliturvajärjestelmän tulisi toimia yksilön kannalta mahdollisimman joustavasti yrittäjä- ja palkansaajastatuksen rajapinnassa", Uusi-Pietilä jatkaa.

Nykytilanteessa yhden ongelman muodostaa eri hallinnonalojen yrittäjämääritelmien erilaisuus. AKYn varapuheenjohtaja Timo Saranpää toivoo, että palkansaajan ja yrittäjän statuksen määrittelyssä päästään yksiselitteisempään ja yhtenäisempään tulkintaan, jotta siirtyminen roolista toiseen olisi helpompaa sosiaaliturvaa menettämättä. "Yrittäjä-/palkansaaja-aseman välisen raja-aidan madaltaminen on välttämätöntä", Saranpää toteaa. Lisäksi samojen määräysten ja ohjeiden erilaiset tulkinnat luovat epävarmuutta ja liian tiukka yrittäjäksi tulkitseminen vaikeuttaa myös sivutoimiseksi yrittäjäksi ryhtymistä.

AKY pyrkii vaikuttamaan myös yrittäjävalmiuksien ja yrittäjämäisen asenteen ottamiseen mukaan kaikkeen koulutukseen. "Yksittäisten yrittäjyyskurssien sijaan yrittäjyys pitää sisällyttää kaikkeen opetukseen poikkileikkaavasti, jotta opiskelijat näkisivät yrittäjyyden vähintään yhtä houkuttelevana uravaihtoehtona kuin palkkatyö", Mika Uusi-Pietilä vaatii. Elinkeinoelämän rakenteen murroksessa ei koulutusta vastaavaa työtä ole helppo löytää, joten omasta yrittäjyydestä tulee usein selkeä uravaihto. "Akateemisia tulisi kouluttaa myös luomaan uutta toimeentuloa sekä itselle että toisille", Uusi-Pietilä lisää.

AKY on löytänyt paikkansa yrittäjyyden edistäjänä

Kahdentoista akavalaisen liiton muodostama Akateemiset yrittäjät AKY ry on 1,5 vuodessa kasvanut merkittäväksi yrittäjäjärjestöksi, yli 7900 yrittäjäjäsenellään se on nyt Suomen Yrittäjien toimialajärjestöistä suurin. Järjestö valitsi vuosikokouksessaan viime viikolla hallituksen puheenjohtajaksi Mika Uusi-Pietilän (Tekniikan Akateemiset TEK) ja varapuheenjohtajaksi Timo Saranpään (Suomen Ekonomit).

AKYn positio palkansaajakeskusjärjestö Akavan ja Suomen Yrittäjien rajapinnassa auttaa vähentämään työelämän ja työmarkkinoiden vastakkainasettelua. "Ennakkoluulot vaivasivat toiminnan alkutaivalta, mutta hyvin nopeasti on havaittu uuden yhteyden edut ja kyky edesauttaa työelämän muutokseen vastaamista", Timo Saranpää kertoo.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Mika Uusi-Pietilä, puh. 0400 505 386
Varapuheenjohtaja Timo Saranpää, puh. 050 523 6005

Akateemiset yrittäjät AKY on korkeakoulutettujen yrittäjäjärjestö. Akateemiset yrittäjät kokoaa yhteen Tekniikan akateemiset TEKin, Suomen Ekonomien, Suomen Lakimiesliiton, Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen, Suomen Farmasialiiton, DIFF – Ingenjörerna i Finlandin, Suomen Puheterapeuttiliiton, Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn, Tradenomiliitto TRAL:n, Suomen Psykologiliiton, Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA:n ja Suomen Eläinlääkäriliiton yrittäjäjäsenet. www.akateemisetyrittajat.fi


YTN ja Kaupan liitto yhteistyöhön

31.5.2017 22:25

Kaupan liitto ja Ylemmät toimihenkilöt YTN pääsivät viime viikolla yhteisymmärrykseen liittojen välisen yhteistyön ja yrityskohtaisen vuoropuhelun edistämisestä kaupan alalla. Yhteistyön tavoitteena on mm. alan houkuttelevuuden lisääminen ja asiantuntijatyön luonteen tulevaisuuden ennakointi. YTN:stä tulee yhteistyökumppani Kaupan liiton tulevaisuushankkeeseen. Osapuolet antavat nyt työpaikoille rauhan alkaa kehittää paikallistason keskustelua ja toimintaa.

- Vaikka työehtosopimusta ei solmittu, Kaupan liitto kannustaa jäsenyrityksiään käymään vuoropuhelua ylempien toimihenkilöiden kanssa ja ratkaisemaan paikallisesti mahdollisesti esille tulevat ongelmat, sanoo työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala Kaupan liitosta. - Osapuolet haluavat kiinnittää yritysten huomiota esim. johtamisen ja työssä jaksamisen pitkäjänteiseen kehittämiseen, Lavikkala jatkaa.

- Yhteisenä tahtotilana on kehittää yhdessä kaupan alan asiantuntijoiden työtä sekä työhyvinvointia, YTN:n kaupan projektin vetäjä Ville-Veikko Rantamaula sanoo. - Paikallinen yhteistyö voi johtaa esim. käytäntöjen muutoksiin, kehittämisprojekteihin tai paikalliseen sopimiseen, arvioi Rantamaula.

- On tärkeää, että kaupan alan ylemmät toimihenkilöt käyvät yhdessä yritysten kanssa vuoropuhelua esim. työaikaan ja henkilöstöedustusjärjestelmään liittyvistä asioista. Samalla rakennamme luottamusta kaikilla tasoilla, myös Kaupan liiton tulevaisuusohjelman puitteissa, YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi sanoo.

"Viime viikolla saavutettu lopputulos antaa hyvät edellytykset kehittää myös ekonomien työsuhteisiin vaikuttavia keskeisiä asioita, kuten mm. työaikajoustoja", toteaa Ekonomien työmarkkinajohtaja Riku Salokannel. Ratkaisun myötä ylempien toimihenkilöiden ja sitä kautta ekonomien äänellä on parempi mahdollisuus tulla kuulluksi, kun yrityksissä tehdään isoja muutoksia tai sovitaan keskeisistä työsuhde-eduista.

Lisätietoja: työmarkkinajohtaja Riku Salokannel, puh. 040 724 9566.


Suomen Ekonomit tukee kauppatieteellistä koulutusta ja tutkimusta puolella miljoonalla eurolla

20.5.2017 14:44

Suomen Ekonomit päätti liittokokouksessaan 20.5. lahjoittaa kauppatieteellisestä koulutuksesta ja tutkimuksesta vastaaville yliopistoille 500 000 euroa. Summa jaetaan yliopistoille suhteutettuna suoritettujen kauppatieteen alan maisterintutkintojen määrään.

"Toivomme samalla antavamme esimerkin, joka kannustaa pitämään huolta tärkeimmästä pääomastamme, osaamisesta", sanoo Suomen Ekonomien puheenjohtaja Timo Saranpää. Hän korostaa, että kauppatieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen laatu on liitolle keskeinen strateginen tavoite. 

Käytännössä 500 000 euron lahjoitus merkitsee vähintään miljoonaa euroa kauppatieteisiin, sillä käynnissä on yliopistojen varainhankintakierros, minkä aikana annetuille yksityisille lahjoituksille tulee myös valtion vastinraha.  

"Ekonomit toivoo, että lahjoitus tukee alan kansallista yhteistyötä ja kauppatieteellisen koulutuksen jatkuvaa sisällöllistä kehittämistä sekä vie eteenpäin opiskelijoiden joustavia opiskelumahdollisuuksia. Lahjoituksen myötä sitoudumme myös jatkamaan tiivistä yhteistyötä Suomen Kauppakorkeakoulut ABS ry:n kanssa", Suomen Ekonomien toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming painottaa.  

Lahjoituksen myötä Suomen Ekonomit tulee syksyllä 2017 näkymään iloisissa lahjoitusmerkeissä niissä 10 yliopistossa, joissa on kauppatieteiden koulutusvastuu.  

Lisätietoja: 

Timo Saranpää, puheenjohtaja, puh. 050 523 6005
Hanna-Leena Hemming, toiminnanjohtaja, puh. 050 511 3048


Varkaudessa on oivallettu uuden oppimisen välttämättömyys - Osaamisen kehittämisen palkinto Aikawa Fiber Technologies Oy:lle

12.5.2017 11:49

Varkaudessa toimivan Aikawa Fiber Technologies (AFT) Oy:n vuosien tavoitteellinen työ henkilöstön kehittämiseksi on tuonut hyviä tuloksia. Yritys oli Suomen Ekonomien palkintoraadin yksimielinen valinta liiton ensimmäisen Osaamisen kehittämisen palkinnon saajaksi. 10 000 euron palkinto jaetaan 20.5. Kuopiossa Ekonomien liittokokouksessa.

Suomen Ekonomit haluaa vuoden teemansa "Ytimessä osaaminen" myötä nostaa esiin osaamisen ja sen kehittämisen merkitystä sekä laajentaa yhteiskunnallista keskustelua tulevaisuuden osaamistarpeista. AFT – perinteinen metallikonepaja - on edelläkävijän lailla sitouttanut koko henkilöstönsä muokkaamaan yrityksen prosesseja ja näin nostanut sen sulku-uhan alaisuudessa olevasta yrityksestä tuottoisaksi ja viihtyisäksi työpaikaksi.

Koulutuspoliittinen asiamies Mika Parkkari muistuttaa, että nykyajan nopea muutos haastaa jokaisen organisaation miettimään osaamistaan aktiivisesti. "Kehittämistä voi tehdä mitä moninaisimmin tavoin, sitä voi olla esimerkiksi mahdollistava ilmapiiri ja positiivinen asenne jatkuvaa oppimista kohtaan tai uusien toimintatapojen lanseeraaminen."

Muutokseen sitoutunut henkilöstö kaiken pohja

AFT:ssä ihmisten osaamista laajennetaan systemaattisesti kaikilla tasoilla, palkintoraati kiittelee. "Olemme siirtymässä yhden tehtävän hallinnasta monitaitoisuuden kasvattamiseen ja lisäksi panostamme johtamisen ja työhyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen kehittämiseen", kertoo AFT:n henkilöstöpäällikkö Kari Ikäheimonen. Prosesseihin on sitoutettu koko henkilöstö.

Ekonomien palkintoraati näkee kehittämisestä AFT:ssä muodostuneen jo selkeää omaleimaista työtä, josta myös raportoidaan laajasti ja joka on johtanut tuottavuuden parantumiseen. Vuosittainen henkilöstökertomus tuo näkyviin tehdyt ja tulevat toimenpiteet, kun taas arviointimittarit kertovat prosessien onnistumisesta.

Oma osaaminen näkyväksi

Suomen Ekonomit haluaa vaalia yhteiskuntaa, jossa ihminen saa pitää huolta osaamisestaan, sillä sen kehittäminen pidentää tutkitusti työuria. Jokaisen on tärkeää myös itse miettiä, miten oma osaaminen tehdään näkyväksi mm. ansioluettelossa ja omissa verkostoissa.

AFT:llä otettiin kolme vuotta sitten johtamisen kantavaksi teemaksi Lean -ajattelu, jonka kautta toimintatapoja ja osaamista on kehitetty. Mika Parkkari huomauttaa olevan ensiarvoisen tärkeää, että osaamisen kehittämisen tärkeys tunnistetaan organisaation ylintä johtoa myöten. "Esimiehistä on tullut valmentajia, jotka mahdollistavat oppimisen. Kun työntekijät oppivat uutta, he myös edistävät liiketoimintaa", Ikäheimonen selventää.

Palkintoraati esittää erityiskiitoksen siitä, että haasteellisella ja muuttuvalla alalla toimiva AFT on kyennyt jo ajoissa näkemään uuden osaamisen kehittämisen välttämättömänä ja oleellisena osana kulttuuria ja toimintaedellytyksiä.

Lisätietoja
Koulutuspoliittinen asiamies Mika Parkkari, p. 040 080 2145


Tutkintojen tulevaisuus ei ole korkeakoulujärjestelmän tulevaisuudesta irrallinen paikalliskysymys

10.5.2017 14:38

Suomen Ekonomit antoi 8.5. lausunnon muutoksista, joita ehdotetaan korkeakouluja koskevaan lainsäädäntöön. Ehdotuksen perusteella mahdollistettaisiin sekä yliopistoille että ammattikorkeakouluille oman opetuksen korvaavan opetuksen hankkimista toiselta korkeakoululta. Lainsäädännön muutoksen myötä korkeakoulujen ei tarvitsisi enää järjestää kuin suurin osa tutkintoon kuuluvasta opetuksesta itse. 

"Lakimuutokseen sisältyy myös se, että yliopisto voisi ostaa opetusta ammattikorkeakoululta ja toisinpäin. Kahden erilaisen orientaation tutkinnot ovat kuitenkin Suomen vahvuus. Emme kannata yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintojen erilaisten profiilien romuttamista." Suomen Ekonomien koulutuspoliittinen asiamies Suvi Eriksson kertoo.  

Opetusyhteistyötä koskevaa lainsäädäntöä on Suomen Ekonomien näkemyksen mukaan valmisteltu erityisesti paikallisyhteistyön näkökulmasta perustuen Tampereelle muodostettavaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulun yhteenliittymään. Ehkä juuri siksi työssä on painottunut yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektorien välinen opetuksen ostaminen esimerkiksi yliopistojen kansallisen alakohtaisen yhteistyön sijaan.

"Opetus- ja kulttuuriministeriö on tänä keväänä käynnistänyt kansallisen parlamentaarisen keskustelun korkeakouluvisiosta kohti vuotta 2030. Olisi hölmöä jos erilaisten tutkintojen tulevaisuutta ei käsiteltäisi samalla, kun kerran juuri nyt yhteisellä asialla olemme. Näemme nyt lausunnolla olevan opetusyhteistyölainsäädännön osalta aikalisän tarpeelliseksi, Eriksson painottaa.

Yliopistojen välisen yhteistyön lisääminen on ollut jo pidemmän aikaa korkealla Suomen Ekonomien tavoitelistalla. Panostus yliopistojen väliseen opetusyhteistyöhön voisi parhaimmillaan johtaa yliopistojen profiilien vahvistumiseen ja työnjaon kehittymiseen. Kauppatieteiden osalta yhteistyö on konkretisoitunut erinomaisesti, kun yksiköt ovat suunnitelleet yhteisen liiketoimintaosaamisen digitaalisen opintokokonaisuuden. Uuden kokonaisuuden opetus alkaa jo lokakuussa 2017 OKM:n erityisrahoituksen tuella. Aitoon yhteistyöhön perustuvalla opetuksella voidaan tarjota opiskelijoille nykyistä monipuolisempia ja joustavampia opiskelumahdollisuuksia. 

Lisätietoja:
koulutuspoliittinen asiamies Suvi Eriksson, puh. 040 848 8935, suvi.eriksson@ekonomit.fi


Lisätietoa jäsenillemme kaupan alan tilanteesta ja ensi viikon tapahtumista

28.4.2017 10:12

Hyvä kaupan alalla työskentelevä jäsenemme,

kaupan alalla on viime viikot aktiivisesti tavoiteltu neuvotteluyhteyttä alan yrityksiä edustavan Kaupan liiton kanssa ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusneuvotteluiden aloittamiseksi. Akavalaisten (myös Suomen Ekonomien jäsenten) puolesta tavoitetta vie eteenpäin Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry. Suomen Ekonomien jäsenistä selkeä enemmistö kannattaa työehtosopimuksen solmimista.

Valtakunnansovittelija Minna Helle kutsui työriidan osapuolet tapaamiseen viime maanantaina 24.4. Tapaamisen tarkoituksena oli kartoittaa tilannetta ja pohtia mahdollisia keinoja sen ratkaisemiseksi.

Helle ei tapaamisessa nähnyt edellytyksiä sovintoneuvotteluiden aloittamiseen, koska Kaupan liitto ei ole valmis keskustelemaan tässä vaiheessa minkäänlaisesta työehtosopimusratkaisusta. Tästä johtuen YTN on päättänyt toteuttaa toimenpiteet, joista kerroimme sinulle edellisessä viestissämme 11.4.

Tulevat toimenpiteet koskevat kaupan alalla työskenteleviä jäseniämme, jotka ovat töissä seuraavissa yrityksissä:
• Kesko Oyj
• SOK (Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta)
• Stockmann Oyj Abp
• Oriola Oy
• Instru optiikka Oy
• Inex Partners Oy (osa SOK:ta)

Toimenpiteet

Päätösvalta toimenpiteisiin osallistumisesta on sinulla. Tuemme jokaista jäsentämme hänen oman harkintansa mukaan tekemissään ratkaisuissa. Toivomme, että keskustelette työpaikoilla kollegoidenne kanssa tilanteesta. Myös me keskustelemme mielellämme kanssasi, jos sinulla on kysyttävää.

Muistutamme, että kyseessä on neuvottelujärjestön organisoima, täysin laillinen toiminta. Työntekijän oikeus osallistua siihen on perustuslain turvaama. Työnantaja ei saa puuttua tähän oikeuteen esimerkiksi työntekijää painostamalla. Toimiin osallistuville maksetaan korvausta ansionmenetyksestä 50 euroa/päivä.

Seuraavat toimenpiteet käynnistyvät heti vapun jälkeen. Toimet koskevat vain mainituissa yrityksissä työskenteleviä.

• Yritykset: Kesko Oyj, SOK (Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta), Stockmann Oyj Abp, Oriola Oy, Instru optiikka Oy ja Inex Partners Oy (osa SOK:ta)

Työnseisaus, joka koskee edellä mainittuja Suomen Kaupan Liitto SK ry:n jäsenyrityksiä ja niiden tytäryhtiöitä kaikkine toimipaikkoineen koko maassa:

- 2.5.2017 alkaen klo 00.00 ja päättyen 12.00,
- 5.5.2017 alkaen klo 12 ja päättyen 24.00.

Ylityökielto ja työasioissa vapaa-ajalla matkustamisen kielto, joka koskee edellä mainittuja Suomen Kaupan Liitto SK ry:n jäsenyrityksiä ja niiden tytäryhtiöitä kaikkine toimipaikkoineen koko maassa:

- 2.5.2017 ja päättyen 8.5.2017.

Lisäksi Työnseisaus, joka koskee Kesko Oyj:tä tytäryhtiöineen rajattuna Keskon päivittäistavarakaupan toimialan Vantaan Hakkilaan sijoitettuihin toimintoihin "Tavarakauppa" ja "Toimitusketjun ohjaus" sekä Inex Partners Oy:tä tytäryhtiöineen:

- 4.5.2017 alkaen klo 00.00 ja päättyen 24.00.

Työehtosopimuksen merkitys

YTN esitti Kaupan liitolle helmikuussa neuvottelupyynnön työehtosopimusneuvotteluiden aloittamiseksi. Kaupan liitto hylkäsi pyynnön, eikä halua keskustella asiasta. Avaimet ratkaisuun ovat Kaupan liitolla ja yrityksillä. YTN on tarjonnut työehtosopimuksen muodossa ratkaisuja kaikkiin niihin asioihin, joita työnantajat pitävät työelämän kehittämisen kannalta tärkeinä, esim. joustoja työsuhteen ehtoihin ja työaikoihin sekä paikallisen sopimisen lisäämistä.

Sopimus merkitsisi sitä, että ekonomeillekin vahvistettaisiin työmarkkinoilla yleisesti käytössä olevat pelisäännöt ja edut kuten lomarahat, sairausajan palkka, perhevapaakorvaukset, työaikajoustot, matkustamiseen liittyvät korvaukset, työaikapankki ja yleiskorotukset. Se myös takaisi henkilöstöedustus-järjestelmän, jonka kautta ylemmät toimihenkilöt saisivat mahdollisuuden tulla kuulluksi, kun yrityksissä tehdään isoja muutoksia.

Lisätietoja saat useista kanavista

Suomen Ekonomit ja YTN viestivät kaupan alan hankkeen etenemisestä aktiivisesti, jotta sinulla olisi mahdollisimman hyvät edellytykset arvioida osallistumistasi toimenpiteisiin. Molempien tahojen tiedotusta kannattaa seurata säännöllisesti.

Kaikkiin kysymyksiisi vastaamme sähkäpostiosoitteessa kauppa@ekonomit.fi. Voit myös olla yhteydessä Suomen Ekonomien työmarkkina-asiamiehiin. Heidän yhteystietonsa löytyvät ekonomit.fi/yhteystiedot > henkilöt palveluittain > työmarkkinayksikkö.

Lisätietoja kaupan alan tavoitteista:
ytn.fi/kauppa, kaupansopimus.fi ja Facebook.com/ytnkauppa

Terveisin,
Riku Salokannel
Työmarkkinajohtaja


Tiedote kaupan alalla työskenteleville jäsenille

11.4.2017 15:15

Hyvä kaupan alalla työskentelevä Suomen Ekonomien jäsen,

kaupan alalla on tavoiteltu jo pitkään työehtosopimusta ylemmille toimihenkilöille. Suomen Ekonomien jäsenistä selkeä enemmistö kannattaa työehtosopimuksen solmimista. Tavoitetta vie eteenpäin akavalaisten ylempien toimihenkilöiden puolesta (siis myös Ekonomien jäsenten puolesta) neuvottelujärjestömme Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry. Neuvottelut eivät ole aktiivisesta otteesta huolimatta käynnistyneet, minkä vuoksi YTN on päättänyt jatkotoimenpiteistä.

Tulevat toimenpiteet koskevat kaupan alalla työskenteleviä jäseniämme, jotka ovat töissä seuraavissa yrityksissä:

  • Kesko Oyj
  • SOK (Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta)
  • Stockmann Oyj Abp
  • Oriola Oy
  • Instru optiikka Oy
  • Inex Partners Oy (osa SOK:ta)


Päätösvalta toimenpiteisiin osallistumisesta on täysin jäsenellä itsellään. Tuemme jokaista jäsentämme hänen oman harkintansa mukaan tekemissään ratkaisuissa.

Miksi työehtosopimus?

YTN esitti Kaupan liitolle helmikuussa neuvottelupyynnön työehtosopimusneuvotteluiden aloittamiseksi. Kaupan liitto hylkäsi pyynnön, eikä halua keskustella asiasta.

Avaimet ratkaisuun ovat Kaupan liitolla ja yrityksillä. YTN on tarjonnut työehtosopimuksen muodossa ratkaisuja kaikkiin niihin asioihin, joita työnantajat pitävät työelämän kehittämisen kannalta tärkeinä, esim. joustoja työsuhteen ehtoihin ja työaikoihin sekä paikallisen sopimisen lisäämistä.

Sopimus merkitsisi sitä, että ekonomeillekin vahvistettaisiin työmarkkinoilla yleisesti käytössä olevat pelisäännöt ja edut, kuten lomarahat, sairausajan palkka, perhevapaakorvaukset, työaikajoustot, matkustamiseen liittyvät korvaukset, työaikapankki ja yleiskorotukset. Se myös takaisi henkilöstöedustusjärjestelmän, jonka kautta ylemmät toimihenkilöt saisivat mahdollisuuden tulla kuulluksi, kun yrityksissä tehdään isoja muutoksia.

Päätetyt toimenpiteet

YTN haluaa vauhdittaa neuvottelupöytään pääsemistä, minkä vuoksi se on nyt päättänyt tietyistä toimenpiteistä. Päätösvalta osallistumisesta on sinun. Muistutamme, että kyseessä on neuvottelujärjestön organisoima, täysin laillinen toiminta. Työntekijän oikeus osallistua siihen on perustuslain turvaama. Työnantaja ei saa puuttua tähän oikeuteen esimerkiksi työntekijää painostamalla. Toimiin osallistuville maksetaan korvausta ansionmenetyksestä 50 euroa/päivä.

Seuraavat toimenpiteet käynnistyvät 2.5., mutta vain siinä tapauksessa, etteivät työehtosopimusneuvottelut ole käynnistyneet. Toimet koskevat vain mainituissa yrityksissä työskenteleviä.

  • Yritykset: Kesko Oyj, SOK (Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta), Stockmann Oyj Abp, Oriola Oy, Instru optiikka Oy ja Inex Partners Oy (osa SOK:ta)

Työnseisaus, joka koskee edellä mainittuja Suomen Kaupan Liitto SK ry:n jäsenyrityksiä ja niiden tytäryhtiöitä kaikkine toimipaikkoineen koko maassa:

  • 2.5.2017 alkaen klo 00.00 ja päättyen 12.00,
  • 5.5.2017 alkaen klo 12 ja päättyen 24.00.

Ylityökielto ja työasioissa vapaa-ajalla matkustamisen kielto, joka koskee edellä mainittuja Suomen Kaupan Liitto SK ry:n jäsenyrityksiä ja niiden tytäryhtiöitä kaikkine toimipaikkoineen koko maassa:

  • 2.5.2017 ja päättyen 8.5.2017.

Lisäksi Työnseisaus, joka koskee Kesko Oyj:tä tytäryhtiöineen rajattuna Keskon päivittäistavarakaupan toimialan Vantaan Hakkilaan sijoitettuihin toimintoihin "Tavarakauppa" ja "Toimitusketjun ohjaus" sekä Inex Partners Oy:tä tytäryhtiöineen:

  • 4.5.2017 alkaen klo 00.00 ja päättyen 24.00.

Lisätietoja saat useista kanavista

Suomen Ekonomit ja YTN viestivät kaupan alan hankkeen etenemisestä aktiivisesti, jotta sinulla olisi mahdollisimman hyvät edellytykset arvioida osallistumistasi toimenpiteisiin. Molempien tahojen tiedotusta kannattaa seurata säännöllisesti.

Kaikkiin kysymyksiisi vastaamme sähkäpostiosoitteessa kauppa@ekonomit.fi. Voit myös olla yhteydessä Suomen Ekonomien työmarkkina-asiamiehiin. Heidän yhteystietonsa löytyvät ekonomit.fi/yhteystiedot > henkilöt palveluittain > työmarkkinayksikkö.

Lisätietoja kaupan alan tavoitteista:
ytn.fi/kauppa
kaupansopimus.fi
facebook.com/ytnkauppa


Terveisin,
Riku Salokannel, työmarkkinajohtaja
 


Ekonomit etsii digitaalisten palveluiden asiantuntijaa

10.4.2017 12:03

Etsimme nyt osaavaan joukkoomme

DIGITAALISTEN PALVELUIDEN ASIANTUNTIJAA

määräaikaiseen työsuhteeseen.

Digitaalisten palveluiden asiantuntijana teet tiivistä yhteistyötä niin sisäisten kuin ulkoistenkin toimijoiden kanssa kehittääksesi Suomen Ekonomien digitaalisia palveluita. Olet osa asiakkuustiimiä, joka vastaa Suomen Ekonomien asiakkuuksien ja palvelukonseptien kehittämisestä sekä huolehtii asiakkuusketjujen toimivuudesta.

Tehtäviisi kuuluvat muun muassa:

  • digitaalisten projektien, mm. verkkopalvelu-uudistuksen, aikataulun ja budjetin seuranta ja toteuttaminen yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.
  • digitaalisten palvelujen innovointi ja ketterä kehittäminen yhdessä asiakkuustiimin ja muiden yksiköiden kanssa
  • sähköisten palvelukanavien ja verkkopalveluiden tekninen kehittäminen ja ylläpito sekä käyttäjätuki

Edellytämme:

  • kokemusta ja näyttöä menestyksekkäästä digitaalisten projektien johtamisesta, esimerkiksi verkkosivu-uudistukset
  • useamman vuoden kokemusta digitaalisten palvelujen kehittämisestä ja palvelukanavien teknisestä ylläpidosta
  • kokemusta palvelumuotoilusta toiminnan kehittämisessä

Arvostamme:

  • käyttäjälähtöisyyttä, asiakasymmärrystä ja kokemusta asiakaskokemuksen mittaamisesta
  • strategista ja innovatiivista näkemyksellisyyttä sekä kyvykkyyttä muutosten läpiviemiseen
  • kokemusta erilaisista projektinhallintamalleista
  • analyyttistä otetta
  • organisointi- ja paineensietokykyä, kehittämisintoa ja erinomaisia vuorovaikutustaitoja
  • kielitaitoa (suomi, ruotsi, englanti)
  • ylempää korkeakoulututkintoa
  • Olet kuin kotonasi digiympäristössä, seuraat aktiivisesti alan trendejä ja omaat todellista hands on -asennetta asioiden toteuttamiseksi!

Tarjoamme sinulle haasteellisen ja kiinnostavan tehtäväkentän osaavassa ja innovatiivisessa työyhteisössä sekä kilpailukykyiset työsuhteen ehdot. Tehtävä on noin vuoden määräaikainen perhevapaan sijaisuus alkaen kesäkuun loppupuolella.

Lisätietoja tehtävän sisällöstä saat Terhi Halsvahalta terhi.halsvaha@ekonomit.fi tai p. 0505142193 ke 12.4. klo 10-11, ke 19.4. klo 13-14 ja ma 24.4. klo 9-10 tai Satu Taivaiselta satu.taivainen@ekonomit.fi tai p. 0400950619 ti 11.4. klo 13-14 ja ti 18.4. klo 9-10.

Lähetä hakemuksesi ja CV:si palkkatoivomuksineen viimeistään maanantaina 24.4. osoitteeseen hakemukset@ekonomit.fi. Merkitse viestin otsikkoon "Digitaalisten palveluiden asiantuntija".

 


Vastavalmistunut – hyödynnä etusi Danske Bankissa

7.4.2017 13:31

Suomen Ekonomit ja Danske Bank ovat hiljattain tehneet sopimuksen palvelu- ja etukokonaisuuden tarjoamisesta vastavalmistuneille liiton jäsenille. Danske Bankin räätälöity etu- ja palvelukokonaisuus tarjotaan kaikille uransa alussa oleville Suomen Ekonomien jäsenille, jotka ovat valmistuneet opinnoistaan etujen käyttöönottoa edeltävän kahden vuoden aikana. Paketin arvo voi olla jopa yli 700 euroa vuodessa.

Palvelu- ja etukokonaisuus käyttäjälleen voimassa viisi vuotta

Vastavalmistunut Suomen Ekonomien jäsen saa huomattavat edut Danske Bankilta ilman kuukausi- ja vuosimaksuja. Jäsenet pääsevät heti Danske Etuohjelman ylimmälle etutasolle ja saavat parhaiden asiakkaiden edut ja alennukset ilman erillistä kuukausimaksua vähintään viideksi vuodeksi. Etukokonaisuuteen kuuluu lisäksi muun muassa Mastercard Platinum -luottokortti sekä Danske Investor -palvelu, joka tarjoaa työkaluja säästämiseen ja sijoittamiseen.

Vastavalmistuneet voivat myös saada vakuudetonta lainaa maksukyvystä riippuen aina 15000 euroon saakka ilman avausmaksua. Asunnonostoa suunnitteleville etuna asuntolaina ilman järjestelypalkkiota ja vuokra-asuntoon muuttaville vuokravakuustili ilman palvelumaksua. Etupaketti on käyttäjälleen voimassa viisi vuotta.

Nuoria palvelee oma palveluyksikkö

Danske Bankin räätälöimä etupaketti tarjoaa vastavalmistuneelle akavalaisen liiton jäsenelle ainutlaatuisen mahdollisuuden saada laadulliseen kuluttajatutkimukseen perustuen juuri hänen tilanteeseensa sopivia etuja ja pankkipalvelua. Nuoria asiakkaita palvelemaan on Danske Bankissa perustettu lisäksi oma palvelutiimi, joka on erikoistunut tukemaan vastavalmistuneita työelämään siirtymävaiheessa ja uudenlaisessa elämäntilanteessa.

Tuoreet kauppatieteiden maisterit ovat tärkeä ryhmä Suomen Ekonomeille. Palveluiden kehityksen kautta haluamme tarjota jäsenillemme nykyistä paremmin kohderyhmien tarpeisiin soveltuvia palveluja. Ensi vaiheessa nimenomaan nuorille ekonomeille suunnatulla jäsenedulla halutaan motivoida valmistuneita liittymään järjestön jäseneksi ja hyödyntämään jäsenetuja heti valmistumisen jälkeen.

Danske Bank on jo jonkin aikaa tehnyt Ruotsissa ja Norjassa vastaavaa yhteistyötä ammattijärjestäjien kanssa. Suomen Ekonomien sopimus pohjautuu Dansken ja keskusjärjestö Akavan väliseen kattosopimukseen. Yhteistyö keskittyy alkuvaiheessa nuorten, vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen elämäntilanteiden ymmärtämiseen sekä vastavalmistuneen tukemiseen hänen tavoitteissaan.

Tutustu kaikkiin etuihin ja ota ne käyttöön: www.ekonomit.fi/danskebank
 

Lisätietoja:
Asiakkuuspäällikkö, Suomen Ekonomit
Satu Taivainen
p. 0400 950 619 


Rohkeus ja jatkuva oppiminen menestyksen perustana

23.3.2017 15:03

Suomen Ekonomit on sitoutunut edistämään kauppatieteellisen koulutuksen ja osaamisen korkeaa laatua. Haluamme lisätä kauppatieteiden yliopistoyksiköiden välistä yhteistyötä ja digitaalisten oppimismahdollisuuksien hyödyntämistä laadukkaan koulutuksen takaamiseksi. Juuri käynnistyneessä Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 –visiotyössä on huomioitava myös korkeasti koulutettujen mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen.

Muutama viikko sitten julkaistun Nuorisobarometrin mukaan omaan tulevaisuuteensa suhtautuu optimistisesti 83 prosenttia nuorista, mutta Suomen tulevaisuuden näkee valoisana vain 55 prosenttia ja maailman tulevaisuuden 25 prosenttia. Heikointa luottamus on niillä, joilla ei ole tutkintoja ja jotka eivät opiskele sekä yrittäjillä.

Tämä vahvistaa sitä ymmärrystä, mikä meillä Suomen Ekonomeissakin on koulutuksen merkityksestä. Koulutuksella on merkittävä vaikutus yksilön työuraan, tulevaisuususkoon ja -luottamukseen. Yhteiskunta taas tarvitsee monipuolista, osaavaa työvoimaa sekä heitä, jotka luovat uusia työpaikkoja.

Laadukas kauppatieteellinen koulutus antaa erinomaisen pohjan hyvin monenlaisiin tehtäviin ja monenlaisille työurille; Suomen Ekonomien jäsenistössä on 5 000 erilaista tehtävänimikettä.

"Korkealaatuinen koulutus ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, vaan se edellyttää jatkuvaa työtä. Suomen Ekonomit on strategiansa mukaisesti sitoutunut edistämään kauppatieteellisen koulutuksen korkeaa laatua. Se on yksi strategiamme kolmesta painopistealueesta", painottaa toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming.

Suomen Ekonomien vuoden 2017 teema on Ytimessä osaaminen. Tänä vuonna haluamme kiinnittää erityisesti huomiota osaamisen kehittämiseen. Pelkkä tutkinto, tutkintonimike tai koulutuksen ala ei sinänsä suojaa enää ketään. Tiedämme, että työelämän muutokset synnyttävät koko ajan uusia osaamisalueita, ja työn tekemisen tavat muuttuvat monimuotoisemmiksi ja kokeilevimmiksi.

"Haluamme vaikuttaa, että jäsentemme rohkeat askeleet oman osaamisen kehittämiseksi ovat jatkossa entistä houkuttelevampia ja joustavampia pitkin työuraa. Opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämässä työssä korkeakouluvisiosta vuoteen 2030 on ehdottomasti huomioitava myös korkeasti koulutettujen mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen", painottaa Hemming.

Yhteistyötä vaikuttavuuden lisäämiseksi

Suomen Ekonomit on viime vuosina halunnut edistää kauppatieteiden yliopistoyksiköiden yhteistyötä ja kehittää työnjakoa alan vaikuttavuuden ja resurssien hyödyntämiseksi. Tästä esimerkkinä viime vuonna ehdotimme ns. Digitaalisen kauppakorkeakoulun perustamista. Digitaalinen kauppakorkeakoulu toimisi virtuaalisena rakenteena fyysisten kauppakorkeakoulujen rinnalla, ja sen yhteisellä digitaalisella alustalla voisi tarjota opiskelijoille kauppatieteellisen alan opetusta ajasta ja paikasta riippumatta.

"Ajatuksessamme olennaisinta opetuksen järjestämisessä olisi, että yksiköt voisivat jakaa omiin vahvuuksiinsa perustuvaa opetusta. Tällaisen jaetun opetusvastuun toiminnassa kukin yksikkö voisi nykyistä paremmin keskittyä siihen mikä on heidän vahvuutensa." summaa Hemming.

Vaikka Digikauppista ei ihan vielä olekaan perustettu, on kehitystä kuitenkin tapahtunut. Kauppatieteet näyttävät muulle yliopistokentälle rohkeasti mallia muun muassa digitaalisen ja joustavan opetuksen tarjoamisesta opiskelijoille. Tämän vuoden syksystä alkaen kaikki 10 kauppatieteiden yliopistokoulutuksesta vastaavaa yksikköä osallistuu kahdeksan yhteisen opintojakson järjestämiseen. Opintokokonaisuutta tarjotaan tässä vaiheessa kauppatieteitä sivuaineena opiskeleville, ja se vastaa laajaan kysyntään mikä kohdistuu kaikkiin yksiköihin. Suunnitellussa laajuudessaan opintokokonaisuus on ainutlaatuinen, ja siksi myös Kaute-säätiö on rahoittanut sen suunnittelua ja opetus- ja kulttuuriministeriö antoi opetuksen käynnistämiseen yliopistoille yli miljoonan euron erityisrahoituksen.

Suomen Ekonomeille on tärkeää löytää myös uusia tapoja tukea kauppatieteitä ja kauppatieteiden asemaa. "Tänä keväänä teetämme selvityksen siitä, mikä kauppatieteellisten yliopistoyksiköiden suunta on. Selvityksen erityisenä tavoitteena on hahmottaa, miten yksiköiden omat tutkimus- ja koulutusprofiilit ovat viime vuosina kehittyneet. Toivomme että työstä on hyötyä myös yksiköiden keskinäisen yhteistyön vahvistamisessa.", kertoo Hemming.

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming, p. 050 511 3048

Suomen Ekonomien toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming puhuu rohkeudesta 23.3.2017 Oulussa Hotelli Lasaretissa järjestettävässä Rohkeus menestyä –seminaarissa. Seminaarin järjestää Oulun yliopiston kauppatieteiden opiskelijat Finanssi ry yhteistyössä Oulun Ekonomien ja Oulun kauppakorkeakoulun kanssa.

 


Osaaminen toiminnan ytimessä vuonna 2017

13.3.2017 13:22

Talouden ristiaallokossa ja organisaatioiden jatkuvassa muutoksessa osaaminen ja sen kehittäminen niin yksilön, yhteisön kuin yhteiskunnan tasolla ovat avaimemme menestykseen.

Ekonomiyhteisön vuoden 2017 teema on Ytimessä osaaminen. Teeman avulla haluamme nostaa esille osaamisen ja sen kehittämisen merkitystä sekä laajentaa yhteiskunnallista keskustelua osaamisesta, sen tuloksellisuudesta ja tulevaisuuden osaamistarpeista.

Tahdomme muistuttaa jäseniämme siitä, että jokainen voi omalla aktiivisuudellaan vaikuttaa oman osaamisensa näkyväksi tekemiseen ja kehittämiseen.

Tunnistatko oman osaamisesi? 

Aina ei ole helppo kertoa, mitä osaa. Tehtäväkohtaista osaamista tietyltä toimialalta on helppo kuvailla – "olen raskaan teollisuuden sisäisen laskennan ammattilainen". Kuvaus on kuitenkin melko suppea. Pahimmillaan kukaan lähityökavereiden lisäksi ei edes ymmärrä, mistä siinä on kyse.

Siksi osaamisestaan on osattava kertoa laajemminkin: työelämätaitojen ja metataitojen kautta. Työelämätaidoilla tarkoitetaan esimerkiksi viestintä- ja vuorovaikutustaitoja tai tiimityövalmiuksia. Metataidoilla taas viitataan kokonaisuuksien hallintaan, ongelmaratkaisuun, stressinsietokykyyn tai päätöksentekotaitoihin. Moni saattaa pitää näitä itsestäänselvyyksinä eikä erityisinä taitoina, mutta on ratkaisevaa osata kuvailla näitä taitoja itsessään.

Jokaisen on tärkeää miettiä, miten oma osaaminen tehdään näkyväksi ansioluettelossa, sosiaalisen median kanavissa ja omissa verkostoissa niin organisaation sisällä kuin ulkopuolellakin. Esimerkiksi asiantuntijaprofiilin rakentaminen sosiaalisessa mediassa on yksi tapa tehdä omaa osaamista näkyväksi.

Suomen Ekonomit tarjoaa jäsenilleen muun muassa koulutuksia osaamisen kehittämiseen, vinkkejä ansioluettelon hiomiseen ja ura- ja työnhaun valmennuksia, verkkokoulutuksia sekä ammatillisen kehittymisen tilaisuuksia. Myös ekonomiyhdistykset ympäri maan tarjoavat paljon koulutuksia ja verkostoitumismahdollisuuksia, joiden avulla itse kukin voi parantaa omaa osaamistaan.

Jaetaanko teillä osaamista?

Osaamisen kehittämisessä yhteisön näkökulmasta olennaisia ovat osaamisen jakamiset tavat ja oppimismahdollisuuksien luominen – miten tiedot ja taidot tulevat jaetuksi koko yhteisön hyväksi?

Osaamisen jakaminen on tiukasti kytköksissä paitsi organisaation kulttuuriin myös toimintatapoihin ja prosesseihin, jotka tukevat sitä. Näiden kehittäminen ja johtaminen kuuluvat organisaatioiden strategiatasolle.

Mentorointi on perinteinen osaamisen jakamisen tapa. Nykyään verkostojen hyödyntäminen nousee myös tärkeään rooliin, vaikkei verkostoitumistilaisuuksissa small talk olekaan suomalaisille luontevin tapa jakaa osaamistaan. Tavoitteemme tänä vuonna Ekonomeissa on löytää toimintamalleja, jotka verkostoissa edesauttavat osaamisen jakamista.

Kuka saa kehittyä?

Yhteiskunnan tasolla osaamisen kehittämisessä merkityksellisiä ovat erilaiset kouluttautumismahdollisuudet, kannustimet, koulutuspoliittiset valinnat sekä viime kädessä tuottavuus ja kansallinen kilpailukyky.

Haluamme vaalia yhteiskuntaa, jossa ihminen saa pitää huolta osaamisestaan, sillä sen kehittäminen pidentää tutkitusti työuria. Samoin työttömän osaamisen kehittäminen parantaa työllistymisen mahdollisuuksia.

Työttömänä olevien kauppatieteilijöiden kokemukset omaehtoisen osaamisen kehittämisen mahdollisuuksista työttömyysturvalla ovat haasteellisia. Suomessa tulee olla sellaisia kannustinjärjestelmiä, että oman osaamisen kehittäminen on aina kannattavaa, eikä rangaistavaa.

Haluamme lisätä työttömien omaehtoisia osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia esimerkiksi sallimalla työttömille nykyistä laajemmat valtuudet opiskella ja kehittää itseään työttömyyden aikana. Myös TE-toimistojen käytäntöjen yhtenäistäminen auttaa työllistymistä edistävän koulutuksen hyväksymisessä.

Kuka ansaitsee 10 000 euroa osaamisen kehittämisestä?

Organisaatioiden mahdollisuudet kehittää henkilöstöään ovat moninaiset. Nopea muutos haastaa ne miettimään omaa osaamistaan ja sen kehittämistä vastuullisesti.

Haluamme palkita organisaatioita, jotka menestyksekkäästi näin tekevät. Siksi olemme lanseeranneet Osaamisen kehittämisen palkinnon 2017 osana Ytimessä osaaminen -teemavuotta. Se luovutetaan organisaatiolle tunnustuksena osaamisen kehittämisen toiminnasta ja on suuruudeltaan 10 000 euroa. 

Osaamisen kehittämistä organisaatiossa voi olla esimerkiksi kokonaisvaltainen suunnitelma henkilöstön kouluttautumisesta, mahdollistava ilmapiiri ja positiivinen asenne jatkuvaa oppimista kohtaan, mahdollisuudet rahoittaa uuden oppimista ja uusien toimintatapojen lanseeraaminen. Tavoitteena on koko organisaation kokonaisvaltainen kehittäminen. 

Suomen Ekonomien jäsenet voivat ehdottaa omalla jäsenyhdistykselleen palkinnon saajaksi pk-yritystä (25–250 henkilöä) tai vastaavan kokoista organisaatiota tai yhteisöä. Ehdottaa voi myös organisaation osaa tai tiimiä.

Kilpailu on auki 20.3. saakka. Palkinto luovutetaan organisaatiolle 20.5. Kuopion liittokokouksessa. Lue lisää täältä.      

 


Ekonomikunnan vinkit tasa-arvoisempaan työelämään

8.3.2017 08:53

Nainen, ole rohkea! Tähän kiteytyy neuvot, joita Suomen Ekonomit sai jäsenistöltään kyselyssä, miten työelämän tasa-arvoa edistetään.

Ekonomijäsenten ehdotuksissa tasa-arvon edistämiseksi nousi erityisesti esille neljä naisille suunnattua neuvoa: 1) pyri rohkeasti haluamallesi uralle, 2) tartu tilaisuuksiin, 3) pyydä reilusti palkkaa ja 4) jaa perhevastuuta. "Ekonomien kertomista omakohtaisista kokemuksista kävi ilmi, että tekemistä työelämän tasa-arvoistamiseksi vielä riittää", kertoo Suomen Ekonomien toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming.

Käynnissä olevaan keskusteluun perhevapaiden uudistamisesta Suomen Ekonomit suhtautuu toiveikkaasti. "Yhteiskunnan näkökulmasta tehokkain tapa edistää työelämän tasa-arvoa olisi uudistaa perhevapaajärjestelmä", sanoo Hemming. "Meillä on nyt pöydällä useita eri malleja uudistaa perhevapaat ja toimeen pitäisi ehdottomasti ryhtyä jo tällä hallituskaudella. "

Nykyisessä perhevapaajärjestelmässä äidit käyttävät vapaista yli 90 prosenttia. Suomen Ekonomien mukaan uudistuksessa keskeistä on, että perhevastuuta jaetaan ja edistetään isien mahdollisuutta tasa-arvoiseen vanhemmuuteen. Parhaiten tämä toteutuu lisäämällä isälle nimikoitua osuutta perhevapaissa. Tasaisempi jako tasaa myös kustannuksia äitien ja isien työnantajien välillä.

"Äitien merkittävästi isiä pidemmät perhevapaat johtavat siihen, että perhevastuu ja siitä johtuvat epäsuorat kustannukset, kuten sairaan lapsen hoito, päätyy usein äitien ja heidän työnantajiensa kannettavaksi", kertoo Hemming. "Naisille täytyy antaa muitakin vaihtoehtoja kuin valita perheen ja työn väliltä. Kummankin voi saada, mutta siihen tarvitaan myös laajempia poliittisia ratkaisuja. Kotiin täytyy saada palkata hoitaja, ilman että puhutaan piikayhteiskunnasta."

Suomen Ekonomit keräsi vinkkejä työelämän tasa-arvon edistämiseen helmi-maaliskuussa 2017. Vinkkejä esitellään tarkemmin tänään 8.3. järjestön naistenpäivätilaisuudessa Helsingissä.
 

Lisätietoja: 
toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming, p. 050 511 3048 


Suomen Ekonomit etsii Vuoden opettajaa!

3.3.2017 10:03


Suomen Ekonomien perinteisellä Opetuspalkinnolla palkitaan tänä vuonna Vuoden opettaja.

"Kilpailun teema on yleensä melko selvärajainen ja se vaihtuu vuosittain. Tämän vuoden kilpailussa halusimme kuitenkin yksittäisen teeman sijaan nostaa laajasti esille kauppatieteiden opettajat ja antaa heille ansaitsemaansa tunnustusta. Jo 1990-luvulta alkaen jaettu Opetuspalkinto on tänä vuonna myös luonteva osa Suomen Ekonomien Ytimessä osaaminen –teemavuotta", tiivistää palkintoraadin ja Suomen Ekonomien koulutuspoliittisen toimikunnan puheenjohtajana toimiva Jussi Nieminen.

"Moni puhuu hyvästä opetuksesta ja hyvistä opettajista, mutta ei olekaan niin helppo määritellä mitä se tarkoittaa käytännössä", Nieminen pohtii.    

Monipuolisen keskustelun jälkeen koulutuspoliittinen toimikunta päätti, että arvioinnissa tarkastellaan esimerkiksi opettajan opiskelijakeskeisyyttä, opetusmenetelmien monipuolisuutta, opetuksen ja tutkimuksen yhteyttä sekä opettajan jatkuvaa oppimista ja aktiivisuutta oman opetuksensa kehittämisessä. Lisäksi toimikunta päätti jättää opiskelijoille auki myös mahdollisuuden perustella omaa ehdokastaan jostain sellaisesta näkökulmasta jota toimikunnan jäsenet eivät tulleet edes ajatelleeksi.

Kisa ottaa tänä vuonna myös digiloikan, sillä esitysten tiivistelmät pyydetään videomuotoisina. Videoiden myötä Suomen Ekonomit haluaa antaa opettajille ja heidän työlleen laajaa näkyvyyttä myös sosiaalisessa mediassa. Vuoden opettajan palkitseminen on Suomen Ekonomeille keskeinen mahdollisuus nostaa esiin hyvän opetuksen tärkeys laadukkaan kauppatieteellisen osaamisen varmistamisessa.

"Erinomaisia kauppatieteiden opettajia on varmasti jokaisessa yksikössä, joten odotamme ehdotuksia kaikilta 13 kylteriyhteisöltä kautta Suomen", Jussi Nieminen summaa.

Yksityiskohtaiset kilpailuohjeet löytyvät täältä.

Suomen Ekonomien kylteriyhteisöjen edustajat voivat tehdä kilpailuesityksensä

• suomeksi täällä,
• ruotsiksi täällä tai
• englanniksi täällä.
 

Suomen Ekonomit tukee Opetuspalkinnolla kauppatieteellisen alan opetuksen kehittämistä. Kilpailussa haetaan toimivia ja innovatiivisia käytänteitä, jotka voivat toimia esimerkkeinä hyvästä opetuksesta kaikille yliopistoille sekä olla toimintatapana levitettävissä. Kylteriyhteisöt esittävät palkinnon saajaa tai saajia vuosittain vaihtuvan teeman mukaisesti. Palkinnon suuruus on 6 000 euroa, ja se tulee KAUTE-säätiön varoista. KAUTE-säätiö edistää kauppatieteellistä ja teknillistieteellistä opiskelua, opetusta ja tutkimustoimintaa. Voittaneen esityksen tehnyt kylteriyhteisö palkitaan lisäksi 1 000 eurolla. Opetuspalkintoon ja aikaisempiin voittajiin voi tutustua tarkemmin Suomen Ekonomien verkkosivulla: https://www.ekonomit.fi/opetuspalkinto.


Lisätietoja:
Suvi Eriksson
Koulutuspoliittinen asiamies
suvi.eriksson@ekonomit.fi
p. 040 848 8935


Ekonomin palkkakehitys pysyi suotuisana - Mediaanipalkka nyt 5000 euroa.

16.2.2017 00:01

Ekonomien palkkakehitys on ollut kohtuullisen hyvä edelliset pari vuotta. Nousuvauhti on pysytellyt yleistä palkkakehitystä (1,2 %) parempana - kahden prosentin tuntumassa. Mediaanipalkka vuonna 2016 oli 5000 euroa. Suhteessa eniten palkka nousi vastavalmistuneilla.

Apeahkosta taloustilanteesta huolimatta ekonomien palkkakehitystä voi pitää kohtuullisen hyvänä. Erityisen hyvä tilanne oli vastavalmistuneilla, joiden mediaanipalkat nousivat 3,1 prosenttia. Vastavalmistuneen tilipussin mediaanikoko on kuukaudessa 3200 euroa. 

"Palkkatietoisuuden kasvattaminen ja palkkaneuvotteluja tukevat palvelut ovat tutkitusti yksi käytetyimmistä ja arvostetuimmista jäsenpalveluistamme - oli kyseessä sitten ensimmäistä kesätyöpaikkaa hakeva opiskelija tai jo pitkän uran tehnyt ekonomiosaaja", kertoo Suomen Ekonomien toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming. "Haluamme auttaa jäseniämme paremmalle oksalle palkkakeskusteluissa. Tilastojen valossa näyttää hyvältä". 

"Positiivista ekonomien työmarkkinoilla oli myös se, että ekonomit kokivat sekä oman tilanteensa että työpaikan tilanteen edellisvuosia vakaammaksi", toteaa Ekonomien tutkimuspäällikkö Juha Oksanen. "Ekonomien luottamus omaan tilanteeseen työpaikalla kasvoi edellisvuodesta kaksi prosenttiyksikköä. Vähintään melko vakaaksi tilanteensa kokee nyt 83 prosenttia. Luottamus myös työpaikan tilanteen vakauteen kiri ylöspäin edellisvuodesta neljä prosenttiyksikköä ja on nyt 71 prosenttia", summaa Oksanen.

Ekonomien palkkakyselyn yhteydessä kartoitettiin uutena asiana uraan liittyvien muutosten määrää. Lähes puolet eli 48 prosenttia vastaajista oli vuoden aikana keskimäärin vajaan kahden eri muutoksen kohteena. Näistä joka kolmannelle muutos merkitsi uuden työn hakua töissä ollessa ja joka viidennelle muutos oli työpaikan vaihtuminen, töiden etsimisen aloittaminen työttömänä, esimiestehtäviin siirtyminen tai tutkinnon loppuun saattaminen.

Jokaisen ekonomivastaajan työtilanne ei vuonna 2016 näyttänyt yhtä valoisalta. Yt-neuvotteluja vuoden sisällä oli käyty vastaajista 41 prosentin työpaikalla. Henkilökohtaisesti yt-neuvottelujen piirissä oli ollut noin joka viides. Suotuisa palkkakehitys ei myöskään koskenut kaikkia ekonomeja. Vaikka palkka oli noussut 63 prosentilla vastaajista, se laski neljällä prosentilla ja lopuilla pysyi samana. Palkankorotuksen perusteena oli useimmiten yleiskorotus. Sen kautta palkka oli noussut 42 prosentilla, muita merkittävimpiä syitä korotukselle olivat henkilökohtainen korotus tai työpaikan tai työtehtävän muutos. 


Tulokset selviävät Suomen Ekonomien uusimmasta, vuoden 2016 palkkatasotutkimuksesta.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Hanna-Leena Hemming, p. 050 511 3048
Tutkimuspäällikkö Juha Oksanen, p. 040 556 6671


Suomen Ekonomien kirjallisuuspalkinto Sari Torkkolalle - Lean asiantuntijatyön johtamisessa -teoksesta keinoja uuden oppimiseen

9.2.2017 10:45

Suomen Ekonomien kirjallisuuspalkinto jaettiin vuoden 2016 parhaalle yrityskirjalle 9.2.2017, nyt jo 11. kerran. Sari Torkkolan voittajateos on uudenlainen johtamisen kirja, jota palkintoraati kiittelee siitä, että se ei keskity vain ihmisten johtamiseen, vaan antaa myös keinoja synnyttää ihmisissä halun uuden oppimiseen ja johdattaa esimerkillisesti kohti systeemistä ajattelua.

Kirjallisuuspalkinnon tasokkaiden finalistien joukosta palkintoraati halusi myöntää lisäksi tunnustuspalkinnon Frank Martelan ja Karoliina Jarenkon teokselle "Draivi – voiko sisäistä motivaatiota johtaa?" Kokonaispalkintosummasta Torkkolalle annettiin 24 000 euroa ja Martelalle & Jarenkolle 6 000 euroa. Molemmat teokset on kustantanut Talentum Pro.

Ajankohtaista oppia suomalaiselle talouselämälle

Palkintoraadin puheenjohtaja Merja Fischer luonnehtii palkittuja teoksia sisällöltään ja opeiltaan juuri sellaisiksi, joita suomalainen talouselämä tällä hetkellä tarvitsee. "Draivin opit yhdistettynä Lean-kirjan menetelmiin luovat pohjan toiminnalle, joka pulppuaa energiaa ja synnyttää sekä yksilöille että organisaatioille merkitystä myönteisen kokemuksen ja yhdessä oppimisen kautta. Yhteisen osaamisen kulttuurin myötä syntyy hyvinvointia, kannattavampia yrityksiä, parempia asiakaskokemuksia ja kansallista kilpailukykyä", Fischer toteaa.

Palkintoraadin kriteereinä voittajateokselle olivat mm. tuoda esiin keinoja, jotka auttavat yrityksiä viemään suomalaista työ- ja talouselämää eteenpäin, sisällön yllätyksellisyys ja uskottavuus sekä kyky mahdollistaa lukijan omien oivallusten syntymisen. Sari Torkkolan teos antaa juuri näitä huikeita uusia oivalluksia ja toivoa siitä, että muutos on johdettavissa onnistuneesti myös vaikeissa tilanteissa. "Teos on käytännönläheinen ja ongelmia ratkova: johtaja, ole itse mukana – havaitse, kysy ja kuuntele", Fischer kehottaa ja muistuttaa vielä kirjan ydinopista: "Johtajan tärkein tehtävä on mahdollistaa oppiminen".

Kirjallisuuspalkinnon palkintoraadin muodostivat kokonaisuudessaan KTM, johtamistieteiden tohtori, liiketoimintajohtaja ja tietokirjailija Merja Fischer (Staria Oyj), toimitusjohtaja Ari Rämö (SICK Oy) ja Partner Ville Saarikalle (Speaker Relations, Nordic Business Forum).

Suomen Ekonomien kirjallisuuspalkinto nostaa esiin ajankohtaisia, ansiokkaita suomalaisia yrityskirjoja ja sen tavoitteena on myös kannustaa jokaista kehittämään itseään ja omaa osaamistaan lukemalla. Palkinto on Suomen ainoa yrityskirjapalkinto ja se jaetaan joka toinen vuosi.

Vuoden 2016 kilpailun finaalissa olivat kahden edellä mainitun teoksen lisäksi seuraavat:

  • Ossi Ahto, Anja Kahri, Tuomas Kahri, Marco Mäkinen: Bulkista brändiksi - käsikirja kasvuun ja kannattavuuteen (Docendo)
  • Kirsi Piha: Rytmihäiriö - tartu mahdollisuuksiin tai kuole (Talentum Pro)
  • Matti Alahuhta: Johtajuus - kirkas suunta ja ihmisten voima (Docendo)
  • Vesa Ilmarinen, Kai Koskela: Digitalisaatio - Yritysjohdon käsikirja (Talentum pro)


Lisätietoja:
Projektipäällikkö Anu Varpenius, puh. 040 710 4860
Viestintä- ja markkinointijohtaja Terttu Sopanen, puh. 040 334 1202


Kauppatieteet vievät eteenpäin uraauurtavaa opetusyhteistyötä opetus- ja kulttuuriministeriön huomattavalla tuella

3.2.2017 12:45

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi 2.2.2017 yli miljoonan euron avustuksen liiketoimintaosaamisen opintokokonaisuudelle. Opintokokonaisuus toteutetaan kauppatieteiden kansallisella yhteistyöllä ja sitä tarjotaan pian digitaalisesti vuosittain yli tuhannelle opiskelijalle. Suomen Ekonomit on tukenut Suomen Kauppakorkeakoulut ABS ry:n aloitetta opintokokonaisuuden toteuttamiseksi alusta lähtien ja iloitsee siitä, että uudenlainen opetus saadaan käynnistymään jo tämän vuoden syyskuussa.

Kauppatieteiden yliopistoyksiköt ovat aloittaneet yhteisen digitaalisen opintokokonaisuuden rakentamisen jo yli vuosi sitten KAUTE-säätiön tuella. Pitkäjänteinen pohjatyö sekä nyt saatu opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus mahdollistavat opetuksen pilotoinnin jo tulevana syksynä.

"Kauppatieteiden työstä on syytä olla ylpeä. Opiskelujärjestelmät sekä kansallinen rahanjakomalli eivät vielä riittävästi tue yhteistyössä järjestettävää opetusta ja työnjakoa. Kauppatieteellisten yksiköiden johto ja henkilökunta on silti lähtenyt etunojassa luomaan yliopistokentälle aivan uudenlaista yhteistyön toimintamallia.", kiittelee Suomen Ekonomien koulutuspoliittinen asiamies Suvi Eriksson.

Liiketoimintaosaamisen digitaalinen opintokokonaisuus on suunniteltu kaikille niille yliopisto-opiskelijoille, jotka eivät opiskele kauppatieteiden koulutusohjelmissa, mutta jotka haluavat oppia talouden ja yritystoiminnan perusteet. Näin ollen hanke koskettaa merkittävää joukkoa.

"Yhteistyön ja työnjaon avulla entistä useampi opiskelija voi laajentaa osaamistaan ja työelämävalmiuksiaan liiketoimintaosaamisen perusteilla. Lisäksi tämä on erinomainen mahdollisuus kauppatieteille ottaa edistysaskelia opetuksen digitalisaatiossa ja tarjota opiskelijoille laadukasta opetusta ajasta ja paikasta riippumatta.", iloitsee Suomen Ekonomien koulutuspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja Jussi Nieminen.

Lue lisää Suomen kauppakorkeakoulut ABS ry:n uutisesta
ja Opetus- ja kulttuuriministeriön uutisesta.

Lisätietoja:
Koulutuspoliittinen asiamies Suvi Eriksson, p. 040 848 8935


Näytetään tulokset 21 - 40 / 270
Merkintöjä per sivu 20
of 14