Kauppatieteiden tohtoriopintoihin ajaa sisäinen motivaatio tehdä tutkimusta

(Raportti julkaistu lokakuussa 2014)

Tohtoriopintojen pariin ajavat usein sisäiset motivaatiotekijät. Yleisin syy tutkimustyön aloittamiselle on kiinnostus tutkimustyötä kohtaan. Tohtoriksi valmistutaan tyypillisimmin 5-8 vuodessa ja suurin osa vastaajista käyttää tutkinnon rahoittamiseen useampaa kuin yhtä rahoitusmuotoa. Pääasiallisesti kauppatieteiden tohtorit työllistyvät hyvin, vaikka työllistymisen toimialaisuus onkin nykyisellään melko vinoutunutta. Kaikkien työssäkäyvien vastaajien keskiarvobruttopalkka huhtikuussa 2013 oli 4880 euroa.

Aarresaari-verkosto aloitti valtakunnallisen tohtoriseurannan keväällä 2007. Tohtorien uraseurantakyselyssä haetaan tietoa tohtorikoulutuksen suorittaneiden työmarkkinoille sijoittumisen varhaisen työuran kehityksestä, laadusta, tarkoituksenmukaisuudesta sekä tyytyväisyydestä suoritettuun tutkintoon.

Uraseurantakysely lähetetään jatkotutkinnon suorittaneille 2-3 vuotta sen jälkeen kun tutkinto on suoritettu. Suomen Ekonomit teetti raportin kauppatieteiden tohtoreiden vastauksista.

Tohtoriopintoihin hakeudutaan sisäisten motivaatiotekijöiden vuoksi

Suurin syy tutkimustyön aloittamiselle oli se, että tutkimustyö sinällään kiinnosti henkilöä (24 %). Tämän lisäksi ammatillinen kehittyminen on ollut yksi tärkeä tekijä tohtoriopintoihin hakeutumiselle (19 % vastaajista). Kolmanneksi yleisin motivaatiotekijä oli halu tehdä tutkimusta tietystä aiheesta (12 % vastaajista). Kukaan ei hakeutunut tohtoriopintoihin ensisijaisesti sen takia, että ajattelisi työnsaantimahdollisuuksien helpottuvan tai palkan nousevan.

Muita syitä yliopisto-opintojen aloittamiselle olivat määräaikaisen yliopistotyön saaminen, yritysmaailmaa helpompi perheen ja vapaa-ajan yhdistäminen, eläkevuosien vireyttämisprojekti, yliopistolla työskentelevän puolison kannustus, älyllisen haasteen hankkiminen, halu päästä pois edellisestä työtehtävästä sekä itsensä kehittäminen.

Tohtoritutkinnon suorittaminen osana tavoitteiden mukaista uraa

Herätys jatkotutkinnon suorittamiseen tulee aineiston mukaan siitä, että jonkin tehtävien pätevyysvaatimukset vaativat tutkinnon suorittamista tai sitten tulevaisuuden urahaaveet edellyttävät sitä.

Yli puolet vastaajista ilmoitti, että tohtoritutkinto on ollut pätevyysvaatimuksena nykyiseen työhön. Yli puolet vastaajista (52 %) oli saanut paremman aseman työpaikalla tohtoritutkinnon ansiosta, merkittävän osan vastaajista työtehtävien vaatimustaso nousi tutkinnon suorittamisen myötä (69 %) sekä oli saanut mielekkäämpiä työtehtäviä (71 %).

Tohtoriksi valmistutaan tyypillisesti 5-8 vuodessa

Nuorempien opiskelijoiden tutkinnot syntyvät nopeammin, sillä rahoitusta hankitaan pääosin tutkijakoulutuspaikan tai projektien kautta. Vanhemmilla opiskelijoilla tutkinnot venyvät, sillä opiskellaan useasti palkkatyön ohella, kuten tutkimus- ja opetustehtävissä.

Kyselyn aineiston mukaan tohtoriopinnoissa kuluu tyypillisesti noin 5-8 vuotta. Keskimääräinen tohtoritutkinnon suorittamisaika suomalaisissa tohtoritutkinnoissa on 7-8 vuotta. Vuosina 2010 ja 2011 valmistuneista joka viides vastaaja (21 %) suoritti tohtorikoulutuksen neljän vuoden normiajassa. Nuoremmat opiskelijat tyypillisesti suorittivat tutkintonsa nopeammin kuin vanhemmat opiskelijat.

Suuri osa käyttää jatko-opintojen rahoitukseen useampaa kuin yhtä rahoitusmuotoa

Lähes puolet (48 %) sai jossakin vaiheessa opintojaan henkilökohtaista apurahaa, mutta sitä ei koettu kuitenkaan tärkeimmäksi rahoitusmuodoksi. Yleisin rahoitusmuoto oli työllistyminen yliopistolle eli tutkimus- ja/tai opetustehtävät yliopistolla.

Yli kolmasosa vastaajista oli ollut tutkimus- ja/tai opetustehtävissä jatko-opintojen aikana. Näiden tehtävien pitkäaikaisuus ja sitä kautta turvatumpi toimeentulo tekee tästä tulonlähteestä tärkeän.

Tohtoreille riittää töitä

Pääosin tohtorit työllistyivät työelämään hyvin. Kyselyhetkellä, vuonna 2013, työssäkäyviä oli 94 % vastaajista. Tämä osuus nousi viisi prosenttiyksikköä kuusi kuukautta ennen tohtoriksi valmistumista olevasta tilanteesta. Tuolloin työssä olevien osuus oli 89 prosenttia.

Yleisin työmarkkinatilanne oli apurahatutkija, toiseksi yleisin tapa työllistyä oli oman yrityksen tai freelancer-toiminnan kautta ja kolmanneksi yleisin työllistymistapa oli määräaikaisen kokopäivätyön kautta.

Työmarkkinoille kuitenkin sijoitutaan melko kapeasti. Puolilla vastaajista yleisin päätyöantaja kyselyhetkellä oli yliopisto. Tämän jälkeen yleisimpiä työnantajia olivat suuret yksityiset yritykset tai valtionyhtiöt sekä ammattikorkeakoulu. 

Tutkimus- ja opetustehtävät olivat ylivoimaisesti suosituimpia tehtäviä tohtoriksi valmistumisen jälkeen. Myös johto- ja esimiestehtävät yhdessä konsultoinnin ja koulutuksen kanssa muodostavat yleisimmät valmistuneiden tohtoreiden työtehtävät.

Palkkatasa-arvoon on yhä matkaa

Kaikkien työssäkäyvien vastaajien mediaanipalkka oli 4 300 euroa, joka on 100 euroa enemmän kuin edellisenä kyselykertana, jolloin mediaanipalkka oli 4 200 euroa. Keskiarvopalkka kaikilla vastaajilla oli 4870 euroa. Muutama vuosi valmistumisen jälkeen mediaanipalkka oli 4400 euroa, keskiarvon ollessa 4880 euroa. 

Naistohtorien keskimääräinen bruttopalkka oli vastaajilla 4 685 euroa. Miestohtorien keskibruttopalkka oli vastaajilla 5 150 euroa. Sukupuolen lisäksi tohtoritutkinnon suorittamisiällä on vaikutusta palkkatasoon.

Nuoremmilla tohtoreilla (alle 30 –vuotiaat) keskibruttopalkka on 3 760 euroa,  30-39 –vuotialla keskibruttopalkka on 4 580 euroa ja 40-49 –vuotiailla 6 390 euroa. Tohtoritutkinnon suorittamisen ansioista 69 prosenttia vastaajista on saanut lisää palkkaa.

Tohtoritutkintoon ollaan tyytyväisiä

Kauppatieteiden tohtorin tutkintoon oltiin kaiken kaikkiaan melko tyytyväisiä. Tyytyväisimpiä vastaajat olivat metodologiaan ja tutkimusmenetelmiin liittyvän osaamisen sekä tutkimusalaan liittyvän sisällöllisen osaamisen lisääntymisen alueilla. Keskimääräinen tyytyväisyys on pysynyt melko samalla tasolla kuin vuosina 2008–2009 valmistuneilla.

Noin kolme neljästä työssä olleesta vastaajasta (77 %) koki yliopistollisen koulutuksen vastaavan hyvin työn vaatimustasoa. Työssä olleista vastaajista 17 prosenttia koki, että työn vaativuustaso on koulutusta hieman tai selvästi alhaisempi. Vastaajista 67 prosenttia käyttää työssään oppimiaan tietoja ja taitoja jatkuvasti ja 24 prosenttia kokee, että voi hyödyntää oppimaansa jonkin verran.

Vain 9 prosenttia vastaajista kokee, että opituista asioista ei ole kovinkaan paljon hyötyä. Suurin osa vastaajista koki uran alkuvaiheen työn vastaavan jatkotutkinnon aikana opiskeltuja asioita.

Taustatietoja raportista

Kyselyn kohteena olivat vuosina 2010 ja 2011 valmistuneet tohtorit. Työllistymistä tarkasteltiin kolmena eri ajankohtana, kuusi kuukautta ennen valmistumista, kuusi kuukautta valmistumisen jälkeen sekä kyselyhetkellä keväällä 2013, 2-3 vuotta valmistumisesta. 

Vastaajista miehiä oli 42 prosenttia ja naisia 58 prosenttia. Kauppatieteiden tohtorin tutkinnon osuus kaikista Suomessa suoritetuista tohtorintutkinnoista on vuosina 2010 ja 2011 yhteensä noin 6 prosenttia.

Enemmistö vastaajista oli 30-39 – vuotiaita (59 %) ja toiseksi suurimman ryhmän muodostivat yli 50 – vuotiaat vastaajat. Raportin laati KTM Suvi-Tuuli Helin.

Lue koko raportti (Slidesharessa)
 

Ota yhteyttä

Tutkimuspäällikkö

Juha Oksanen

p. +358201299248

juha.oksanen@ekonomit.fi