Tilintarkastus- ja konsulttiala

Tilintarkastus- ja konsultointialalla ei ole yleistä työehtosopimusta, eikä myöskään työnantajapuolen kattojärjestöä. Mahdolliset sopimukset neuvotellaan yrityskohtaisesti.

Suurimmat yritykset alalla ovat niin sanotut "big four" –yritykset: PwC, Deloitte, KPMG ja Ernst&Young.

Suomen Ekonomit toimii tilintarkastus- ja konsultointialan edunvalvonnassa Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n kautta. Tilintarkastus ja liikkeenjohdon konsultointi -alalle on perustettu taustaryhmä kesällä 2011. Ryhmässä on kattava edustus alan keskeisimmistä yrityksistä. Taustaryhmätoiminnasta saat lisätietoa alan toimijoilta.

Palkkatutkimus

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry toteuttaa vuosittain tilintarkastus- ja liikkeenjohdon konsultointialalla palkkatutkimuksen.

Työsuhteet keskeiset ehdot

Työsuhteen keskeiset ehdot määritellään työsopimuksessa. Yrityksessä voi olla käytössä myös esimerkiksi henkilöstön edustajan solmimia paikallisia sopimuksia tai yrityksen omia ohjesääntöjä. Näistä saat tietoa henkilöstön edustajalta tai yrityksen henkilöstöpäälliköltä. Sopimukset ja ohjesäännöt eivät saa olla tasoltaan huonompia, kuin työlainsäädännössä on säädetty.

Työlainsäädännön keskeinen sisältö löytyy YTN:n työsuhdeoppaasta

Tilintarkastus ja liikkeenjohdon konsultoinnin toimialalla ei ole alaa sitovaa työehtosopimusta. Alalla noudatetaan työsuhteen vähimmäisehtoina kaikilta osin työlainsäädäntöä, josta  soveltavia otantoja alla.

Työaika

Työaikalaki on työsuojelullinen laki. Työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle jää ainoastaan yrityksen ylin johto. Vain työehtosopimuksilla voidaan sopia liukumasaldon nostosta yli 40 tunnin.

Työaikoihin liittyvän lainsäädännön pääkohdat:

Ylityöt

  • Työnantajalla on velvollisuus pitää työaikakirjanpitoa työntekijöistä.
  • Henkilöstöedustajilla on oikeus saada yrityksen työaikakirjanpito nähtäväkseen.
  • Työaikalain mukaan säännöllinen työaika voi maksimissaan olla 8 h/päivä ja 40 h/viikko.
  • Työaikalaista poikkeavasti voidaan sopia vain työehtosopimuksessa.
  • Ylitöitä voidaan vuodessa tehdä 250 tuntia, ja paikallisella sopimuksella 330 tuntia.
  • Ylityöt tulee korvata työaikalain mukaan korotettuna rahana tai vapaana

Liukuva työaika

  • Liukuvan työajan järjestelmässä työntekijä määrittelee työajan alkamis- ja päättymisajankohdan joustavasti.
  • Jousto voi tapahtua työpäivän alku- tai loppupäässä +/- 3 tuntia ja kokonaisliukumasaldo voi olla +/- 40 tuntia.

Matka-aika

-Matka-aikaan kuluva aika ei ole työaikaa säännöllisen työajan ulkopuolellakaan, mutta toisaalta työnantaja ei myöskään voi edellyttää matkustamaan vapaa-ajalla

Palkkaus

  • Missään toimialan yrityksessä ei toteuteta vuosittaisia yleis- /indeksikorotuksia.
  • Palkasta keskustellaan vuosittain ja palkankorotukset perustuvat henkilökohtaiseen suoriutumiseen tai uralla etenemiseen.
  • Bonusjärjestelmä on käytössä lähes kaikissa alan yrityksissä.

Lomaraha

  • Työlainsäädännössä ei ole lomarahaan liittyviä säännöksiä, vaan lomaraha on määritelty työehtosopimuksissa tai yrityksissä paikallisesti.
  • Lomaraha on kuitenkin hyvin yleisesti käytössä lähes kaikilla toimialoilla.
  • Jos lomaraha on kuulunut useita vuosia yrityksen toimintatapaan, ei siitä voida luopua, vaikka alalla ei olisikaan sitovaa työehtosopimusta.

Äitiys- ja isyysvapaat

  • Työehtosopimuksissa äitiysvapaan palkallisuus on sovittu tyypillisesti kolmen kuukauden mittaiseksi. Tällaiset määräykset löytyvät muun muassa rahoitus-, suunnittelu- ja konsultointialan, teknologiateollisuuden ja ICT-alan työehtosopimuksista. Kaupan alan työehtosopimuksen mukaan työnantaja maksaa työntekijälle kolmelta kuukaudelta palkan ja sairausvakuutuslain äitiysrahan erotuksen.
  • Palkallisuudet koskevat pääsääntöisesti myös adoptiovapaata.
  • Rahoitus-, ICT- ja Kaupan alan työehtosopimuksissa on lisäksi sovittu viikon palkallisesta isyysvapaasta.
  • Palkallisen äitiys- ja isyysvapaan edellytykset vaihtelevat kuuden ja yhdeksän kuukauden työsuhteen välillä.

Sairaan lapsen hoito ja muut pakottavat perhesyyt

  • Työsopimuslain mukaan alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti on työntekijällä oikeus saada hoidon järjestämiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljän päivän ajan.
  • Tilapäisen hoitovapaan palkallisuudesta on säädetty työehtosopimuksissa.
  • Työehtosopimuksissa lapsen äkillisen sairaustapauksen sattuessa palkallinen poissaolo on määritelty esimerkiksi rahoitusalalla kolmen päivän mittaiseksi ja teknologiateollisuudessa neljän päivän mittaiseksi.

Sairastuminen

  • Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus palkkaan sairastumispäivää seuranneelta yhdeksältä arkipäivältä. 
  • Mikäli työsuhde on kestänyt alle kuukauden, työntekijällä on vastaavasti oikeus saada 50 prosenttia palkasta.
  • Useimmissa työehtosopimuksissa on kuitenkin sovittu oikeudesta huomattavasti pidempään sairasajan palkkaan. Pituus on yleensä porrastettu työsuhteen keston mukaan, 1-3 kuukautta.

Henkilöstöedustus

  • Työsuojelulainsäädännön mukaan jokaisella yli 10 henkilön työpaikalla tulee valita työsuojeluvaltuutettu.
  • Lisäksi jos toimialalla ei ole työehtosopimusta voivat työntekijät valita keskuudestaan luottamusvaltuutetun.
  • Molemmilla henkilöstöedustajilla on irtisanomissuoja.
  • Työehtosopimuksissa on sovittu usein henkilöstöedustusjärjestelmien laajentamisesta siten, että henkilöstöedustaja valitaan esimerkiksi jokaiselle työpaikalle tai hän edustaa tiettyä henkilömäärää (esim. 1 luottamusmies/50 työntekijää).
  • Lisäksi työehtosopimuksista löytyy tarkentavia määräyksiä sen suhteen, kuinka paljon henkilöstöedustaja voi käyttää työaikaa tehtävänsä hoitamiseen ja kouluttautumiseen sekä henkilöstöedustajille maksettavista kuukausittaisista korvauksista.

Ota yhteyttä

Asiamies

Ted Apter

p. +358400602439

ted.apter@ekonomit.fi

Ota yhteyttä

Työsuhdelakimies

Timo Voutilainen

p. +358201299283

timo.voutilainen@ekonomit.fi