• Asiantuntijoiden työpaikoilla on hyvä sopia yhteisistä käytännöistä liittyen tavoitettavuuteen, tehtävien kiireellisyyteen ja ajankäytön tarkoituksenmukaisuuteen. Esimerkiksi voidaan sopia, että välillä on aikoja, jolloin työntekijän tulee olla nopeammin tavoitettavissa. Tämän vastapainona sitten taas on kiireettömämpiä jaksoja, valottaa Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Annina Ropponen.

Suurin osa asiantuntijoista kokee työnsä edellyttävän jatkuvaa tavoitettavissa oloa

Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että esimiesasemassa työskentely pidentää työaikaa. Asiantuntijoista 79 prosenttia kokee työnsä edellyttävän jatkuvaa tavoitettavissa oloa ja yli puolet pyrkii reagoimaan sähköposteihin välittömästi.

Älypuhelimen käyttö pidentää työaikaa ja heikentää hyvinvointia.  Sitä vastoin mahdollisuus vaikuttaa työpäivän alkamis- ja loppumisaikoihin lisää hyvinvointia.

Myös työn imu, hyvä fiilis ja kokemus työn merkityksellisyydestä edesauttavat hyvinvointia ja lyhentävät työhön käytettyä kokonaisaikaa.

• Huono uni ja palautuminen sekä työajan pituus muodostavat noidankehän. Edeltävän yön huonompi unen laatu tai heikompi vireys aamulla vaikuttavat pidentävästi seuraavan päivän työaikaan. Vastaavasti pidempi työaika heikentää seuraavan yön unen laatua ja aamun vireyttä, kuvaa Annina Ropponen.

Vapaa-ajalle ja levolle varattava riittävästi aikaa

Tutkimushankkeen perustella Työterveyslaitos suosittaa asiantuntijoiden työhön käyttämän ajan tekemistä näkyväksi. Vapaa-ajalle, palautumiselle ja levolle on jäätävä riittävästi aikaa. Työskentely on suositeltavaa jaksottaa niin, että iltaisin jää vapaa-aikaa ja rauhoittumisaikaa ennen yöunille käyntiä. Unelle on varattava riittävästi aikaa.

Myös asiantuntijat tarvitsevat työaikasuojelua

Hankkeen yhteistyökumppanina toiminut Suomen Ekonomit sai tutkimustuloksista tukea työaikanäkemyksilleen.

• Työaikojen selkeä vaikutus hyvinvointiin kannattaa ottaa vakavasti. Tutkimus vahvistaa näkemystämme siitä, että asiantuntija ja esimiestyötä tekevien tulee ehdottomasti olla jatkossakin työaikalain soveltamisalan piirissä. Myös he tarvitsevat työsuojelua työaikojen osalta, sanoo Ekonomien yhteiskuntasuhdepäällikkö Riikka Mykkänen.

Lisäksi Ekonomit pitää tärkeänä asiantuntijoiden mahdollisuutta vaikuttaa omiin työaikoihinsa.

• Yhä enemmän 24/7 logiikalla toimiva yhteiskunta aiheuttaa paineita työaikojen osalta. Paineista selvitään parhaiten kun työnantajat ja työntekijät yhdessä sopivat paikallisesti joustavista työaikakäytännöistä. Asiantuntijat ovat usein hyvin sitoutuneita työhönsä ja joustavat kyllä, jos myös heille itselleen tarjotaan mahdollisuus hyödyntää työaikajoustoja tarvittaessa, Mykkänen uskoo.

Työsuojelurahaston rahoittama Asiantuntijan työajat – yhteydet työhön ja hyvinvointiin –tutkimus- ja kehityshanke toteutettiin 2016-2017 ja siinä hyödynnettiin Suomen Ekonomien yhdessä Ambientian kanssa kehittämää ajankäytön seurantasovellusta. Tutkimuksen aineiston muodostivat Aikani-sovelluksen puhelimeensa ladanneet vapaaehtoiset Ekonomien jäsenet ja erään IT-alan yrityksen työntekijät. Kyselyyn varsinaisen aineiston muodostivat ajankäyttötietoja vähintään neljän päivän ajalta tallentaneet ja kyselyyn vastanneet henkilöt.

Lisätietoja:

Annina Ropponen, vanhempi tutkija, Työterveyslaitos, 043 825 1392, annina.ropponen@ttl.fi
Riikka Mykkänen, yhteiskuntasuhdepäällikkö, Suomen Ekonomit, 044 592 9939, riikka.mykkanen@ekonomit.fi

Tutkimusraportti. Asiantuntijoiden työajat – yhteydet työhön ja hyvinvointiin. Työterveyslaitos 2018